Milloin laihdutuksella voi/kannattaa pitää herkkupäivä? Takana 2 viikkoa.
Reilu kaksi viikkoa olen syönyt terveellisesti. Se tarkoittaa minulle puhdasta ruokaa itse tehtyä ruokaa, runsaasti erilaisia kasviksia, jonkin verran marjoja ja tarpeeksi protskua sekä rasvaa nälkää pitämään.
Liikuntaa olen harrastanut kolmisen viikkoa.
Ilman alkoholia kuukauden.
Kiloja lähtenyt 5-6 kg.
Tekisi mieli herkutella välillä. En tiedä uskallanko kuitenkaan. On vähän surullinen olo tässä ja tekis mieli hakea iloa ruoasta.
Olen myös väsynyt töiden ja liikunnan aikaansaaman kuormituksen vuoksi kun keho varmaan on vaatinut paljon totuttelua.
Tiedä minne venyttäisin sen herkkupäivän. Viikon, kahden vai kuukauden päähän? Ahdistavaa kun haluaa jotain viikonloppuun mutta sitten tulee syyllinen olo jos syön jotain sokeria tai roskaruokaa.
Kommentit (95)
Treenatessa palaa hiilareita. Jos makaat koko päivän katsellen Netflixiä ja syöt karkkia sekä sipsejä niin kaikki menee vyötärölle. Vaikkapa pyörälenkillä saa napsia karkkia tai ainakin minä olen järkeilyt siihen malliin.
Kerta viikkoon ja sitten kuri päälle.
Herkkupäivä ja herkkupäivä! Ihan typerää! Pitää osata olla maltillinen, syö vaikka joka päivä, jätä sitten vastaavasti perunaa, pastaa sun muuta hhiilaria vähemmälle!
KOHTUU KAIKESSA!
Vierailija kirjoitti:
Itse totesin, että ne entiset herkuttelutavat pitää oikeasti unohtaa. Samoin pitää oppia pois kaikenlaisesta napostelusta/mielitekosyömisestä.
Ja tiedän, se on ihan tyhmää ja peestä. Jos ei noista ei tulisi oikeasti kiva olo (hetkeksi) eikä ne herkut olisi älyhyviä/koukuttavia niin eihän niiden syöminen olisi alunperinkään maistunut eikä varsinkaan lähtenyt käsistä. Silloin niitä olisi voinut syödä todellakin vain joskus eli siis tyyliin uutenavuotena ja juhannuksena eikä yhtään useammin.
Niinpå..
Siksi tässä yritän vain kertoa itselleni, ettei kannata kun tietää miten voi käydä. Eli sama homma jatkuu, syön aina kun olen surullinen.
Siksi tässä nyt joutuu vain vetämään syvään henkeä, kuuntelemaan vaikka kirjaa ja todeta, että huomenna taas uusi päivä ja huokaista helpotuksesta sitten, etten syönyt niitä herkkuja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Treenatessa palaa hiilareita. Jos makaat koko päivän katsellen Netflixiä ja syöt karkkia sekä sipsejä niin kaikki menee vyötärölle. Vaikkapa pyörälenkillä saa napsia karkkia tai ainakin minä olen järkeilyt siihen malliin.
Ruokaa ei koskaan tarvitse ansaita.
Ei koskaan.
Leivonnaisen voi kohteliaisuussyistä syödä kylässä tai juhlissa.
Sokerimyrkkyä ei kotiin, ihan samoin kuin alkoholisti ei voi pitää viskipulloa kaapissa.
Paljonko bmi alussa ja mikä on syysi olla ylipainoinen jos olet? Jos se on juuri tuo herkuttelu väsyneenä ja stressaantuneena, niin pysyisin siitä erossa kokonaan jonkin aikaa, vaikka pari kuukautta ainakin. Muuten et pääse siitä kierteestä eroon. Sinulla on myös aika kovaa vauhtia pudonnut paino, niin voisitko syödä vähän enemmän sitä oikeaa ruokaa, ettei tulisi niin herkkuhimoja?
Mä olen laihduttanut nyt kolmisen kuukautta. Välillä olen ostanut esim. sokerittoman proteiinipatukan lauantaiherkuksi, mutta huomasn, että makeannälkä kasvaa heti ja monta päivää tekisi taas mieli karkkia sen jälkeen, joten täytyy niitäkin välttää.
En syö pastaa (siis viljoja lainkaan), en perunaa, en riisiä. En mitään korkeasti hh sisältäviä tuotteita.
Se on ainoa joka saa minut pitämään itseni ruodussa.
Kyllä minä tämänkin himon selätän ja tunnistan, että surullisesta mielialasta tämä nyt johtuu. Sekä kroppa on väsynyt kun olen liikkunut paljon.
Ap
Kannattaa vaan mukautua ja hyväksyä se että jotkut muut ei lihoa ilman erityisiä toimia vaan ovat niinkuin ovat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Treenatessa palaa hiilareita. Jos makaat koko päivän katsellen Netflixiä ja syöt karkkia sekä sipsejä niin kaikki menee vyötärölle. Vaikkapa pyörälenkillä saa napsia karkkia tai ainakin minä olen järkeilyt siihen malliin.
Ruokaa ei koskaan tarvitse ansaita.
Ei tietenkään. En minä sitä tarkoittanutkaan. Tarkoitin sitä ettei ilman energiaa kannata liikkua.
Vierailija kirjoitti:
<br />
Siksi tässä nyt joutuu vain vetämään syvään henkeä, kuuntelemaan vaikka kirjaa ja todeta, että huomenna taas uusi päivä ja huokaista helpotuksesta sitten, etten syönyt niitä herkkuja.
</p>
<p>Ap[/quote kirjoitti:Etsi mielenterveysohjeita asiaan, sulla on joku kolo jossain sielussa jota koetat karkilla täyttää. Mene ja varaa aika johonkin...Et laihduttamalla pääse asiasta yli.
Ei milloinkaan. Koukuttuu vaan uudestaan sokeriin, kun elimistö on juuri toipumassa ja oppii olemaan kaipaamatta sokeria.
Siihen oikeasti tottuu ja makeanhimo lähtee pois.
Napostelu on ok, kun napostelee esim. pähkinöitä, dippaa porkkanaa, kurkkua ja kukkakaalia dippikastikkeeseen, hyvää juustoa salaatin kanssa yms. Ei sokerimössöä, karkkia, pullaa ja leivonnaisia.
Jokin hyvä maustettu vihreä/valkoinen/kamomillatee on meikäläisen herkkua nytten. Esim. persikka-kamomillatee on tämän hetken suosikki. Ei sokeria sekaan tietenkään.
Älä ainakaan syö herkkuja suruun tai väsymykseen, sillä tavalla vain opetat kropallesi, että aina pitää mässyttää jotain epäterveellistä kun on paha mieli.
Miksi haluat pitää erillisen herkkupäivän? Ei kuulosta kovin terveeltä ruokasuhteelta, että muutoin noudatetaan pikkutarkkaa yltiöterveellistä dieettiä ja sitten kerran kahdessa viikossa mätetään kaikki mahdollinen epäterveellinen höttö kerralla ja podetaan syyllisyyttä. Kannattaa ennemmin opetella syömään herkkuja osana sitä uutta ruokavaliota. Esim. yksi suklaapatukka tai joku jälkiruoka kerran pari viikossa ei kaada dieettiä.
Minä pidän herkkupäivän sunnuntaisin. Yhden päivän aikana ei ennätä tai haluakaan syödä niin paljon, että lihoisi. Elämä on tylsää ilman suklaata. Olen ollut samoissa mitoissa 40 vuotta.
N62v / 166 cm / 54 kg
nimim kokenut! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
<br />
Siksi tässä nyt joutuu vain vetämään syvään henkeä, kuuntelemaan vaikka kirjaa ja todeta, että huomenna taas uusi päivä ja huokaista helpotuksesta sitten, etten syönyt niitä herkkuja.
</p>
<p>Ap[/quote kirjoitti:Etsi mielenterveysohjeita asiaan, sulla on joku kolo jossain sielussa jota koetat karkilla täyttää. Mene ja varaa aika johonkin...Et laihduttamalla pääse asiasta yli.
On pahojakin koloja. Ins**tiä ja alkoholismia sekä väkivaltaa perheessä. Myös aikuisuuden suhteet olleet lähes yhtä huonoja ja olen kiltiksi miellyttäjäksi kasvanut.
Nykyään omia rajoja löytänyt, yksinäinen ihminen. Olen toipumaan päin ja masennuksesta selviytynyt. Sekä myös pyrin terveellisempään elämään.Terapiaa varmaan joskus. Jonot pitkiä ja tällä hetkellä taloudellinen tilanne heikko. Töitä on onneksi kuitenkin.
Yritän parhaani tässä luoda tervettä elämää monen asian parissa.Ap
Vierailija kirjoitti:
nimim kokenut! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
<br />
Siksi tässä nyt joutuu vain vetämään syvään henkeä, kuuntelemaan vaikka kirjaa ja todeta, että huomenna taas uusi päivä ja huokaista helpotuksesta sitten, etten syönyt niitä herkkuja.
</p>
<p>Ap[/quote kirjoitti:Etsi mielenterveysohjeita asiaan, sulla on joku kolo jossain sielussa jota koetat karkilla täyttää. Mene ja varaa aika johonkin...Et laihduttamalla pääse asiasta yli.
On pahojakin koloja. Ins**tiä ja alkoholismia sekä väkivaltaa perheessä. Myös aikuisuuden suhteet olleet lähes yhtä huonoja ja olen kiltiksi miellyttäjäksi kasvanut.
Nykyään omia rajoja löytänyt, yksinäinen ihminen. Olen toipumaan päin ja masennuksesta selviytynyt. Sekä myös pyrin terveellisempään elämään.Terapiaa varmaan joskus. Jonot pitkiä ja tällä hetkellä taloudellinen tilanne heikko. Töitä on onneksi kuitenkin.
Yritän parhaani tässä luoda tervettä elämää monen asian parissa.Ap
Luulen ymmärtäväni. Minun mielestäni sait turhan tylyä palautetta. Totta kai voit pitää herkkupäivän kerran kahdessa viikossa tai vaikka yhtenä päivänä viikossa. Luulen, että aika monet harrastavat viikonloppusyömistä. Ainakin minä. Ja olen normaalipainoinen. Ja terve. Ei se sinun terveyttäsi tai dieettiä kaada, jos hemmottelet itseäsi kerran viikossa. Yllättävän paljon olet saanut painoa tiputettua noin lyhyessä ajassa. Älä ole liian ankara itsellesi.
Joka päivä voi ottaa jotain pientä hyvää, esim siivun tavallista pullaa kahvin kanssa. Osta pitko, siivuta se, pakasta siivut ja sulata 1 kerrallaan.
Tai lusikallinen hilloa ruoan päälle. Olen myös nähnyt laihduttajalla jälkiruokana sokeripalan!
Mikä on herkkupäivä? Vaikuttaa aika yököttävältä idealta.
Kuuri ei sit ole rokotus ylipainoa tai lihomista vastaan, vaan alku elmäntapamuutokselle. Entiseen mässäykseen EI OLE PALUUTA.
Itse totesin, että ne entiset herkuttelutavat pitää oikeasti unohtaa. Samoin pitää oppia pois kaikenlaisesta napostelusta/mielitekosyömisestä.
Ja tiedän, se on ihan tyhmää ja peestä. Jos ei noista ei tulisi oikeasti kiva olo (hetkeksi) eikä ne herkut olisi älyhyviä/koukuttavia niin eihän niiden syöminen olisi alunperinkään maistunut eikä varsinkaan lähtenyt käsistä. Silloin niitä olisi voinut syödä todellakin vain joskus eli siis tyyliin uutenavuotena ja juhannuksena eikä yhtään useammin.