Kuinka paljon elämänilosi on riippuvainen kumppanistasi?

Eronneena ei enää lainkaan. Ja se on vain hyvä asia.

Olin kyllä onnellinen ja pidin elämästäni mieheni kanssa, olimme yhdessä 30 vuotta. Mies halusi erota, kokea ensimmäistä kertaa yksin elämisen jne. Luulin itse, että vanhenemme yhdessä. Suru iski meikäläiseen kyllä pahasti, mieheni oli rakastajani, lapseni isä ja paras ystäväni, jonka kanssa tehtiin paljon yhdessä. Kyllä elämäniloa on saanut etsiä, mutta onneksi on pari läheistä ystävää. Olimme pariskunta joilla oli omiakin menoja, mutta kyllä tässä eron myötä on tajunnut kuinka paljon yhdessä tehtiin.

Nyt elämänilo on pienissä asioissa, pienissä hetkissä, mutta on tämä vaikeata.