HBL: Jörn Donnerista paljastui useita salaisuuksia kuoleman jälkeen leski puhuu suunsa puhtaaksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otto oli narsisti-isänsä kiusan kohde. Sellainen jättää syvät jäljet.

Niin jättää, mutta aikuisen on pakko päästä niistä yli. Otto ei edes yritä. Minäkin olen saanut osani narsistisen ja väkivaltaisen vanhempani taholta, minut on kielletty, häväisty ja mitätöity, mutta sen sijaan että ulisin kohtaloani olen ottanut sen omiin käsiini ja jättänyt kaiken sen taakseni.

"Kun minä olen selvinnyt niin kyllä pitää muidenkin selvitä!"

Näin ajattelee moni vahvuuteen sairastunut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Westerlund alkoi odottaa h u o r i p ukki jörnin kanssa penskaa miehen ollessa naimisissa toisen kanssa ja nyt on loukkaantunut, kun mies petti häntäkin kymmenien muijíen kanssa. Hienoa! Kuvottavia ääliöitä molemmat.

Anteeksi mutta mua hiukan huvittaa sinun tyyppiset ihmiset jotka moralisoi jo kuollutta ukkoa. Donner oli Donner ja varmasti vaimo tiesi millaisen ukon matkaan lähti.

No nythän tuo parkuu mediassa järkytystään, kun ei muka tiennyt.

Vierailija kirjoitti:

Otto on kyllä sellainen pussy että ei mitään rajaa. Ei ihme ettei Jörn arvostanut tai tunnustanut, koska kaverihan on pelkkä valittaja ja uhriutuja. Kun Jörn oli skidi, isä kuoli ja äiti oli kylmä kuin kalikka. Veljet olivat sodassa ja siskot etäisiä. Poika sai nuorimmaisena pärjätä omillaan eikä kukaan kysellyt että miltä tuntuu tai onko terapian tarvetta. Ja siitä huolimatta tai sen ansiosta äijästä tuli Suomen kulttuurimaailman kärkinimiä. Otto sen sijaan ei osaa kuin ulista ja vonkua.

Olet kyllä aika sairas kun ihailet patologista pettäjää ja neljän lapsensa hylkääjää. Ehkä olet itsekin jonkin sortin narsisti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Westerlund alkoi odottaa h u o r i p ukki jörnin kanssa penskaa miehen ollessa naimisissa toisen kanssa ja nyt on loukkaantunut, kun mies petti häntäkin kymmenien muijíen kanssa. Hienoa! Kuvottavia ääliöitä molemmat.

Anteeksi mutta mua hiukan huvittaa sinun tyyppiset ihmiset jotka moralisoi jo kuollutta ukkoa. Donner oli Donner ja varmasti vaimo tiesi millaisen ukon matkaan lähti.

Väittää että tuli yllätyksenä ja esittää loukkaantunutta.

Donner oli kyllä melkoisen oksettava ihminen. Vaimon avautuminen on tulevan kirjan myynnin edistämistä, ei muuta.

Älyä tiivistää ilmiöitä muutamaan sanaan persoonallisuushäiriöisellä Donnerilla kyllä oli. Minun mielestäni yksi parhaista donnerismeista on: Vallan munat on makeat. Neljällä sanalla selittyy ilmiö minkä vuoksi vaikkapa Bitte valitsi Donnerin

Olen tavannut Donnerin muutaman kerran, on sukulaisille sukua. Hän kävi samoissa perhejuhlissa, olisinko ollut jotain 8-10v muistan että hänellä oli koko talon täyttävä karisma ja pidin häntä jotenkin tosi pelottavana (en tosiaankaan tiennyt hänestä mitään muuta kuin tuon sukulaisuhteen). 

Vierailija kirjoitti:

Joo, Jörn oli varmasti narsisti ja näin pois päin, mutta tuon Otto Gabrielssonin (lehtolapysi) olisi vähitellen klaarattava ja päästävä traumasta yli. Kyllä minäkin olen äpärälapsi ja isäni puolesta hyljätty, mutta en minä enää siitä välitä - varsinkin kun olen saanut antaa isääni selkään hänen mentyään liian pitkälle haukuttuaan minua huorranpenikaksi ollessani abiturientti. Sen jälkeen en ole ukkoa nähnyt ja kuului kuolleen aikoja sitten.

Aika surullista, että toinen traumatisoitunut arvostelee toisen traumatisoituneen väärin.

Entäs, jos sinulta puuttuisi tuo kokemus, joka sinua auttoi. Minä pääsen vasta nyt 52-vuotiaana käsittelemään omaa traumaani ja sukulaiseni vasta 82-vuotiaana. Kumpikaan meistä ei ole säälittävä ja eiköhän Otto ole tehnyt muutakin kuin tuota kirjaa elämänsä aikana. Itse asiassa kirja kuulostaa hyvältä idealta, ehkä itsekin pitäisi hoitaa omaa traumaa antamalla tulla kaikki paperille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Levoton ja kesyttämätön ja ei oikein tiennyt mihin keskittyä työssä eikä ihmissuhteissa. Kirjailija, ohjaaja, politiikko, matkaaja mm. Ihmissuhteet ei näköjään perustuneet luottamukseen eikä kunnioitukseen. Hän oli sellainen, levoton. Ja kaikki hänen kanssaan tekemisissä olleet olisi pitänyt se ymmärtää ainakin viimeiset viisikymmentä vuotta.

Naisilla tuntui olevan vaikeuksia tajuta Donneria. Sen sijaan vahvat miehet, kuten Ingmar Bergman, olivat Donnerin ystäviä loppuun saakka. Ei mitään pikkumaista selkäänpuukottelua, vaan älyllisiä keskusteluja ja aitoa mielenkiintoa. Ehkä tämä ei naisten kanssa onnistu.

No joo, tietysti pitää pitää mielessä, että miehet arvostavat miehissä erilaisia asioita kuin naiset. Sattuneesta syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moralistit tanssii haudalla...kuvottavaa.

Mies petti vaimoaan eri naisten kanssa ja lisäksi hylkäsi lapsensa. Miksi tätä ei saisi arvostella? Ihan sama vaikka mies onkin kuollut, ei se tee hänestä pyhimystä

Totta. Historiaa kirjoitetaan mikro- ja makrotasolla.

"Vainajista ei saa puhua pahaa." Miksi sitten esim. Hitleristä puhutaan koko ajan pahaa - ja vain pahaa ...?

Vierailija kirjoitti:

Otto on kyllä sellainen pussy että ei mitään rajaa. Ei ihme ettei Jörn arvostanut tai tunnustanut, koska kaverihan on pelkkä valittaja ja uhriutuja. Kun Jörn oli skidi, isä kuoli ja äiti oli kylmä kuin kalikka. Veljet olivat sodassa ja siskot etäisiä. Poika sai nuorimmaisena pärjätä omillaan eikä kukaan kysellyt että miltä tuntuu tai onko terapian tarvetta. Ja siitä huolimatta tai sen ansiosta äijästä tuli Suomen kulttuurimaailman kärkinimiä. Otto sen sijaan ei osaa kuin ulista ja vonkua.

Minä ajattelen vain sitä kaikkea kärsimystä, mitä Donner on tuottanut läheisilleen ja kanssaihmisille. Hänen elämänlähteensä ei ollut rakkaus vaan viha. Siteeraus Donnerin esikoisteoksesta Välsignade liv (Siunattu elämä) vuodelta 1951:

"Inhoan vanhempiani ja sisaruksiani, varsinkin niitä, jotka olivat hakkaamassa minua. Vihaan koko sukuani ja tulen aina vihaamaan, riippumatta siitä, yrittävätkö he osoittaa minulle ystävällisyyttä vai eivät. Tulen aina muistamaan heidän pahat tekonsa, eikä näiden papereitteen todistusvoima tule koskaan katoamaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Levoton ja kesyttämätön ja ei oikein tiennyt mihin keskittyä työssä eikä ihmissuhteissa. Kirjailija, ohjaaja, politiikko, matkaaja mm. Ihmissuhteet ei näköjään perustuneet luottamukseen eikä kunnioitukseen. Hän oli sellainen, levoton. Ja kaikki hänen kanssaan tekemisissä olleet olisi pitänyt se ymmärtää ainakin viimeiset viisikymmentä vuotta.

Naisilla tuntui olevan vaikeuksia tajuta Donneria. Sen sijaan vahvat miehet, kuten Ingmar Bergman, olivat Donnerin ystäviä loppuun saakka. Ei mitään pikkumaista selkäänpuukottelua, vaan älyllisiä keskusteluja ja aitoa mielenkiintoa. Ehkä tämä ei naisten kanssa onnistu.

Miehethän eivät olekaan niitä, joita heteromies käyttää hyväkseen ja heittää sitten menemään. Että onhan se helpompi ymmärtää joo kun ei kuulu niihin, joihin toinen suhtautuu kuin saaliseläimeen.

Eivät tuollaiset miehet näe naisia edes ihmisinä. Ei silloin voi syntyä mitään ystävyyttä kun toinen osapuoli ei suhtaudu toiseen minään muuna kuin hyödykkeenä. Ei se ole hyödykkeenä pidetyn vika.

Tämä. Tuollaisille miehille naiset ovat pelkkiä käveleviä pil luja

Tuollaisiin miehiin haksahtavat naisethan ovat niitä käveleviä  p i l l u j a.

En yllättynyt ihan sairas sika nuoresta hautaan asti. Itseään täynnä oleva fantasisti.

" Tollasia nuo suuret taiteilijamiehet ovat. Loiri oli aivan samanlainen mutta puheet vain banaalimpia. Oma navanalus kaikista tärkein.

Yllätyin lesken yllättymisestä. Uskoiko hän oikeasti olleensa ainoa nainen jota Jörn ei pettänyt? Toisaalta kannattiko hänen itse käydä läpi aineistoa johon ei Jörnin eläessä päässyt koskaan käsiksi? Joku muukin olisi sen tehnyt, kun on kulttuuripersoonan jäämistöstä kyse."

Oliko vainajan tahto edes se että kaivetaan ko aineisto julki, jos eläessään jo oli halunnut ne pois silmistä. Mikäli aineistossa vielä yksityishenkilöitä, eikö  julkituonti ole kyseenalaista.

Ei kaikkea tarvitse julki huutaa, vainajakin voi suojella ilman että revittelee esiin kaiken mitä jäämistöstä löytää. Tosin tuohan se huomiota, että kattokaa mitä mä löysin enpä olis uskonut oho!

Höpönhöpöä. Ei ne mitään salaisuuksia ole eikä ole olleet. Jörkkä pysyi samanlaisena läpi elämän, eikä häneen vaikuttanut mikään eikä kukaan, mitä hän ei olisi itse halunnut tai suvainnut.

Mutta ihmisenä oli älykäs ja intellektuelli. Valokuvat, mitkä on nyt nostettu esiin kertovat paljon Jörkän mielenmaisemista.

Olisi kiva nähdä valokuvanäyttely. Toivottavasti kuvat julkaistaan kirjana tai osa kuvista. Ei kaikki mahdu kun kuvia on tuhansia.

" taitelijat" ovat usemmiten ristiriitaisiakin persoonia. Hyvä ja paha samassa ihmisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mautonta ja halpaa levitellä edesmenneen miehensä asioita kirjassa tai kirjaansa markkinoidakseen lehdissä.

Miksi ei saisi kertoa totuutta kuolleesta? Miksi pitäisi salailla ja antaa ihmisestä mediassa kaunisteltu kuva?

se tehdään elossa ollessaan. Juuri siksi että ei voi toinen valehdella, vaan toinen saa myös kertoa ettei asia ollutkaan näin, tai miksi hän teki niin kuin teki. Eikö tuo ole kunnianlopuukausta herjata vainajaa, sekä yksityielämän törkeää loukkaamista. Voi saada vankeutta tuosta.

Vierailija kirjoitti:

" Tollasia nuo suuret taiteilijamiehet ovat. Loiri oli aivan samanlainen mutta puheet vain banaalimpia. Oma navanalus kaikista tärkein.

Yllätyin lesken yllättymisestä. Uskoiko hän oikeasti olleensa ainoa nainen jota Jörn ei pettänyt? Toisaalta kannattiko hänen itse käydä läpi aineistoa johon ei Jörnin eläessä päässyt koskaan käsiksi? Joku muukin olisi sen tehnyt, kun on kulttuuripersoonan jäämistöstä kyse."

Oliko vainajan tahto edes se että kaivetaan ko aineisto julki, jos eläessään jo oli halunnut ne pois silmistä. Mikäli aineistossa vielä yksityishenkilöitä, eikö  julkituonti ole kyseenalaista.

Ei kaikkea tarvitse julki huutaa, vainajakin voi suojella ilman että revittelee esiin kaiken mitä jäämistöstä löytää. Tosin tuohan se huomiota, että kattokaa mitä mä löysin enpä olis uskonut oho!

Jännästi aina löytyy näitä narsisteja puolustelevia ihmisiä. Minusta on vain hyvä että ihmiset saavat tietää, mikä hän oli miehiään julkisuuden takana, yksityiselämässä. Ja kun on kuollut niin eipä häntä voi enää loukata millään tavalla. Hän sen sijaan eläessään loukkasi monia ihmisiä, miksi nyt pitäisi leikkiä vieraskoreaa vain siksi että ihminen ei ole enää keskuudessamme?

Mitä me tästä opimme? Ainakin sen, että ei kannata jättää semmoisia salaisuuksia läheisiltään pimentoon, että he löytävät ne kuolemasi jälkeen ja joutuvat kiroamaan haudallasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mautonta ja halpaa levitellä edesmenneen miehensä asioita kirjassa tai kirjaansa markkinoidakseen lehdissä.

Miksi ei saisi kertoa totuutta kuolleesta? Miksi pitäisi salailla ja antaa ihmisestä mediassa kaunisteltu kuva?

se tehdään elossa ollessaan. Juuri siksi että ei voi toinen valehdella, vaan toinen saa myös kertoa ettei asia ollutkaan näin, tai miksi hän teki niin kuin teki. Eikö tuo ole kunnianlopuukausta herjata vainajaa, sekä yksityielämän törkeää loukkaamista. Voi saada vankeutta tuosta.

Miten vainajan kunniaa voi loukata? Ja saada muka vankeutta vielä siitä :D

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/viihde/art-2000006390115.html

Donner ja Wik ehtivät avioliittonsa aikana saada kaksi yhteistä lasta. Donner kuitenkin kertoi Helsingin Sanomille helmikuussa 2018 antamassaan haastattelussa katkaisseensa välit esikoispoikiinsa Johaniin ja Jakobiin täysin sen jälkeen, kun avioliitto Wikin kanssa tuli tiensä päähän. Donner totesi tuolloin syyn välirikkoon löytyvän juuri Wikistä, jota hän kuvaili haastattelussa ”hyvin hankalaksi”.

Katkaisi välit omiin lapsiinsa. Tuo jo kertookin kaiken kyseistä äijästä. Sika mikä sika

Samanlainen isä omassa lähipiirissä. Kun avioero tuli, niin kaikki lasten asiat (varsinkin rahaan liittyvät) jäi äidille ja ukko porhalsi toiselle mantereelle viettämään villiä poikamieselämää vielä yli 60 v. Ei auta missään lapsiin liittyvissä asioissa, ei niin missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otto on kyllä sellainen pussy että ei mitään rajaa. Ei ihme ettei Jörn arvostanut tai tunnustanut, koska kaverihan on pelkkä valittaja ja uhriutuja. Kun Jörn oli skidi, isä kuoli ja äiti oli kylmä kuin kalikka. Veljet olivat sodassa ja siskot etäisiä. Poika sai nuorimmaisena pärjätä omillaan eikä kukaan kysellyt että miltä tuntuu tai onko terapian tarvetta. Ja siitä huolimatta tai sen ansiosta äijästä tuli Suomen kulttuurimaailman kärkinimiä. Otto sen sijaan ei osaa kuin ulista ja vonkua.

Minä ajattelen vain sitä kaikkea kärsimystä, mitä Donner on tuottanut läheisilleen ja kanssaihmisille. Hänen elämänlähteensä ei ollut rakkaus vaan viha. Siteeraus Donnerin esikoisteoksesta Välsignade liv (Siunattu elämä) vuodelta 1951:

"Inhoan vanhempiani ja sisaruksiani, varsinkin niitä, jotka olivat hakkaamassa minua. Vihaan koko sukuani ja tulen aina vihaamaan, riippumatta siitä, yrittävätkö he osoittaa minulle ystävällisyyttä vai eivät. Tulen aina muistamaan heidän pahat tekonsa, eikä näiden papereitteen todistusvoima tule koskaan katoamaan".

Aika väkevää tekstiä 18-vuotiaalta. Kapinallistakin herrasperheen pojalle. Donner oli poikkeuksellinen, hyvässä ja pahassa.