Lue keskustelun säännöt.
Voiko joku selittää selkosuomeksi, että miksi työttömyyskorvauksen vastineeksi ei voi edellyttää jotain yleishyödyllistä toimintaa?
02.04.2023 |
Kuten vanhusten auttamista, lumitöitä, roskien keräämistä jne. Miksi se on mahdoton ajatus?
Kommentit (1149)
Olen tehnyt monta veronmaksajaa. Lapseton työssä käyvä ei ikinä tuo valtiolle yhtä paljon rahaa kuin jälkikasvuni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiketi moni irtisanottu hakee aktiivisesti töitä ja se vie aikaa .... työnhaun pitkittyminen passivoi koska jaksaminen vähenee ja ei ole enää välttämättä paikkoja mitä hakea kovin paljoa.
Ohis, mutta kun luette eri ketjujen yhteiskunnallista "tietämystä" ja asenteita, niin kuinka kukaan teistä voi edelleenkin kannattaa suoraa kansanvaltaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on mm katutuotanto joka huolehtii tiet ja roskat, täällä on vanhuksille kodinhoito joka huolehtii vanhukset, kaikki saavat siitä palkkaa, kuka niitä siis tekisi ilman palkkaa ?
Kotihoito ei ehdi vanhusta kohden kuin käväistä ja katsoa ne tehtävät jotka on hoidettava. Kotihoidosta kokoajan joka puolella Suomea puuttuu väkeä ja ovat kroonisesti aikatauluistaan jäljessä. Tiedän tuon, koska puolisollani käy kotisairaanhoito useaan kertaan päivässä auttamassa. Aamutoimet, päivällä vessaan ja illalla sänkyyn. Muut toimet, kuten pesut on erikseen hoidettava, siihen kotihoidolla ei riitä aika.
Itse olin omaishoitaja ja meillä kävi kotihoito juurikin avustamassa omaisen suihkukäynnit. Itse avustin osittain halvaantuneen ja liikuntakyvyttömän omaiseni vessatuksen ym.
Pirkanmaalla oli juuri tämä tilanne. Hoitajat oli asiantuntevia ja ihania mutta kiire oli heilläkin kova ja usein tämä ei-kiireetön suihkujuttu siirrettiin parempaan aikaan.
Ei kyllä ammattitaidottomalla "amatöörihoitajalla" ole mitään asiaa kotihoitoon!
Kotihoidossa tarvitaan jatkossakin huippuammattilaisia!
Potilaat ovat laidasta laitaan monella eri tapaa sairaita. Hoitajan pitää tunnistaa potilaassa esim. lähestyvän sairaskohtauksen merkkejä ja sairauden pahenemisen merkkejä, alkavia pissatulehduksia ym.
Esim. vanhuksilla on kaikki sairauden kirjot jotka on kokeneille hoitajille tuttuja. Pitää myös osata vaihtaa siteitä, katetroida virtsaa, tulkita ihomuutoksia, antaa antibiootteja suoneen ym.
Kotihoitoiset vanhukset ovat entistäkin huonokuntoisempia ja oikeastaan suurella osalla laitos olisi oikea paikka.
Kotihoidon ideahan on tuoda kotiin laitostason tai sairaalatason hoivaa.Ja kukaan kotihoidonkaan asiakas ei kuole siihen, jos joku käy juttelemassa heille. Hehän ovat kotonaan. Ja sairauksien seurannan kotihoito ehtii käynnillään hoitaa. Eihän kukaan muutenkaan seuraa niitä sairauksia siinä välissä, kun kotihoito ei ole paikalla, joka on liki koko päivä.
Näitä henkilökohtaisia avustajia on paljonkin tarjolla. Jos olet huomannut niin monet heistä ilmoittelee lehdissä. Heillä ei tarvitse olla mitään varsinaista koulutusta.
He mm. voivat patsi seurustella niin sopimuksen mukaan tehdä pieniä kotitöitä ja viedä vanhusta ulkoilemaan tai lääkäriin ym.
Monilta hoivayrityksiltäkin voi tilata tämän palvelun.
Tietenkin "ikävä puoli" tässä on, että jopa heillekin pitäisi maksaa "oikeaa" palkkaa, eli...Ai missä on tarjolla henkilökohtaisia avustajia? Puolisollani on työkkärissä ilmoitus avoimesta paikasta. Kaksi hakemusta on muutamaan viikkoon saatu. Toinen olisi kesällä aloittamassa toisen alan opinnot, eli sitten jos ehtii pääsisi. Toisella muita reunaehtoja. Puolisollani työajat jolloin tarvitsee. Kyllä me siihen joku saadaan, mutta mistä?
Sinähän voisit siihen ryhtyä? Varmaan hyvä palkkakin, niin pysyisi rahat perheessä.
Joo ei ole töiden pula. Meillä rekrytään kokoajan lisää.
Jos puolisosi on lisäksi työtön eli turha henkilö eikä tuota yhteiskunnalle mitään, niin hänethän voi hoitaa myös eutanasialla. Syntyisi säästöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska noista töistä pitäisi maksa PALKKAA.
Miksi pitäisi saada vastikkeetonta rahaa?
Miksi ei?
Miksi käyttää rahaa vastikeettomaan, kun samalla laiminlyödään heikoimpia? Lapsille, vanhuksille ja sairaille ei riitä apu ja rahat.
Säästöä saadaan, kun laillistetaan eutanasia (kyllä, moni vanhus tai kuolemansairas haluaisi täältä jo ihan itse pois!) ja tehdään laki vasta suomalaistuneen henkilön maastakarkoituksesta, jos täällä syyllistyy rikokseen eikä osaa elää maan tavalla.
Säästyisi selvää rahaa.
Jos nyt pidettäisi huutoäänestys, enemmistö saattaisi päättää, että hoidetaan ne yhteiskunnalliset velvoitteet, eli esimerkkiisi viitaten vaikka vanhusten hoito ja saattohoito kuntoon ennen kun aletaan keskustella elämän lopettamisesta, joka ei ole eettisesti niin yksinkertaista kuin esität.
Mitä tehdään suomalaisille rikollisille, jotka eivät osaa elää maan tavalla, ne köyhemmät rikollisethan ei osaa elää masn tavalla, kun jäävät helpommin kiinni ja rangaistavaksi kuin ne, jotka osaavat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritystuet olisivat paras säästökohde!
Turhaan jaetaan valtion piikkiin rahaa firmoille, jotka tuottavat hyvin ja maksavat osinkoa omistajilleen. Ei toimivan ja terveen firman tarvitse mitään tukiaisia saada ja huonosti pyörivän firman joutaakin panna konkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on mm katutuotanto joka huolehtii tiet ja roskat, täällä on vanhuksille kodinhoito joka huolehtii vanhukset, kaikki saavat siitä palkkaa, kuka niitä siis tekisi ilman palkkaa ?
Kotihoito ei ehdi vanhusta kohden kuin käväistä ja katsoa ne tehtävät jotka on hoidettava. Kotihoidosta kokoajan joka puolella Suomea puuttuu väkeä ja ovat kroonisesti aikatauluistaan jäljessä. Tiedän tuon, koska puolisollani käy kotisairaanhoito useaan kertaan päivässä auttamassa. Aamutoimet, päivällä vessaan ja illalla sänkyyn. Muut toimet, kuten pesut on erikseen hoidettava, siihen kotihoidolla ei riitä aika.
Itse olin omaishoitaja ja meillä kävi kotihoito juurikin avustamassa omaisen suihkukäynnit. Itse avustin osittain halvaantuneen ja liikuntakyvyttömän omaiseni vessatuksen ym.
Pirkanmaalla oli juuri tämä tilanne. Hoitajat oli asiantuntevia ja ihania mutta kiire oli heilläkin kova ja usein tämä ei-kiireetön suihkujuttu siirrettiin parempaan aikaan.
Ei kyllä ammattitaidottomalla "amatöörihoitajalla" ole mitään asiaa kotihoitoon!
Kotihoidossa tarvitaan jatkossakin huippuammattilaisia!
Potilaat ovat laidasta laitaan monella eri tapaa sairaita. Hoitajan pitää tunnistaa potilaassa esim. lähestyvän sairaskohtauksen merkkejä ja sairauden pahenemisen merkkejä, alkavia pissatulehduksia ym.
Esim. vanhuksilla on kaikki sairauden kirjot jotka on kokeneille hoitajille tuttuja. Pitää myös osata vaihtaa siteitä, katetroida virtsaa, tulkita ihomuutoksia, antaa antibiootteja suoneen ym.
Kotihoitoiset vanhukset ovat entistäkin huonokuntoisempia ja oikeastaan suurella osalla laitos olisi oikea paikka.
Kotihoidon ideahan on tuoda kotiin laitostason tai sairaalatason hoivaa.Ja kukaan kotihoidonkaan asiakas ei kuole siihen, jos joku käy juttelemassa heille. Hehän ovat kotonaan. Ja sairauksien seurannan kotihoito ehtii käynnillään hoitaa. Eihän kukaan muutenkaan seuraa niitä sairauksia siinä välissä, kun kotihoito ei ole paikalla, joka on liki koko päivä.
Näitä henkilökohtaisia avustajia on paljonkin tarjolla. Jos olet huomannut niin monet heistä ilmoittelee lehdissä. Heillä ei tarvitse olla mitään varsinaista koulutusta.
He mm. voivat patsi seurustella niin sopimuksen mukaan tehdä pieniä kotitöitä ja viedä vanhusta ulkoilemaan tai lääkäriin ym.
Monilta hoivayrityksiltäkin voi tilata tämän palvelun.
Tietenkin "ikävä puoli" tässä on, että jopa heillekin pitäisi maksaa "oikeaa" palkkaa, eli...Ai missä on tarjolla henkilökohtaisia avustajia? Puolisollani on työkkärissä ilmoitus avoimesta paikasta. Kaksi hakemusta on muutamaan viikkoon saatu. Toinen olisi kesällä aloittamassa toisen alan opinnot, eli sitten jos ehtii pääsisi. Toisella muita reunaehtoja. Puolisollani työajat jolloin tarvitsee. Kyllä me siihen joku saadaan, mutta mistä?
En ihmettele, jos henkilökohtaisista avustajista on pulaa, on nimittäin ihan vihoviimeistä hommaa. Virallista työnkuvaa ei varsinaisesti ole, vaan se on työnantajan päätettävissä, mitä kaikkea työhön sisältyy. Sinulla ei ole työkavereita, vaan olet yksin vastuussa. Avustettavat ovat usein - ihan ymmärrettävistä syistä - turhautuneita ja pahantuulisia. Osa ihmisistä valitettavasti purkaa tuollaiset negatiiviset tunteet toisiin ihmisiin, ja avustaja on kätevästi siinä lähellä ottamassa kaiken vastaan. Ja jotkut avustettavat ovat oikeasti kamaliakin ihmisiä siinä missä terveetkin - avustajien s*ksuaalisesta ahdistelusta kuulee juttuja.
Tiedän avustajan, joka tulee mainiosti avustettavansa kanssa toimeen eikä voisi olla tyytyväisempi. Toisaalta sitten taas tiedän avustettavia, joille jatkuvasti haetaan uutta avustajaa kun edelliset ovat ottaneet hatkat.
Ehkä potentiaaliset avustajat ovat kuulleet kauhutarinoita eivätkä halua ottaa riskiä siitä, että joutuvat valitsemaan kamalien työolojen ja karenssin välillä.
En yleensä kannata kaikenlaisia turhia välikäsiä, mutta henkilökohtaisten avustajien kohdalla sellainen virallisempi välittäjätaho voisi olla tarpeen, on se sitten kaupunki tai jokin palveluita tuottava firma. Ei tuo minusta yleensä oikein toimi, että avustettava toimii itse työnantajana, eikä avustajalla ole oikein ketään, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaiketi moni irtisanottu hakee aktiivisesti töitä ja se vie aikaa .... työnhaun pitkittyminen passivoi koska jaksaminen vähenee ja ei ole enää välttämättä paikkoja mitä hakea kovin paljoa.
Työttömyys aiheuttaa myös mielenterveysongelmia, jotka aiheuttavat osaltaan työkyvyttömyyttä päälle. Mielenterveyden hoito on ajettu alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin moniin harrastuksiin huudellaan vanhempia esim. apuvalmentajiksi, joukkueenjohtajiksi tai huoltajiksi. Minä olen aina merkinnyt CV:hen myös tällaisia juttuja opiskelu- ja työhistorian jälkeen.
Kieliä voi opiskella myös epävirallisesti itsekseen, mitä se työkkärille kuuluu mitä ihminen kotonaan harrastaa. Nykytekniikan ja kaikenmaailman duolingojen aikaan se ei voisi olla helpompaa.
Mutta aina löytyy selityksiä. Ap
Joo no minua ei ole huudeltu häsläämään lasten harrastuksiin - ilmeisesti lapseni eivät harrasta juuri niitä lajeja, joihin tarvitaan kyseistä lajia tuntemattomia apuvalmentajia. Ja koska kyse ei ole joukkuelajista, ei tarvita joukkuejohtajiakaan. Tottakai tuollaiset vapaaehtoistyöt voi CV:hen merkitä, mutta lähinnä ne kuuluvat kohtaan "harrastukset". Lopulta asiantuntijatyössä eivät ne ratkaise mitään, vaan olennaisempaa on oikea työhistoria, meriitit, osaaminen, sekä toki työhaastatteluissa pärjääminen. Ja on ihan täysin alakohtaista, onko kivaa plussaa joku apuohjaajana toimiminen vai esim. se Netflix-sarjojen tunteminen. Ja mitä vaativammista töistä on kyse, sitä vähäisempi merkitys jollain puulaakitason joukkuejohtamisella on.
Ja edelleenkään nuo ehdottamasi asiat eivät ratkaise työttömyysongelmaa. Harrastukset ovat muuten hyödyllisiä ja kivoja, ja joskus, ehkä harvoin niistä voi olla jotain varsinaista hyötyä työn haussa - korostan: joskus ja/tai harvoin. Harrastaa kannattaa kuitenkin omaksi ilokseen, ja toki harrastuksetkin kehittävät omia taitoja.
Jos asiantuntijana olet ollut hetken poissa työelämästä, voin sanoa, että kyllä sen ajan muu aktiivisuus kiinnostaa. Vaikka sen ratkaisun teen aina vaaditun osaamisen pohjalta, jos on kaksi osaajaa joista toinen on kokenut, toinen aivan tuore, mutta kokenut on ollut hetken tekemättä, sitä kokeneen tekemättömyyttä paikkaa, kun ei ole ihan ollut toimettomana. Ennemmin aina kokenut joka on aktiivinen kuin märkäkorva, kun asiantuntijaa tarvitaan.
Jokaisella työnantajalla on omat mielipiteet asiasta.
Löytyy myös työnantajia, joiden mielestä paras työntekijä on sellainen, joka ei ole oppinut toisissa työpaikoissa huonoille tavoille. Työmarkkinoille tulevalle työntekijälle voi nakittaa urakkatahtia töitä ja tämä vain yrittää pärjätä. Sama ei onnistu kokeneen työntekijän kohdalla.
Minä tein aikoinaan kuukausipalkalla töitä kuusi päivää viikossa... ja se onnistui lain mukaan siten, että työsuhteeni oli pätkitty sijaisuuksiin, jotka kestivät muutamia päiviä. Työ oli kolmivuorotyötä, mutta minulle tärkeintä oli työkokemuksen saaminen, vaikka vähän paska fiilis työstä jäi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömät voisivat mennä oppisopimuksella opiskelemaan vanhustenhoitoa. Siitähän saa ihan palkkaa, ja töitä varmasti riittäisi sitten tulevaisuudessa.
Kaipaisin alalle soveltuvuutta.
Vaatimukset alalle:
Osaa puhua. Hymy aina joskus katsotaan plussaksi. Jos ei raha, niin ainakin sillä saatava ruoka saa tekemään jotain, kun muuten jää nälkä?Kuinka moni jäisi soveluvuuden ulkopuolelle?
Minä.
En osaa jutella mistään. Enkä jaksa hymyillä, en vaan kertakaikkiaan ole iloinen ja positiivinen.
Väsyneenä olen ilkeä ja olen hyvin usein väsynyt.
Tottakai pitää olla alalle soveltuva. Eihän se ole kenenkään etu että työntekijä inhoaa tai jopa vihaa työtään. Minä olisin halunnut vanhustenhoitajaksi, ja lähihoitajaopinnot jouduin 2000-luvun alussa keskeyttämään, terveys ei kestänyt. Olisin nimenomaan halunnut vanhustenhoitajaksi, enkä esim. lastenhoitajaksi. Ja soveltuvuustestistä sain niin hyvän tuloksen että se henkilö siellä koululla vielä soitteli perään että tule tule, sinä sovit niin hyvin tälle alalle. Nyt olen eläkkeellä. Mietin, että voisinkohan mennä jonkun vanhuksen (mielestäni vanhus on siinä 70-vuotiaasta alkaen) avuksi ja vaikka seuraksi päivisin. Olisi aikaa ja tykkäisin kuunnella tarinoita millaista oli hänen nuoruudessaan yms. Itse olen nyt puolessavälissä kuuttakymmentä.
Nälkärata kirjoitti:
Nälkävuonna 1868 oli vallalla juuri tuo ajattelu Snellmannin ja muiden valtaapitävien keskuudessa.
Rakennutettiin heillä Suomen ensimmäinen rautatie Hämeenlinnan ja Helsingin välille. (silloin monille se urakka tosin kyllä jäi heidän viimeisekseen.)
Onneksi yhteiskunta on nykyisin sentään vähän sivistyneempi ja henkisesti kehittyneemmällä tasolla, kuin silloin .
No ei niin sivistynyttä. Kyllähän Kekkosenkin aikaan teetätettiin hätäaputöitä ihan 1970-luvulla. Turun vanha moottoritie tehtiin käsittääkseni näillä nk. Lapiohommilla, jossa työttömät tekivät käsipelillä (juu, kaivurit ym. työkoneet oli silloin jo keksitty!) lapioiden motaria. He saivat armollisesti nukkua paikan päällä parakeissa ja vastineeksi saivat työttömyyskorvausta. Osa näistä työntekijöistä tuli kauempaakin kuin Etelä-Suomesta.
Että tätäkö tänne halutaan 2020?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tähänastisten vastausten perusteella vaikuttaa, että kummallakin puolella inhotaan ap:n ajatusta. :D
Kyllä minä näin työttömänä voisin esim. keräillä roskia, jos se poistaisi "4 hakemusta kuukaudessa" -pakotteen ja muut työkkärin pupukurssi-aktivointitoimet.
Kyykytys on tässä itsettarkoitus.
Työstä kuuluu maksaa palkkaa, ei mitään työttömyyskorvausta.
Tuollaisen toiminnan organisointi veisi enemmän rahaa kuin toisi hyötyä.
Voitaisiinko kuka tahansa pistää mihin tahansa työhön? Vastentahtoinen tekijä ei tee työtään hyvin. Kyllä parempi systeemi on se, että kukin pääsee tekemään työtä, jota kohtaan tuntee edes jonkinlaista mielenkiintoa.
Onhan tuota kokeiltu: https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4t%C3%A4aputy%C3%B6t. Pidemmän päälle jopa tuollainen palkallinen työ osoittautui kannattamattomaksi teettää. Kun oli halpoja lapiomiehiä, heillä teetettiin työtä, jonka olisi hetkessä tehnyt kaivinkoneella. Jopa Neuvostoliiton työleirisysteemi lopulta lopetettiin taloudellisesti kannattamattomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmisten kyykytys ja leimaaminen ei tuo hyvinvointia, se on ihan varma.
Työikäinen ja työkykyinen tienatkoon itse omat rahansa.
Ei rahaa->vaatimattomampikin työ maistuu->rahaa->elintaso nousee.
Aina löytyy pihojen kolaamista, haravointia, kengänkiillotusta, mainosten jakamista, käpyjen ja marjojen keräämistä jne jne.
Yhteiskunnan avun pitää olla yhteismajoituksen ja sopparuuan tasoista yms hengissäpitämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se työn etsiminen käy työstä ja sillä rahalla tulee nippa nappa toimeen. Testaappa miten paljon menee aikaa cv:n väsäämiseen, työpaikkahakemuksen laatimiseen ja paikkojen etsimiseen. Sitten jos kiertelet vielä livenä paikkoja. Otetaan myös huomioon että siellä työttömänä on itseasissa vinot pinot pitkäaikaissairaita, jotka ei pääse kuntoutustuelle ja eivät oikeasti jaksaisi/pystyisi mitään juurikaan tekemään.
Kysy ennemmin miksei työttömiä voida helpommin palkata tekemään oikeasti töitä.
Minä olen helposti kyennyt hakemaan uudet työpaikkani työn ohessa. Kuinka urvelo pitää olla että työnhaku on kokopäiväistä?
Sinua ei näköjään ole irtisanottu.
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta kun luette eri ketjujen yhteiskunnallista "tietämystä" ja asenteita, niin kuinka kukaan teistä voi edelleenkin kannattaa suoraa kansanvaltaa?
Täällä korostuu niiden ääni, joilla on runsaasti aikaa kirjoitella ja mahdollisuus toistella omia kirjoituksiaan aamusta yöhön asti. Suoran kansanvallan toimimattomuus on toki ollut tiedossa aina juuri siksi, että kansaa on helppo johtaa harhaan. Siksi kansanedustuslaitos on todella hyvä puskuri tässä välissä.
Tämä on myös hyvä syy vältellä kansanäänestyksiä viimeiseen asti. Sellaiset antavat vaikutusvaltaa somen kautta tapahtuvalle Venäjän ohjailulle. Siksi Nato - asiassa olisi trollien mielestä pitänyt saada järjestettyä kansanäänestys. Onneksi järjen ääni voitti.
Nälkärata kirjoitti:
Nälkävuonna 1868 oli vallalla juuri tuo ajattelu Snellmannin ja muiden valtaapitävien keskuudessa.
Rakennutettiin heillä Suomen ensimmäinen rautatie Hämeenlinnan ja Helsingin välille. (silloin monille se urakka tosin kyllä jäi heidän viimeisekseen.)
Nälkävuosia myöhemmin tutkineet ovat tulleet tulokseen, että noita hätäaputöihin koottuja köyhiä kuoli suhteessa paljon enemmän kuin niitä, jotka saivat olla rauhassa. Työmailla taudit levisivät, eikä ehkä ole ihan briljantti idea teettää raskasta fyysistä työtä juuri silloin, kun ruoasta eli energiasta on pulaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se työn etsiminen käy työstä ja sillä rahalla tulee nippa nappa toimeen. Testaappa miten paljon menee aikaa cv:n väsäämiseen, työpaikkahakemuksen laatimiseen ja paikkojen etsimiseen. Sitten jos kiertelet vielä livenä paikkoja. Otetaan myös huomioon että siellä työttömänä on itseasissa vinot pinot pitkäaikaissairaita, jotka ei pääse kuntoutustuelle ja eivät oikeasti jaksaisi/pystyisi mitään juurikaan tekemään.
Kysy ennemmin miksei työttömiä voida helpommin palkata tekemään oikeasti töitä.
Minä olen helposti kyennyt hakemaan uudet työpaikkani työn ohessa. Kuinka urvelo pitää olla että työnhaku on kokopäiväistä?
Sinua ei näköjään ole irtisanottu.
YT - neuvotteluista ei yleensä kerrota etukäteen. Itse olen ollut työttömänä työnhakijana useamman kerran tuosta syystä. Toinen "hauska" tilanne on määräaikainen työsopimus, jota ehkä jatketaan, ehkä ei.
Joo ei ole töiden pula. Meillä rekrytään kokoajan lisää.