Anoppi otti sitten kissan...

ap

Että muistakaa miniät, että teistäkin tulee anoppeja joten aijotteko te tehdä niinkuin omat miniänne/vävynne vaativat??



Vittu että ärsyttää tuo anoppi negatiivisuus.

kunhan anoppi on tyytyväinen???

-ap-

Kun selittää asiallisesti, että poikanne on allerginen eikä näin ollen voi olla yökylässä! Ja ehkäpä vierailutkin lyhenee kissan takia. Mutta älä nyt oikeasti ole vihainen anopillesi sen takia, että hankki lemmikin! Ei kai se teidän lapsi siellä kaiket päivät olisi viettänyt??



Kutsu anoppiasi teille kylään sitten useammin...

silloin tietysti sanot anopille, että valitettavasti poika on allerginen kissalle ja saa pahan reaktion, kun on liiankauan kissankanssa tekemisissä. joten ei onistu.



Mutta ei sen anopin silti tarvitse miniöiden pillinmukaan hyppiä.

Kaiketi anoppi saa ottaa itsellensä vaikka 20 vuotisen rakastajan jos siltä tuntuu vaikka sua se öllöttäs hirveesti etkä tahdo lastasi sinne sitten laittaa. voi kettu. aaaaaaaaargh.

Ja en tätä jahkailis, sillä itse en veisi, mutta anoppi itse HALUAA jaa kyselee koska tuomme.

Miksi kyselis ellei haluaisi, mulle helpointa oiskin kun ei haluaisikaan!!

-ap-

mulle on ainakin ihan sama vaikkei tapais meidän lapsia ikinä kunhan jättää meidät rauhaan ja antaa meidän keskittyä omaan perheeseemme! Julistetaan anoppi rauha ensi vuoteen asti ja toivotaan et ne älyy pysyä poissa

olet itsekeskeinen, hörhö.

mutta kyllä hänen on tajuttava musta se ettei se ole ihan vaan niin yksinkertaista enään viedä poikaa sinne saati muuten kyläillä, kun itsekkin olen allerginen.



Toki heillä on oma elämä kuten meilläkin!!

-ap-

Vai meinaatko, että anoppi on ihan kiusallaan hankkinut kissan ja haluaa pojallenne pahaa?



Ei luulisi olevan vaikeaa sanoa seuraavalla kerralla, kun olette kylässä/mummo pyytää poikaa yökylään, että lapsenne allergian takia se ei ole mahdollista!

ei halua kuitenkaan hoitaa lapsia ikinä ja samaan aikaan valittaa ettei näe niitä, pesee mun pyykkejä salaa vaikka tietää että inhoan sitä. Ylipäätään on niin rasittava ettei sitä kestä erkkikään

Meidän vanhin lapsi on myös testien mukaan kissalle allerginen, mutta hän ei ole koskaan saanut yhdestäkään kissasta minkäänlaisia oireita. Viisi vuotta sitten otettiin itsellekin kissa eikä mitään ole ilmaantunut.

Sitte jos ja kun tulee oireita, anoppi itekki näkee että oikeesti on allerginen.

EIhän tuossa ole mitään järkeä, että ottaa kissan ja ruinaa yökylään kissalle allergista lasta. Minä en ainakaan veisi.



Minulla on suht asiallinen anoppi,mutta yksi asia hiertää, anoppi aina ehdottaa, että tehdään joskus näin ja näin (en kerro mistä asiasta on kyse), sitten kun otan asian puheeksi, niin eipäs sovikaan. En ymmärrä, miksi pitää puhua yhtä ja tehdä kuitenkin toisin. Kyseessä on aika pieni asia, mutta enpäs asiasta enää hänelle mainitse.

Jos poika saa oireita niin sittenhän anoppikin ymmärtää mistä on kyse, jos ei niin sehän on positiivinen tieto.

kuulostaa kaukaisesti tutulle. Valitettavasti ainut mikä siihen tehoaa on sanoa suoraan niin että suuttuu siis se anoppi ottaa nokkinsa ja niin vielä että mies on sinun takansai eli puolustaa sinua. sitten menee n. kuukausi kunnes asia kolahtaa anoppiin ja oppii uudet säänöt:)



Itse olen sietänyt anopin kamlaa käytöstä kunnes pimahdin. Nyt suren kun anoppi tekee kuolemaan :)

Ja anoppi otti kissan tässä pari viikkoa sitten ja olen jo alkukesästä kertonut tästä allergiasta kun kävimme testeissä. Hällä muisti varmaan hyvä, mutta lyhyt!



Ja saahan mies mennä, mutta saattaa vähätellä oireita. Ei kiusallaan mutta äitinsä takia. Ja eihän se mun syy ole jos on kissoille allrginen, ja reaktio saattaa olla pahakin kun taustalla myös astmaa

kyllä muaki risois se jos anoppi ei välittäis siitä että lapsenlapsella allergia. siis tottahan toki hän saa ottaa kissan jos tahtoo, mutta hänen olisi pitänyt ajatella sitä että se tarkoitta sitä ettei lapsen lapsi sitten voi enää tulla yökylään. ja siksi voisi lopettaa sen ruinaamisen. allergia on allergia ja siitä ei mihinkään pääse. pahimmassa tapauksessahan lapsi saattaisi saada anafylaktisen shokin yökylässä ollessaan ja siitä olisi leikki kaukana.



itselläkin on anoppi joka tuntuu ajattelevan vain itseään (jos ylipäätänsä siellä pääkopassa mikään raksuttaa...). poika allerginen kalalle, porkkanalle ja tomaatille ja joka *piip* kerta anoppi meinaa tunkea pojan suuhun jotakin noista tai kaikkia. kalasta tuntuu luulevan että olemme itse keksineet ettei poika voi sitä syödä ja sitä on yrittänyt tyrkyttää tosi tosi monta kertaa. poikaa en anna sinne hoitoon kuin jos on pakko, koska en pysty luottamaan siihen ettei poika olisi jonkin asteisessa vaarassa siellä ollessaan. esimerkkeinä mm. se kun olimme siellä viikon lopun ja poika käveli olohuoneeseen puukko kädessä. vein puukon pois ja huomasin että keittiössä oli pöytien reunoilla useampikin puukko. luulisi idiootinkin tajuavan että jos talossa on pieni lapsi, ei teräaseita jätetä käden ulottuville.

jos ei tajua ruokaaine allergioiden vakavuutta.



mutta ei siinä että anoppi tai oma äiti siis mummo ei tajua. kun ei aina tajua päiväkotikaan tai koulu.



esim lapsellani on maitoallergia ja pk:n mielestä kyllä hyla käy sehän on hylaaaaa. siis argh.

Kyllähän se on selkeä viesti mummolta, jos ottaa lemmikin, jolle lapsi on allerginen. Se lemmikki ON tärkeämpi! Eipä tuli omille/appivanhemmilleni mieleenikään hankkia lemmikkejä, jos seuraus olisi se ettei omien lastenlasten seurasta pystyisi nauttimaan kuin pieniä hetkiä silloin tällöin. Tiedän monta tapausta, joissa on koirastakin luovuttu kun se on osoittautunut vihaiseksi ensimmäiselle lapsenlapselle. Toisille kun ne lapsenlapset ovat se elämän rikkaus, niin kuin luonnollista onkin!



Jos isovanhemmat asuisivat kaukana eikä heitä näkisi kuin muutaman kerran vuodessa, voisin ymmärtää lemmikin laittamisen etusijalle, muuten en.



Toivottavasti ap:n lapsi kuitenkin oppii kissaa hiljalleen sietämään! Olen itsekin saanut omista lemmikeistäni siedätyshoitoa, enkä enää ole lapsuuden allergian ja selvien prick-tulosten jälkeen kissalle enkä koiralle allerginen.