Lue keskustelun säännöt.
Milloin laihdutuksella voi/kannattaa pitää herkkupäivä? Takana 2 viikkoa.
01.04.2023 |
Reilu kaksi viikkoa olen syönyt terveellisesti. Se tarkoittaa minulle puhdasta ruokaa itse tehtyä ruokaa, runsaasti erilaisia kasviksia, jonkin verran marjoja ja tarpeeksi protskua sekä rasvaa nälkää pitämään.
Liikuntaa olen harrastanut kolmisen viikkoa.
Ilman alkoholia kuukauden.
Kiloja lähtenyt 5-6 kg.
Tekisi mieli herkutella välillä. En tiedä uskallanko kuitenkaan. On vähän surullinen olo tässä ja tekis mieli hakea iloa ruoasta.
Olen myös väsynyt töiden ja liikunnan aikaansaaman kuormituksen vuoksi kun keho varmaan on vaatinut paljon totuttelua.
Tiedä minne venyttäisin sen herkkupäivän. Viikon, kahden vai kuukauden päähän? Ahdistavaa kun haluaa jotain viikonloppuun mutta sitten tulee syyllinen olo jos syön jotain sokeria tai roskaruokaa.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran kuussa *syö mitä tekee mieli*-päivä, silloin hyvin syömisestä tulee elämäntapa eikä motivaatio lopu kesken. Näin mennyt huomaamatta kolme vuotta.
Mitä järkeä? Suurin osa kuukaudesta syödään sitten sellaista, mitä ei tee mieli. Oletko ihan viisas?
Itse et taida olla ihan viisas, jos mieliteot on sulla jokapäiväisiä ja syöt niiden mukaan.
Terveellinen syöminen on ihan eri asia.
Ai terveellinen on mielestäsi sitä, mitä ei tee mieli syödä? Sinä et ole se viisas :)
No ei 🙄 Sulla on ihan ihmeellinen fiksaatio sanoihin. Syö mitä haluat ei tarkoita syö mitä tekee mieli, vaan kuvaa sitä että silloin ei laskeskele eikä mieti.
Eikä tarkoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän herkkupäivän sunnuntaisin. Yhden päivän aikana ei ennätä tai haluakaan syödä niin paljon, että lihoisi. Elämä on tylsää ilman suklaata. Olen ollut samoissa mitoissa 40 vuotta.
N62v / 166 cm / 54 kg
Vartissa saa helposti syötyä niin paljon kaloreita, että koko viikko menee reilusti ylikaloreille.
Juuri sen takia elämänmuutos pitää lähteä syömisistä, kun niitä mässyjen kaloreita on mahdoton kuluttaa liikkumalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran kuussa *syö mitä tekee mieli*-päivä, silloin hyvin syömisestä tulee elämäntapa eikä motivaatio lopu kesken. Näin mennyt huomaamatta kolme vuotta.
Mitä järkeä? Suurin osa kuukaudesta syödään sitten sellaista, mitä ei tee mieli. Oletko ihan viisas?
Itse et taida olla ihan viisas, jos mieliteot on sulla jokapäiväisiä ja syöt niiden mukaan.
Terveellinen syöminen on ihan eri asia.
Ai terveellinen on mielestäsi sitä, mitä ei tee mieli syödä? Sinä et ole se viisas :)
No ei 🙄 Sulla on ihan ihmeellinen fiksaatio sanoihin. Syö mitä haluat ei tarkoita syö mitä tekee mieli, vaan kuvaa sitä että silloin ei laskeskele eikä mieti.
Eikä tarkoita.
Kyllä tarkoittaa, juuri sitä silloin kun puhutaan apn kuvaamasta tilanteesta.
Miksi olet ketjussa ylipäätään, jos sulla ei ole mitään sanottavaa?
Sä syöt joka päivä mitä haluat, mitä muut sillä tiedolla tekee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran kuussa *syö mitä tekee mieli*-päivä, silloin hyvin syömisestä tulee elämäntapa eikä motivaatio lopu kesken. Näin mennyt huomaamatta kolme vuotta.
Mitä järkeä? Suurin osa kuukaudesta syödään sitten sellaista, mitä ei tee mieli. Oletko ihan viisas?
Itse et taida olla ihan viisas, jos mieliteot on sulla jokapäiväisiä ja syöt niiden mukaan.
Terveellinen syöminen on ihan eri asia.
Ai terveellinen on mielestäsi sitä, mitä ei tee mieli syödä? Sinä et ole se viisas :)
No ei 🙄 Sulla on ihan ihmeellinen fiksaatio sanoihin. Syö mitä haluat ei tarkoita syö mitä tekee mieli, vaan kuvaa sitä että silloin ei laskeskele eikä mieti.
Eikä tarkoita.
Sun on varmaan vaikea käsittää että jotkut ei nyt välttämättä halua syödä paljon protskuja ja vähän hiilaria, mutta tekee niin, koska syy x. Se nyt on todellisuus, ei sun ole mikään pakko asiaa ymmärtää.
Sellaista tapaa kannattaa varoa (sille on oikein nimikin, mutta en nyt muista), että kun tekee mieli jotain, jonka on kieltänyt itseltään. ja syö sitten vaikka ison annoksen jotain itseltään kiellettyä "herkkua" vaikka hampurilaisaterian, niin ajattelee, että kun nyt meni pieleen, niin syönpä sitten vielä jäätelöä ja karkkia ja suklaata ja juon 6 pulloa olutta. Ja aloitan sitten uudestaan maanantaina. Ja maxipussillisen chipsejä ja tilaan pizzan.
Se hampurilaisateria ei kaada dieettiä, mutta sen syömisen ajatteleminen "syntinä" voi laukausta tuon ahmisisreaktion.
Been there done that
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran kuussa *syö mitä tekee mieli*-päivä, silloin hyvin syömisestä tulee elämäntapa eikä motivaatio lopu kesken. Näin mennyt huomaamatta kolme vuotta.
Mitä järkeä? Suurin osa kuukaudesta syödään sitten sellaista, mitä ei tee mieli. Oletko ihan viisas?
Itse et taida olla ihan viisas, jos mieliteot on sulla jokapäiväisiä ja syöt niiden mukaan.
Terveellinen syöminen on ihan eri asia.
Ai terveellinen on mielestäsi sitä, mitä ei tee mieli syödä? Sinä et ole se viisas :)
No ei 🙄 Sulla on ihan ihmeellinen fiksaatio sanoihin. Syö mitä haluat ei tarkoita syö mitä tekee mieli, vaan kuvaa sitä että silloin ei laskeskele eikä mieti.
Eikä tarkoita.
Kyllä tarkoittaa, juuri sitä silloin kun puhutaan apn kuvaamasta tilanteesta.
Miksi olet ketjussa ylipäätään, jos sulla ei ole mitään sanottavaa?
Sä syöt joka päivä mitä haluat, mitä muut sillä tiedolla tekee?
Ei tarkoita.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vähän kuin alkoholistille olisi ok vetää silloin tällöin kännit, että jaksaa taas olla selvin päin.
Juurikin näin eikä mitkään laihdutuskuuritkaan ja ihmedietiit ole tie mihinkään pysyvään painon pudotukseen, niillä ei saa muuta kuin kroppansa sekaisin ja kuurin päätyttyä usein kaupan päälle vielä pysyviä lisäkiloja jolloin seuraavalla laihdutuskuurilla on vielä enemmän lauhdutettavaa. Jos ylipainoa on eikä ole valmis pysyviin ruokailutottumuksien muutokseen niin laihduttaminen kannattaa unohtaa kunnes tulee järkiinsä, mutta niin kauan ei kannata odottaa, että terveys pettää liikakilojen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse laihdutin 10kg, ja pieni määrä herkkuja mahtui ruokavalioon. Esim. söin päivittäin 1800kcal, niin söin vaikka kyläillessä 2 keksiä, yht. 150 kcal. Näitä siis esim. 1-2 kertaa/viikko
Lisäksi pidin kerran viikossa/kahdessa viikossa +/- kaloripäivän, jolloin söin kulutuksen mukaan eli 2300kcal. Söin tuolloin sen +500kcal hiilareista eli pullaa, vanukasta, lakritsia. Joskus ajoitin herkkupäivän johonkin juhliin kuten lastensynttäreille. Muutoin söin puhdasta ruokaa eli kasviksia, hedelmiä, riittävästi proteiinia, kohtuudella hyviä rasvoja, hiilareita täysjyvätuotteista jne
Tämä toimi, koska tavoitteenani oli oppia kohtuus herkuissa. Ei se, että herkkupäivänä mätän sipsiä ja suklaata rajattomasti eikä se, etten koskaan syö mitään epäterveellistä. Mielestäni on tärkeää muokata ajatusmalleja- kaikki tai ei mitään ajattelu voi olla tuhoisaa. Mutta tietyllä tavalla pitää rajoittaa mielitekoja, kun on dieetillä. Mutta ei tapella liiaksi nälkää vastaan. Ja ns. herkut ei tuo kylläistä oloa, että se vaikeuttaa laihduttamista, jos ruoka ei ole kylläisyyttä pitävää.
Urheilen paljon, se kuluttaa kaloreita. Lisäksi laskin kaloreita, niin sain konkreettisen käsityksen, minkä verran voin syödä laihduttaessa, ja mistä ne kalorit kertyy.
En lukenut kaikkia kommentteja vielä.
Tajusin kuitenkin, että surusta tämä johtui. Se kolkutteli jo pari päivää hiljalleen, sitten eilen tuntui, että on epämiellyttävä olo, suren jotain ja vähän ahdistaa, pelottaa mutta en saanut kiinni siitä oikein.
Teki mieli keksiä jotain mukavaa ja syödä.
No annoin mieliteon olla, alkoi tulemaan itkua, itkin pois vähän kerrallaan välillä.
Oli kova nälkä ja tilasin kebabmukin (pelkkää kebabia) ja jälkiruoaksi todella tummaa suklaata ja marjoja.
Se oli kohtuullinen eikä tullut morkkista. Nyt olen kiitollinen myös, etten syönyt huonommin.
Illemmalla vielä sitten suru huipentui. Itkin todella paljon ja hyvin syvältä, kuin pieni lapsi. Nukahdin sitten.
Meni ihan hyvin siis. Omasta mielestäni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kaikkia kommentteja vielä.
Tajusin kuitenkin, että surusta tämä johtui. Se kolkutteli jo pari päivää hiljalleen, sitten eilen tuntui, että on epämiellyttävä olo, suren jotain ja vähän ahdistaa, pelottaa mutta en saanut kiinni siitä oikein.
Teki mieli keksiä jotain mukavaa ja syödä.No annoin mieliteon olla, alkoi tulemaan itkua, itkin pois vähän kerrallaan välillä.
Oli kova nälkä ja tilasin kebabmukin (pelkkää kebabia) ja jälkiruoaksi todella tummaa suklaata ja marjoja.
Se oli kohtuullinen eikä tullut morkkista. Nyt olen kiitollinen myös, etten syönyt huonommin.Illemmalla vielä sitten suru huipentui. Itkin todella paljon ja hyvin syvältä, kuin pieni lapsi. Nukahdin sitten.
Meni ihan hyvin siis. Omasta mielestäni.Ap
Noh, hyvä ettei mennyt överiksi, mutta kyllähän tosta tunnesyömisestä olisi hyvä päästä eroon. Ensi kerralla lähde rääkkilenkille ja huuda metsässä mielummin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän herkkupäivän sunnuntaisin. Yhden päivän aikana ei ennätä tai haluakaan syödä niin paljon, että lihoisi. Elämä on tylsää ilman suklaata. Olen ollut samoissa mitoissa 40 vuotta.
N62v / 166 cm / 54 kg
Vartissa saa helposti syötyä niin paljon kaloreita, että koko viikko menee reilusti ylikaloreille.
Juuri sen takia elämänmuutos pitää lähteä syömisistä, kun niitä mässyjen kaloreita on mahdoton kuluttaa liikkumalla.
Höpöhöpö. Laihdutin 5kg/kk ja joka lauantai söin ihan mitä vaan niin paljon kuin jaksoin. Muut päivät 1200kcal.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kaikkia kommentteja vielä.
Tajusin kuitenkin, että surusta tämä johtui. Se kolkutteli jo pari päivää hiljalleen, sitten eilen tuntui, että on epämiellyttävä olo, suren jotain ja vähän ahdistaa, pelottaa mutta en saanut kiinni siitä oikein.
Teki mieli keksiä jotain mukavaa ja syödä.No annoin mieliteon olla, alkoi tulemaan itkua, itkin pois vähän kerrallaan välillä.
Oli kova nälkä ja tilasin kebabmukin (pelkkää kebabia) ja jälkiruoaksi todella tummaa suklaata ja marjoja.
Se oli kohtuullinen eikä tullut morkkista. Nyt olen kiitollinen myös, etten syönyt huonommin.Illemmalla vielä sitten suru huipentui. Itkin todella paljon ja hyvin syvältä, kuin pieni lapsi. Nukahdin sitten.
Meni ihan hyvin siis. Omasta mielestäni.Ap
Noh, hyvä ettei mennyt överiksi, mutta kyllähän tosta tunnesyömisestä olisi hyvä päästä eroon. Ensi kerralla lähde rääkkilenkille ja huuda metsässä mielummin.
Söin kyllä ihan nälkääni.
Olin kauan miettinyt miten söisin, välillä prosessoin tuota tunnetta ja alkoi siinä vatsa kurnimaan.
Päätin tilata tällä kertaa tuon. Ei se oikeastaan ollut edes niin hyvää ja ihmeellistä. Täyttä lihaahan se. Tuli ainakin proteiineja, joita keho on varmaan kaivannut enemmän liikunnan myötä.
Se tumma suklaa ja marjatkin ok, söin kolme palaa ja pari mansikkaa sekä mustikkaa. Tuskin tässä vahinkoja tapahtui.
Nyt jatkan ihan normaalisti. Tänään kasvisjauhelihavuokaa. Ehkä illalla pinaattikeittoa.
Ap
Meillä nimenomaan pyritään siihen, että ihan arkiruoka on erittäin maukasta silloinkin, kun se on terveellistä. Eli ei mitään mautonta moskaa, vaan hyödynnetään esimerkiksi kasviksia, hedelmiä ja yrttejä, missä on voimakkaita makuja ja erilaisia tekstuureita. Kun ruoka on aina hyvää, poistuu mättöpäivien tarve kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa AP, pärjäsit tosi hyvin eilen! Tsemppiä sulle ja toivon kaikkea hyvää elämääsi.
Ihmiset ovat ihan hukassa ruoan kanssa tänä päivänä. Pitää saada suolaa, sokeria, valkoisia jauhoja sisältäviä ruokia melkeinpä koko ajan. Heti suruun, huoliin tmv. vedetään näitä kaksin käsin. Kaupan hyllyt täynnä epäterveellistä moskaa ja näitä saa markkinoida ja myydä ihan vapaasti!
Ihmiset kun tajuaisivat miksi hoitavat omaa ainutta kehoaan niin huonosti. Sinne vain kaadetaan kuin kaatopaikalle kaikki roska eikä välitetä tippaakaan. Pääasia, että saa siihen hetkeen sen rasvasokerihöttö-överin 😢
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän herkkupäivän sunnuntaisin. Yhden päivän aikana ei ennätä tai haluakaan syödä niin paljon, että lihoisi. Elämä on tylsää ilman suklaata. Olen ollut samoissa mitoissa 40 vuotta.
N62v / 166 cm / 54 kg
Vartissa saa helposti syötyä niin paljon kaloreita, että koko viikko menee reilusti ylikaloreille.
Juuri sen takia elämänmuutos pitää lähteä syömisistä, kun niitä mässyjen kaloreita on mahdoton kuluttaa liikkumalla.
Höpöhöpö. Laihdutin 5kg/kk ja joka lauantai söin ihan mitä vaan niin paljon kuin jaksoin. Muut päivät 1200kcal.
Sairasta
Vierailija kirjoitti:
Meillä nimenomaan pyritään siihen, että ihan arkiruoka on erittäin maukasta silloinkin, kun se on terveellistä. Eli ei mitään mautonta moskaa, vaan hyödynnetään esimerkiksi kasviksia, hedelmiä ja yrttejä, missä on voimakkaita makuja ja erilaisia tekstuureita. Kun ruoka on aina hyvää, poistuu mättöpäivien tarve kokonaan.
Näinhän se pitää ollakin. Joillakin vain tuntuu olevan käsitys, että terveellinen ruoka ei saa maistua hyvältä ja sitä syödään "väkisin" ja sitten pidetään päiviä, jolloin syödään "mitä mieli tekee"
Ei ole terve ruokasuhde tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa AP, pärjäsit tosi hyvin eilen! Tsemppiä sulle ja toivon kaikkea hyvää elämääsi.
Sydämellinen kiitos. :)
Toivotan samaa täältä myös sinulle ja muillekin. Elämää tämä vain on ja tässä jokainen tavallaan pyrkii luomaan itselleen toivottavasti parempaa huomista. <3
Ap
Kun tekee mieli esim. suklaata, osta suklaalevyn sijasta pieni suklaapatukka.
Se vie jo makean himon pois.
No ei 🙄 Sulla on ihan ihmeellinen fiksaatio sanoihin. Syö mitä haluat ei tarkoita syö mitä tekee mieli, vaan kuvaa sitä että silloin ei laskeskele eikä mieti.