MAALIMASUSET tiistaihin

SANDI;

HUI!! Onneks kaikki vaikuttas olevan hyvin, uskon että säikytti ihan pirusti, en voi kun kuvitella, kun tähän asti *kopkop ei oo verta näkyny, menisin takuulla paniikkiin enkä tajuais tehdä mitään.



PUSSIELÄIN;

tervetuloa joukkoon..kyllä tänne mahtuu.



(.) Musta on tullu herkkis tai sitten kolleega oli tosiaan inhottava eilen

:( ikävä kyllä mulla on ollu tosi paha mieli koko eilisen illan ja tän aamua vaikka TIEDÄN ettei saa ottaa tosissaan kaikkea mitä muut sanoo. Tämä tätsy siis kyseli ensin millon on la, ja naureskeli sitten että " on sulla sitten vielä kestämistä" , sitten hän mua arvioiden kertoili miten sai esikoisensa (about 10v sitte) heinäkuussa eikä kukaan huomannu mitään tammikuun kokouksessa - ja hän oli niin " vaivaton" että teki ihan toukokuuhun asti töitä...täh, menikö multa jotain ohi vai olenko tyhmä? Ei mustakaaan huomannu ennen puoltaväliä mitään..ja nyt on jo sentään kohta joulukuu..tuntuu että mua pidetään järjettömän suurena valaana jolle saa nauraa kun olen niin isomahainen..mulle voi myös naljailla miten itse on pytyny tekemään melkei loppuun asti töitä..ja mä en kyllä pysty :( oonkohan mä jotenkin erityisen huono raskaanaolija kun en pysty enkä halua ottaa riskiä..onko sekin mun vika että mulla on iso masu? :( *tippalinssi*



Musta on tullu muutenki herkkis - eilen tajusin että tää on eka vko VIIMEISTÄ kolmannesta..tippa tuli linssiin ja mies ihmetteli. Outoa, mä en yleensä itke. Vaan enpä mä yleensä siivoakaan..nyt on iskeny joku järjestelyvimma, teen jatkuvasti jotain pientä, eilen siivosin vaatehuoneen ja tänään haaveilin jaksavani tutkia muuan lipaston sisältöä.



HIUSASIAA;

Nyt kun just muistin..onko eroa hiusten värjäämisellä raskausaikana ja " ei raskausaikana" ? Mun hiukset on ruskeat, mutta viimevuosina " haalistuneet" ja vaalentuneet sellasiks kauhtuneen olosiks..ajattelin että jos ennen häitä koettas värjätä ne takas mahongin ruskeaks mitä ne on ennen ollu..onnistuukohan se vai muuttuuko väri tai jotain? Ja saako ylipäätään hiuksia värjätä r.aikana? Onhan ne aika myrkkyjä kuitenki.

Entäs säärikarvat..mä oon kiltisti höyläilly vaan mutta saako ne repiä kuumavahalla? eihän siitä mitään haittaa pitäs olla?



Tappert ja Puksutti 25+2

Sandille: Ihan ekaksi ! Mikä on vointisi tänään ? Toivottavasti verentulo tyrehtyi !!! Aivan kauhulla luin eilisestä, ja ei voi kuin toivoa, että kaikki menisi hyvin. Ja mitään syytä ei löydetty (?) Sekin tuntuu jotenkin pelottavalta, että jos vauva vain yksinkertaisesti on päättänyt syntyä. Mutta nyt kuitenkin ajatellaan postitiivisesti, eli mitään ei tapahdu ja tämä oli vain sellainen ' huonokokemus' Sandi koita jaksaa ja muista, ÄLÄ RASITA ITSEÄSI !!! ÄLÄ NOSTELE MITÄÄN PAINAVAA TAI MUUTENKAAN OLE LIIAKSI LIIKEKANNALLA !!!

Sinäkös se kirjoittelit siitä kisustasi unessa ? Piti ihan siihenkin vastata :-)) n. 5 vuotta sitten elin aika uudessa ja tavallaan herkistävässäkin elämänvaiheessa, ja rupesin näkemään niin sanottuja eläinunia, eli koirieni kanssa kävin ihan henkeviä keskusteluja ja kuolleet koirani ilmaantui uniini, oli myös paljon muitakin eläimiä kuten mm. jänikset ja lemmikki kanit keille juttelin ja jos metsässä satuin liikuskelemaan niin metsän eläimetkin keskustelivat kanssani (siis unissani :-)) ) Jotenkin tilanne oli erikoinen ja mietin paljon mistä ne unet tulevat, ja otin yht. unitutkijaan, ja hän kertoi, että erittäin herkillä ihmisillä on tapana ' uudessa elämäntilanteessa' hakea lohtua luonnosta ja eläimistä. Se tavallaan kertoo siitä, että olemme luontoa lähellä edelleen vaikka se ei enää tässä maailman menossa näy.



Täällä vointi ihan ok. Eilinen ilta työssä meni hyvin, mutta ei tämän mamman kunto ole enää sama kuin esim. kuukausi sitten, nyt hengästyy jo pienestä, ja sellaiset kyykkimiset lattiantasolla on yhtä helvettiä. Painoa en ole nyt pariin päivään tarkaillut, ja ruokahalu on ollut aivan kamala. Eilenkin vetelin spaghettia ja kastiketta vielä klo.23, kun tulin töistä :-(( Että silleen ....



Mun kaveri yritti houkutella mua spinningiin, mutta en mä uskalla lähteä, ja mieskin sanoi heti, että ei käy. Täytyy sitten ensi keväänä aloitella näiden lihakasojen muokkaus :-)) Kait sellaisen 20kg saa ihan helposti pois (?)



Nyt en kirjoita mitään muuta, kun voinnissa ei erityistä. Hannan ohjeen otin taas ylös, kun tykkään tehdä heppoja kakkuja ja jos se vielä on hyvääkin. Täytettyjä patonkeja meinaan tehdä huomen illalla, kun olen vp:llä. Samalla voisi tehdä tätä suklaakakkuakin ...



Kaikille hyvää tiistaita ja Sandille parempaa vointia t. emmi rv-23+2

Älä välitä tuollaisista ' eukoista' niitä on kaikkialla !!! Nokka vain pystyyn ja ole ylpeä masustasi. Kateus se vaan on mikä saa ihmiset puhumaan potaskaa muista. Hyvähän se on puhua nyt, kun teistä ei ketään ole ollut näkemässä miten suuri hän on ollut tai vaivainen. Ja teit oikein, kun et mennyt jäälle ' itsesuojeluvaisto' sitä pitää olla tietyissä tilanteissa, ettei tarvitse katua jälkikäteen. Mullekin sanottiin eilen töissä, et vieläkö sä teet töitä ( huoh ) Enhän mä voi jäädä laakereilleni lepäilemään jollen ole kipeä tmv. Miten naisista tuleekin niin helvetin tyhmiä, että päivänselvät asiat unohdetaan, kun odotus ei ole enää omallakohdalla ajankohtainen.



Voihan paksusti ja nauti puksusta !!! t. emmi

Pussieläin: tervetuloa joukkoon ja " tunkeutukaa" muutkin taustailijat tänne. Kiva saada uutta verta palstailemaan :)



Sandi: toivottavasti vuodot loppui nyt tähän ja loppuaika menee hyvin. Pidä itsestäsi huolta, äläkä rehki.



Emmi: minä se niitä unia näin kissastani (toki voi olla joku muukin nähnyt). Ihmetyttää, kun mä nään nykyään paljon unia kuolleista, varsinkin nuorena kuolleista (syöpä, onnettomuudet jne). Aina meillä on hauskaa, naureskellaan paljon. Aamulla on vaan niin ufo-olo noiden unien jälkeen, kun niitä ihmisiä tai eläimiä ei enää ole.



Tappi: ymmärrän tunteesi. Näillä hormoneilla ottaa helposti itseensä ja joskus ilman hormonejakin, vaikkein kukaan mitään pahaa asiallaan tarkoittaisikaan. Mulla eka raskaus oli tosi helppo, nyt on supistuksia ja muita kolotuksia ihan erilailla. Ei se sun vika oo, jos supistelee tai maha kasvaa. Syytä vaan Puksua ;) (tai miestäsi) Hih!



Tänä aamuna oltiin myöhästyä hammashoitajan vastaanotolta. En laittanu kelloa soimaan, kun poika ihan viimeistään herää klo:8 nyt kun isikin on kotona (kumma kun kahdelleen ollessa nukkuu pidempään). Nyt poika heräs klo:9 ja aika oli 9.30. Ja tietysti just tänä aamuna pojalle maistuikin ruoka pitkän kaavan mukaan. Ihme kun ei vielä kakkaa ängännyt lähtiessä. 5 min myöhästyttiin. Suussa oli kaikki kunnossa. Hampaita tullut hiukka etuajassa. Pojalla oli värjäytymä aiemmin hampaassa, joten tämä oli ylimääräinen kontrolliaika. Sitten oltiin vielä pihalla, joten poika sai ihan mukavan happihyppelyn (rattailla mentiin hammashoitajalle) heti aamusta.



Pojalla on huuli haljennut. Liekö satuttanut sen johonkin vai johtuneeko huulten kuivumisesta. Rasvaa laitetaan nyt päivittäin, mutta se on pian nuoltu tai pyyhitty pois. Samoin posket on ihan kuivat, vaikka niitä rasvataan väh. 2 kertaa päivässä. Ei tunnu mikään auttavan. Sama juttu siime talvena kun lämmitys alkoi...



Pitänee mennä aamukahville nyt.



rimma 24+6

SANDI: Toivottavasti kaikki on kunnossa! Ota nyt tosiaan rennosti, toivotaan että verta ei enää näy! Mäkin kävin synnytyssalissa lauantaina ja silloin lääkäri meinas että kohdun sisäsuu aukee ponnistaessa ja otti jo osastolle, itkuhan siinä meinasi tulla ja säikäytti niin perhanasti, onneksi olikin sitten väärä hälytys. Onneksi sinäkin selvisit säikähdyksellä ja massussa kaikki kunnossa.



TAPPI: Ärsyttää tuollaiset akat, jotka on voinut niin hyvin raskausaikana ja plaap plaap... Mahasta pitää olla ylpeä ja valitettavasti suurin osa raskaana olevista, ei pysty loppuun asti tekemään ruumiillista työtä. Ekaraskaus varsinkin on niin suuri mullistus keholle, että onko toi mikään ihme. Mä kun odotin esikoista jäin pois töistä pysyvästi rv19, ei vain fysiikka kestänyt. Olisit vain siis haistattanu ;)



Masuun ei kuulu kummempia, illalla tulee aina enemmän harjoitussupistuksia. Vauhti on kova tiitiäisellä, mutta huomattavasti rauhallisempi yksilö kuin veljensä :).



Tuli sitten urheiltua tänään, vaikka piti töihin paluu ottaa rennosti. Ei sitten perhanan hissi toiminut ja piti kantaa poika rappuset ja vielä päiväkodille, kun ei halunnut itse kävellä. Kävellessä tulee edelleen sitä viiltävää kipua, joten pitää lähteä ajoissa töihin j kävellä tosi hitaasti. Mutta nyt on saatava kahvia!

Musta on kanssa tullut herkkis, voisin itkeä mistä asiasta tahansa, joskus vollotan telkkaria katsoessa :). Miehellekin loukkaannun pikkuasiosta. Ei tosiaankaan mun tapaista, ei esikoista odottaessa ollut tällaista.



möhkis ja tiitiäinen 23+4

On se hyvä että muutkin on herkkiksiä :)



Tää ei ole OLLENKAAN mun tapasta, ei ole koskaan ollu. Sen takia se kai nyt tuntuukin niin mahdottoman oudolle. Yleisesti ottaen olisinkin haistattanu eukolle pitkät, keksiny tapani mukaan jotain ilkeen nasevaa vastaukseks - mutta nyt ei vaan pysty, todella pelottavaa olla näin herkkis ja tavallaan voimaton..nyt ymmärrän niitä jotka eivät uskalla/osaa/pysty sanomaan vastaan toisten naljailulle..mulla kun on yleensä ollu tapana kääntää toisten pilkka sattumaan omaan nilkkaan - " silmä silmästä" ..joka alottaa, se myös kärsii viimeisenä. Mulla on yleensä liiankin terävä kieli, ei ehkä niinkään satuttamiseen, mutta vastaan sanomiseen ja ivan kääntämiseen just alottajaan.



Äsken melkein itkin onnesta kun sain viimein hoidettua itselleni vihkiäis-meikin ja kampauksen, ja valokuvauksen..nyt on kaikki varattu! Homma hallussa jne..vihdoin voi " rentoutua" tän asia osalta - kunnes taas keksin jotain.

Nyt taas alkaa tulla itkukiukkutippalinssiin kun alkaa olla niin kova nälkä että keljuttaa. Vielä enempi keljuttaa kun katsoo ettei jääkaapissa ole muuta kun iso kulho salaattia, fetapaloja, raejuustoa ja kastiketta..lisäks syön kyllä leipää ja vaikka paistettuja/keitettyjä munia, tai tonnikalaa. Illalla sitten paremminkin se pääateria..tälläkeinoin on paino pysyny suht entisissä lukemissa :) eikä nälkäkään ole enää kun on syöny ISON lautasellisen salaattia sun muuta..nyt vaan olis tietysti mielitekona vedellä pizzaa tai jotain hyvää ja nopeeta..pah, lähden keittämään munia..ja paahtamaan ruispaloja.



Tappitaatti ja punkkeliini

että number4 ehdotti la/synnäri,esittely pinoon lisättäväksi, arvauksen tai tiedon sukupuolesta. Olisi ihan kiva lisä, mä kävin jo oman arvauksen laittamassa, saa nähdä osuiko oikeaan :). En vain osaa tuota lisäystä listalle tehdä, että jos innostuitte asiasta, joku viisaampi voisi tehdä päivityksen.

Kaikki vaikuttaisi olevan ok ja tosiaan ei sitä enää eilenkään illalla vuotanut. Oli muuten ihan samanlainen tapaus kuin silloin joskus rv 13-14 aikoihin, eli tuli sellainen ikäänkuin hyytynyt verilöntti, sormenpään kokoinen ja sen jälkeen sitten tuhrutti aikansa. Jotenkin musta tuntuu että se liittyy kohdun kasvuun, koska silloin olin reilun viikon valittanut kovaa mahajomotusta ja vihlontoja alavatsalla, ja sitten se tuhru tuli. Nyt sama juttu, että vihloilee sillai kuin vatsa taas kasvaisi kovasti, ja eilen sitten tuli tuo tuhrulöntti. No, lääkäri oli sitä mieltä ettei kannata murehtia tai olla huolissaan ja tottahan se on, että sanoi, että näillä viikoilla todellakaan vauva ei sieltä vaan synny itsestään " veren mukana" vaan verenvuoto on sitten valtava tai sitten alkaa supistukset tai menee vedet. Mitään merkkejä tällaisesta ei ole.



Minä ilmeisesti olen sitä sorttia, joka vuotelee jostain syystä herkästi, kun esikoisestakin vuosin 2 krt ja toinen kerta tosiaan oli rv 28. Olin ollut ruokatunnilla kaupungilla, juoksin pikana jouluostoksilla kaupasta toiseen eikä mitään kipuja tms ollut. Töissä menin vessaan ja pikkuhousunsuojallinen verta! Ihan sama juttu kuin nytkin, ei löydetty syytä, muutama päivä lepoa ihan tarkkailun vuoksi ja sitten taas normaalia elämää eikä sen jälkeen tullutkaan enää pisaraakaan mitään.



Ei sen kummempia, onhan tuo aina tosi kamalaa, mutta toki kaikki raskaudessa melkein jännittää, jos supistelee kivuliaasti niin ei sekään hyvä ole, ei nää mitkään ongelmat/vaivat ole positiivisia juttuja... todella paljon mieluummin olisin töissä nyt, kun vointi on muuten ihan loistava. No, eiköhän se tästä taas, toki sitä taas varmaan monta viikkoa tuijottaa vessassa paperia ihan paniikissa, että onko verta.



Sandi ja kovasti liikkuva vauva 25+2

ja sit se vaan TAAS hävisi jonnekin!!??



Aloitanpa siis uudelleen...

Mies on taas pari päivää koulutusmatkalla ja me ollaan pojan kanss ihan kaksistaan. Onneksi on tänään perhekerhopäivä, niin saan vähän rauhoittua ja juoda teekupillisen ihan rauhassa. Saan myös keskustelusuraa ihan aikuisistakin... Heh!! Välillä tuntuu, et tulen hulluksi, kun löpisen vaan pojalle päivät pitkät! :)



Heräsimme pojan kanssa vasta kymmeneltä... Olikin vähän levoton yö. Poika heräsi kerran syömään ja minä valvoin monta tuntia ihan mielttömän päänsäryn taki. vessassakin piti taas käydä. Mutta kuitenkin on ihan levännyt olo, ihmettelen kyllä...



Masuun ei mitään suuria muutoksia... Mitä nyt on ruennut iltaisin närästämään. Olen kuitenkin vielä selvinnyt ilman Rennietä, veden juonti ja jogurtin syönti auttaa! Esikkoa odottaessa närästi vasta ihan viime viikoilla. Silloin se oli aivan kamalaa!! Ihan kuin jokin olisi korventanut sytkärillä kurkunpäätä. Silloin renniestäkään ei ollut välttämättä apua...

Mulla ei oikein vatsa ole toiminut normaalisti. On ihan pallo-olo!!



Sandi: Onneksi on jo parempi olo ja selvisitte säikähdyksellä!! Sulla varmaan on sydän tykyttänyt samalla tavalla kuin mulla esikkoa odottaessa. Rv 26 hävisi liikkeet pariksi päiväksi ja odottelin sairaalan kaytävällä monta tuntia. Kaikki oli muuten kunnossa, mutta nuori ja kokematon naislääkäri arveli että pojallamme on jokin vamma kuin pään ympärysmitta oli paljon suurempi viikkoja nähden. Seuraavana päivänä istuin sitten taas monta tuntia ylilääkäriä odottelemassa pala kurkussa ja tippa linssissä. Lääkäri lohdutteli ja sanoi että lapset ovat niin yksilöllisiä ja ei pidä tuijottaa mihinkään keskiarvoihin. Kaikki oli siis kunnossa!! Hän vielä lisäsi, että toiset kun painaa 2,5 kg ja toiset 5 kg syntyessään, niin ne kehittyvätkin eri tavalla.

Onko sulla muuten eteisistukka, jos saan udella?? Mun kaverilla oli ja aiheutti samanlaista päänvaivaa kuin teillä...



Tappert: Älä niiden muiden akkojen hölpötyksiä kuuntele!! Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos... :)

Mulla oli ihan outo olo, kun sua ei täällä näkynyt palstailemassa päivällä. Mutta selvisihän se syykin sitten. Noi koulutukset on ihan jerseestä. Mä ole yrittänyt käydä koulutuksissa näin äitiyslomalla, etten ihan jää kehityksen ulkopuolelle. Näin ne onkin ihan kivoja, mutta työaikana ne oli todella pitkäveteisiä ja tylsiäkin välillä. Ne järjestettiin yleensä työpäivän jälkeen. Yritä nyt sitten raahat ittesi sinne, kun olet todella väsynyt!! Sitten kun niistä pitäisi saada jotain irtikin. Plaah!!

Kyselit hiustenvärjäämisestä... Sen onnistuminen, lopputulos ja kesto on niin yksilöllistä raskausaikana, ettei sitä tiedä kuin kokeilemalla. Mutta voi siis huoletta harrastaa!! Kokeile ihmeessä, niinhän se selviää!! Odotus, synnytys ja imetys ovat hormonaalisesti niin suuria muutoksia, että kaikkea voi tapahtua! Mulla on aina ollut ihan piikkisuorat hiukset, mutta esikon syntymän jälkeen ne muuttuivat ihan kiharaksi. Tosin kihata ei kestänyt kuin pari kuukautta...

Saa nähdä olemmeko samaan aikaan synnärillä?! Meille ei varmaankaan tulisi tylsää, kaksi reipasta ja sanavalmista karjalaista... Olisi ihan kivaa!! :)



Pussieläin: Tervetuola joukkoomme!! :)



Emmi(kö) se puhui hyvistä ruokahaluista? Mulla on vähän sama juttu. Olen yrittänyt vähän säännöstellä, etten paisu kuin pullataikina! Esim. lämmintä ruokaa en syö enää klo 18.30 jälkeen ja iltapalaksikin vain leivän tai jogurtin... Ostin eilen keräkaalin kaalilaatikkoa varten ja ajattelin vähän maistaa sitä raakana... Nosäinkin sitten melkein koko kaalin ja nyt mun pitää ostaa uusi!! :) Mutta kaalihan on terveellistä.



Onneksi täällä on muitakin joilla on herkkyys pinnassaan... Muakin itkettää ihan pikkujutut ja loukkaannun todella pienestä. Miehellenikin saatan vetää porot sieraimiin ihan olemattomasta syystä!! Mutta tää on tätä... :)



Mutta nyt siivoilemaan. Kuka kumma täällä on taas sotkenut?? :)



Mukavaa päivän jatkoa kaikille!! Hanna

Kiva kuulla että Sandilla kaikki hyvin!



(.) Mä en tiedä mihin syvälle meidän vauva on mennyt... eilen ja tänään on tuntunut tosi vähän liikkeitä ja sitten kun tuntuu niin ne on erilaisia kuin ennen, vaimeampia ja eikä niin selkeesti vatsanahkaan kohdistuvia... pakosti huolestuu mutta kai se vauva on vaan eri asennossa kuin yleensä... Onko teillä muilla tällaista päivittäistä vaihtelua liikkeiden suhteen?



Joku ehdotti sukupuoliveikkausta esittelyketjuun, hauska idea! Mutta mulla ei tosin ole aavistustakaan siitä, kumpi meille olis tulossa, tai siis se vaihtelee päivittäin eikä perustu mihinkään, meillehän ei sanottu mitään sukupuolesta rakenneultrassa. Vaihtoehdot on siis tosiaan 50/60!! :)



Miten voi olla näin pimeetä vaikka on keskipäivä?? :( Ihan pimeetä!



Despelote, rv 24+2

... minäkin kirjoittelen. AIka suhteellinen käsitys tuo pitkä aika. Minulle on pitkä kun en ole pariin päivään palstaillut =)

Sandille, toivotaan että kaikki on kunnossa. Aina säikähtää kun jotain epätavallista ilmaantuu.

Tappertille, älä moisista ämmistä (niin juuri, ämmistä) välitä. Minä olen myös näitä isomassuisia odottajia. Näin oli myös kahden aikaisemman raskauden kanssa. Minun mahahan on sen näköinen, että synnytän viimeistään uutena vuotena! Jättimassu! Olen kuullut kommenttiakin mutta kun muistelen mitä aikaisemminkin oli niin samalla tavalla tässä paksuunnutaan.

Jokainen meistä on niin yksilöllinen mahoinensa ja minkäs tälle voit. Annetaan massujen näkyä ja antaa ämmien ihmetellä.

Minä olen kaksi raskautta voinut loistavasti ja nyt tässä kolmannessa on kaikenmaailman vaivaa... eipä näistä etukäteen voi tietää. Sairaslomalla olen neljättä viikkoa enkä tosiaan enää töihin mene ennen äitiyslomaa. En todellakaan voi kantaa edes kauppakassia istumatyöstä puhumattakaan.



Zeldatar 25+3

Ajattelin nostaa, kun oltiin pudottu jo toiselle sivulle.... :)

Sandi: onneks selvisitte säikähdyksellä.



Tappi: älä moisista välitä. Mä olen myös huomannut, että herkemmin ottaa nyt nokkiinsa, kun " norm." olotilassa.



(.) Huomenna aamulla nla ja lääkäri ja nyt jo jännittää. Tänäänkin tullut muutama supistus. Nyt niitä tulee ja välillä ihan kävellessä, varsinkin jos reippaammin yrittää eteenpäin päästä. Pakko kait se on asiasta mainita.



Vaunuasiassakaan ei olla edetty.



Huomiseen.



-m- ja Hippu rv 25+6

HANNA_N;

Eihän me ehittäs siellä synnärillä ees synnyttää kun pitäs jatkuvasti kälättää :D



DESPELOTE;

Sullakos ne liikkeet oli muuttunu..ootko huomannu että masu olis ottanu vauhtia kasvuun viimepäivinä. Mulle nimittäin kävi noin yhdessä välissä, liikkeet tuntu ihan omituisilta ja tosi kaukasilta..mutta masu olikin kasvanu jonkun verran ihan pienessä hetkessä, sieltä ne liikkeet taas voimistuu.

Äläkä säikähdä vaikka ne katoais päiväks ihan kokonaan (vaikee olla säikähtämättä, tiedän) mulla hävis kaikki liike puolekstoista päiväks ihan yllättäen, ensin oli kovaa menoa ja sitten 1,5pvää ihan hiljasta..oli vaan Puksulla iso väsy riehumisen jälkeen :)



(.) Arvatkaapa kuka oli itkeä järkytyksestä navetallakin!! Siis hitsi vie, olin pyyhkimässä lehmän utaretta puhtaaks, ja kerrankin kyykisstyin että sain olla selkä suorassa (rauhallinen elikko). Tämä fiksu sitten päätti heilahtaa, se siis ei potkassu, ei sinne päinkään, vaan heilahti mua kohti..menetin tasapainon kun oli kyykyssä ja mäjähdin perseelleni toisen lehmän takajalkoihin..siitäkös ne yleensä riemastuu, joten joku vaisto veti mut kierähtämään kohti käytävää pois lehmien jaloista - muksis ja lojuin paskakourussa pitkin pituuttani.

Pomppasin kourustakin kun ohjus mahalleni käytävän puolelle ettei vaan lehmä ota pakkia ja tallaa mun selkään..

tässä vaiheessa oli jo itku lähellä..vielä lähemmäs se tuli kun nousin ylös ja lonkkaan sattu niin saamaristi, haalarit oli yltäpäältä paskassa ja olin niin säikähtänyt etten osannu ajatella muuta kun sitä että liikkuuko Puksu vielä...ettei vaan istukka irtoa tai jotain..

Onneks olin kyykyssä eikä ammu potkassu - suurin vamma taitaa olla henkinen.

Tippa linssissä sitten putsailin haalareita rättien kanssa (ainoot haalarit mitkä mahtuu päälle enää) ja jatkoin lypsyä ja töitä. Vieläkin hirvittää kun ajattelee..ja mä raasu olen vielä yksin navetassa, sielläpä sitten virun.



Kaiken tuon lisäks lounas-salaatin syöminen tökkäs siihen että ylämasua koskee..johtunee siitä että vetelin aamulla liikaa porkkanoita, nyt sitten on kivistäny vatsaa koko päivän - välillä se häipyy mutta ilmaantuu taas kivistämään..ihan kun olis koko vatsa täys ilmaa eikä se pääse sieltä pois, kirottua kipua..syömisen jälkeen vielä pahenee, joten oon sitten eläny laihalla kaurapuurolla tän päivää

:(



Tänää ei onnistu mikään...uskaltaakohan ruokaakaan enää alkaa laittaa vai palaako talo tai jotain..tai sit se Valjakkalan perhana änkee tänne piiloo..no, saunan takana on tilaa.



Tappert tippalinssi

Tässä sitä taas naputtelen pitkästä aikaa. Olisin varmaan useimminkin kirjoitellut (viimeksi varmaan jotain 4kk sitten toisella nimimerkillä), mutta oli ongelmia rekisteröitymisen kanssa... En saanut nimimerkkejä millään läpi ja sitten kun mielestäni olin rekisteröitynyt, en päässytkään seuraavalla kerralla sivulle. Voi ei! Saa nähdä, jääkö tämä ainoaksi vierailukerrakseni täällä tältä erää, vai kirjoittelenko uudestaankin. Av:lla olen kirjoitellut joka päivä, mutta aina siellä ei väki vastaile odotuskysymyksiin. Mitä asiallisempia, sitä vähemmän ne kiinnostavat.

Olen siis esikoisen odottaja, 35v, vauva syntyy 28.2. tai 3.3. eli kaksi la:ta meillä.

Odotus on mennyt ihan ok, ilman suurempia ongelmia.

ALkuodotus oli yhtä pahoinvointia, mutta kätsysti sattui juuri kesälomiksi, joten nukuin koko loman ajan. Sitten alkoi pirteä jakso, joka päättyi viime viikolla selittämättömiin itku- ja väsymyskohtauksiin. Pïdin töistä " ommoo lommoo" yhden päivän, kun työpaikkalekuri ei suostunut kirjoittamaan saikkua raskauden vuoksi. Sanoin vain, että väsymys, itkuisuus, turvotus yms ovat normaaleita odottajan oireita. No, katsoin, että olin ansainnut sen lepopäivän, ja se olikin ihan ok. Kiva olla yksi päivä ihan kotosalla rauhallisesti!

Tuossa joku kertoi kuinka kaikki ihmettelevät isoa vatsaa, ja kyllä minultakin päivitellään, että yksikö sieltä on vain tulossa? Ja oletko varma, että vasta maaliskuussa synnytät?

Neuvolassa on toruttu liiallisesta painonnoususta. Painoa on tullut lisää jo nyt 10 kiloa. En kyllä ole muuten kovin iso, ja toiset taas ovat sanoneet, että vatsa on kuin pallo, kun muuten on hoikahko. Enkä itse tunne olevani mitenkään erityisen iso. Mutta kai ne neuvolassa ovat niin tarkkoja ja ylivarovaisia.

MItähän tässä vielä kertoisi... Hmm... Äippäloma alkaa tammikuun kolmannella viikolla - oikein jo odotan lomaa. Olen ollut työelämässä pitkään joten on ihan kiva nyt olla kotosalla jonkin aikaa. Olen suunnitellut, että olisin kotona ainakin pari vuotta. Ja saa nähdä jos tulisi vaikka lisääkin pikkuisia.

Ai, vielä vatsavaivoista. Sain neuvolasta Obsidan-määräyksen, mutta ne ovat liian ytyä meiksin masulle... Sain istua pöntöllä keskimäärin 40 minuuttia/kerta isolla asialla. Joten nyt olen aloittanut uuden, huonommin liukenevan rautatablettikuurin, koska se tehokas tabletti oli vähän liian tehokas, siinä kun on niitä rakeita.

JOnkin verran on myös huipannut, joskus tuntuu, että veri ei kierrä päähän, varsinkin kassajonossa tms. Mutta ei ihmeempiä oireita ole ollut ja yhdellä saikkupäivällä olen selvinnyt.

Varmaan palailen vielä astialle kyselemään mm. aiheesta synnytys ja skolioosi. OIkeastaan kyselin jo tänään av:lla, mutta ei näkynyt ihmeemmin kiinnostavan. Jos jollain on ollut kokemuksia alatiesynnytyksestä (skolioosia sairastavilla), niin mieluusti kuulisin tarinoitanne!

Ai niin, joko kerroin, että menossa rv 26+3 !!!

Päivällä ei sitten tullutkaan koneelle " kerettyä" . Meillä meni viimeyö 4 tunnin unilla, kuopus oli itkunen ja levoton... No ihan siitä syystä, että esikoinen hänet herätti unissaan hirmu huuto hepulilla ja sit kun esikoinen rauhottu, ei kuopus enää saanut nukuttua. Hän on ollut aina sellainen herkkäunisempi... ja tuollai ku herää, ni siinä sitten saattaa tovi vierähtää että saa uudelleen uneen :( Illalla nukahtaa kyllä yleensä aina helposti, mutta jos herää kesken unien, niin sitten on hankala uudelleen nukahtamaan!!

Tähän sitten tää flunssa vielä päälle... niin tuli nukuttua päivällä se hetki minkä pojatkin nukkui. Ja hyvää tekikin :)



Tappertille: Siulla ollut kyllä kurja päivä :( Mikä siinä onkin, että aina kun alkaa sattua, niin sitten sitä vaan tuntuu ettei mikään mene niiku pitäs. Tuntuu et sinä yhtenä päivänä kaikki sitten tuntuu menevän pieleen.



Hannalle ja Tappertille: mie voin sitte varata sen kolmennen paikan, Täällä kanssa yks erittäin hyvät puheenlahjat omaava :) Tosin, kintut pitäs pysyy vissii ristissä vähän pidempään kun mitä laskettu aika olis... niin, tai sitte teidän ottaa pikkuriikkinen varaslähtö :)



Mutta nyt telkkarin pariin... ja suklaan, oli ihan pakko ostaa kun en vaan kertakaikkiaan voinut ohi kävellä!!! Ihan hirvee herkkupylly miusta tullut!!!



t. K@tju

Hanna: pisti hymyilyttää noi sun juttus. Mulla on kai outo huumorintaju tai jotakin. Jutut kun rupee elämään kuvina mun päässä... Naureskelin mm: " korventanut kurkunpäätä sytkärillä" ja " piti vähän maistaa - söinkin melkein koko kaalin" . Taidan olla vähän väsynyt. Jännä juttu, jos joku olis kirjoittanut, että söinkin koko suklaalevyn, niin se ei olis ollu ollenkaan noin hauskaa ;D No, terveelliset on sunkin eväät.



Onkin ollut taas kiva päivä. Huomenna olis taas asuntoesittelyjä tiedossa. Tää alkaa käydä jo työstä, siis tää oman asunnon löytäminen.



Öitä vaan kaikille!

Työpäivä takana ja yllättävän hyvin meni, vähän vain tuntuu liitoskipuja. Töihin kävely oli tuskaa, kun alamahaa viilsi, mutta onneksi tuota ei töissä enää tullut, mitähän lie.

Tappi: Sullahan on ollut kurjapäivä, olehan varovainen noiden ammujen kanssa. Tänään tokas työkaveri mulle, että sä olet kyllä pullein maaliskuun odottaja, älytön maha sulla :). Joten kannetaan me ylpeinä näitä mahojamme!

Rimma: Onnea asunto esittelyyn, jospa se nyt olisi se teidän unelma asunto esittelyssä!

Päätinpä minäkin näin yön hiljaisina tunteina tunkeutua tänne joukkoon. Tai hiljaisina ja hiljaisina, meillä on täällä ollut ja on edelleen kyllä vähemmän hiljaista eloa vietetty. Kivuliasta supistelua sunnuntai päivästä lähtien jonka johdosta viime yö vietettiin sairaalan suojissa.Täysi lepo, vessassa ainoastaan sai käydä ja tippa kädessä tuo yö vietettiin.Tänä aamuna sitten tehtiin pieni tarkistus ja passitettiin kotiin.Koko päivän pientä epämukavaa oloa ja suurta väsymystä, ei kuitenkaan muuta kuin kivuttomia supisteluja. Nyt taas alkanut ilmaantumaan myös vähän kivuliaampia.Kaikki sormet ja varpaat ristissä odotellaan ja toivotaan että supistelu ei jatku. Pikkuinen kun on vasta 550g elisen painoarvion mukaan. eikä tässä vaiheessa keuhkotkaan läheskään kypsät. raskaus viikko 25. Täytyy uskoa siihen että meidän pikkuinen tiiperö jaksaisi pysyä turvallisessa yksiössään mahdollisimman pitkään. Ja toivottavasti tuossa vartti sitten tuli tämän päivän, ja toivottavasti koko viikon viimeinen kivulias supistus.