Jotenkin masentaa kuinka tärkeää varallisuus on naisille

Vierailija kirjoitti:

Kunhan on ahkera, tekevä, optimistinen, siisti, perusfiksu niin sillä pärjää. Laiskottelijat joutavatkin olemaan yksin.

Minä en halua suorittajaa ja saa olla myös pessimisti. Laiskottelu on hyve, kunhan on terveelliset elämäntavat.

Kolme ensin mainittua toteutuukin todella usein naisten kohdalla, mutta tähän viimeiseen toiveeseen yleensä kariutuu.

Vierailija kirjoitti:

Oma kokemues on juuri päinvastainen. Jos olen tapaillut mukavia miehiä joilla ei ole varallisuutta eikä isompia tuloja niin kova hinku on päästä osaksi minun varallisuudesta ja tuloista. Halutaa ajaa minun autolla, ollaan muuttamassa minun asuntoon, halutaan matkoile mukaan minun mukana. Harmi kun mukava seurani ei riitä.

Vähän samantyyppinen kokemus. Meillä oli suunnilleen sama tulotaso miehen kanssa, ei oltu kumpikaan ei rikkaita, ei omistusasuntoja tms. Vaikka mies vakuutteli rakkautta, en sitten lopulta kelvannutkaan kun löytyi nainen jolla oli (suvun) rahaa ja kämppä johon sai muuttaa asumaan ilmaiseksi ja matkustelua päälle. Loppujen lopuksi ihan win-win tilanne kaikille paitsi ehkä sille uudelle naiselle. XD

Taitaa vika kyllä olla ihan jossain muualla jos masennut jostain etäisen joukon oletetusta ajatuksesta.

Mulle rahaa tärkeämpää on se että onko mies työssäkäyvä, opiskelee, pyrkii eteenpäin. Ei se paljon kukkarossa on. Hyvä olisi olla sen verta että pärjää, ja mikä tärkeintä OSAA KÄYTTÄÄ rahaa. Työssäkäyvä tai opiskeleva mies on toisinsanoen siis ainakin sen verta hyvinvoiva ja asiansa reilassa pitävä että hänen kanssaan voi perustaa perhettä.

Onhanse totta. että olit nainen tai meis niin se onko sinulla rahaa ja edelleen halua käyttää ja kuluttaa rahaa samansuuntaisiin asioihin, joita molemmat pitävät fiksuina ja järkevinä asettaa rajoituksia sille miten hyvin tai huonosti on mahdollista löytää parisuhdekumppani. - En minä (miehenä) ainakaan halua elää parisuhteessa, jossa kokisin, että vain toinen meistä olisi se joka aina tai ainakin huomattavan suuremmalta osalta se, joka maksaisi ja kustantaisi kaiken. Oli ksye sitten arkiiten menojen tai ns. viihteeseen ja vapaa-ajan kuluihin käytetystä rahasta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jokaisen on mahdollista löytää itselleen kumppani, kun pysyttelee oman sosioekonomisen piirinsä puitteissa. Työttömät, amikset, matalapalkkaiset, mt-ongelmaiset, alkoholistit, nistit ym ovat kaikki varmaan omissa piireissään ihan ok saaliita.

Osa naisista pariutuu ylöspäin, mutta naiset eivät pariudu alaspäin. Se tarkoittaa sitä että mitä alempi sosioekonominen asema, sitä vähemmän potentiaalisia kumppaneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jokaisen on mahdollista löytää itselleen kumppani, kun pysyttelee oman sosioekonomisen piirinsä puitteissa. Työttömät, amikset, matalapalkkaiset, mt-ongelmaiset, alkoholistit, nistit ym ovat kaikki varmaan omissa piireissään ihan ok saaliita.

Osa naisista pariutuu ylöspäin, mutta naiset eivät pariudu alaspäin. Se tarkoittaa sitä että mitä alempi sosioekonominen asema, sitä vähemmän potentiaalisia kumppaneita.

Miksi ihmeessä pitäsi mennä parisuhteeseen kumppanin kanssa, joka ei toisi omaan elämään lisäarvoa? En nyt tarkoita, että hänen (parisuhde kumppanin) pitäsi olla jokin määrätty varallisuus asema, mutta jollei hän mitään toisi ja antaisi ja mahdollistaisi, niin eikö silloin yhtä hyvin kannattaisi pysyä sinkkuna? -Ei minulle ainakaan parisuhde ole sellainen itseisiarvo, että siihen pitäsi kaikin tavoin pyrkiä ja pysyä olemaan, jotta ei vain joutuisi olemaan ja elämään sinkkuna. 

Sinkkumies

Minulle on tärkeää minun oma palkkani ja varallisuuteni. Kuitenkin perheessä ei voi olla kahta eri elintasoa. Ex halusi ostaa koko ajan hienompaa ja parempaa. Piti olla parempi auto ja mieluiten vielä kesäauto erikseen. Selitti aina miten perheelle hän hankki asioita, mutta tosiasiassa näistä ei voinut edes keskustella. Sitten kun mies esim laittoi kaikki rahat autoihin niin minun palkkani meni sitten ruokakauppaan ja lasten asioihin. Mieshän ei näihin osallistunut, sillä hän hänhän maksoi autoa. Eron jälkeen vasta hauskaa olikin, kun kuulema en ollut mitään perheen elatukseen tehnyt. Rahani olivat menneet juokseviin kuluihin, joten en voinut eron jälkeen osoittaa maksaneeni yhtään mitään. Eron jälkeen en todellakaan luovuta senttiäkään kenellekään muulle kuin itselleni ja lapsilleni.

Sekä raha että koulutus ovat viitteitä potentiaalista, joka saattaa mahdollsitaa je edesauttaa eri asioita. Mitä sellaista on tarjota miehellä (tai naisella), jolla ei ole kumpaakaan, eikä myöskään mahdollsiesti edes lainkaan halua yritystä hankkia kumpaakaan?  Myönnän edelliset olivat toki kärjistyksiä mutta ehkä joku tajusi mitä hain takaa,

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jokaisen on mahdollista löytää itselleen kumppani, kun pysyttelee oman sosioekonomisen piirinsä puitteissa. Työttömät, amikset, matalapalkkaiset, mt-ongelmaiset, alkoholistit, nistit ym ovat kaikki varmaan omissa piireissään ihan ok saaliita.

Osa naisista pariutuu ylöspäin, mutta naiset eivät pariudu alaspäin. Se tarkoittaa sitä että mitä alempi sosioekonominen asema, sitä vähemmän potentiaalisia kumppaneita.

Miksi ihmeessä pitäsi mennä parisuhteeseen kumppanin kanssa, joka ei toisi omaan elämään lisäarvoa? En nyt tarkoita, että hänen (parisuhde kumppanin) pitäsi olla jokin määrätty varallisuus asema, mutta jollei hän mitään toisi ja antaisi ja mahdollistaisi, niin eikö silloin yhtä hyvin kannattaisi pysyä sinkkuna? -Ei minulle ainakaan parisuhde ole sellainen itseisiarvo, että siihen pitäsi kaikin tavoin pyrkiä ja pysyä olemaan, jotta ei vain joutuisi olemaan ja elämään sinkkuna. 

Sinkkumies

Tämä juuri! Miksi pitäisi väkisin olla suhteessa, joka ei tuota mitään hyvää? Jos on parempi olla yksin kuin suhteessa niin miksi pitäisi väkisin etsiä parisuhdetta?

Täälä taas ultrajärkevät onnittelee itseään siitä kuinka kykenemättömäks normaaliin parisuhteeseen he on tehny itensä järkeistämällä sitoutumiskammonsa ja narsistiset kulissit omasta erinomaisudesta, mikä vois mennä vikaan? : DDD

Minulle naisena miehen raha ei ole tärkeää. Sen sijaan se on tärkeää, että mies osaa suhteuttaa rahan käyttönsä tuloihinsa.

Eli mieluummin rahaton ja säästäväinen kuin upporikas tuhlari, jonka kanssa saa jännätä että milloin rahat loppuu.

Toki luonne on se kaikkein tärkein.

Miksi kiinnostut vain niistä naisista, joille raha on tärkeää? Vika ei ole kaikissa naisissa, vaan omassa naismaussasi. Peiliin katsomisen paikka. 

Mulle tai kenellekään ystävälleni ei ole miesten rahat ollut tärkeä asia. Miten voisikaan olla, eihän tutustuessa ja suhdetta muodostaessa mitään palkkaa kysellä. Oman puolisoni palkkatason selvitin vasta kun aloimme miettiä avioehtoa. 

Toki on kätevää arjessa kun meillä on lähes sama palkka, ja sama tapa käyttää rahaa. Ei tarvitse riidellä rahasta. Mutta raha ei ole tärkein asia parisuhteessa tai yksi tärkeimmistä, ei todellakaan. Rakkaus on tärkeintä, sen pitäisi olla aika itsestään selvää. 

Vieläkin olennaisempaa on, miten mies suhtautuu ongelmatilanteisiin ja onko pilkunviilaaja pikkurahasta nipottaja.  Ei unohdu kymmenissä vuosissakaan kun joku pyytää johonkin ja sitten sanoo, oma murhe miten pääset kotiin.

Olisihan se tylsää olla köyhän naisen kanssa (minä olen mies). Oletus on että molemmilla on oma rahansa niin että voi tehdä kivoja juttuja. Viikonloppu tulossa, mennään syömään teatteriin kylpylään. "En voi ei ole rahaa". Ankeeta olisi.

Jos haluaa lapsia, se maksaa. Miehen tehtävä on olla perheen pää, tuoda perheeseen turvallisuutta ja suojaa. Jos ei halua lapsia, ei ole niin väliä, köyhempikin kelpaa. Pääasia, ettei ole itsekäs parisuhteessa ja on jotain annettavaa, vaikkei rahaa olisikaan.

Masentaa miten tärkeää miehen ulkonäkö on naisille. Ei auta vaikka miten kiva ja kohtelias olis naisile niin tavis naisia kiinnostaa vain 180 cm mallimiehet.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa lapsia, se maksaa. Miehen tehtävä on olla perheen pää, tuoda perheeseen turvallisuutta ja suojaa. Jos ei halua lapsia, ei ole niin väliä, köyhempikin kelpaa. Pääasia, ettei ole itsekäs parisuhteessa ja on jotain annettavaa, vaikkei rahaa olisikaan.

Tasa-arvo on mukavaa silloin kun voi noukkia ja ottaa siitä parhaimmat palat, eikö vain?

Ei.

Minulla on kyllä rahaa ja sen näytän.

Ulkonäkökin on kohdallaan, tuuhea tukka, sixpäkki, jykevä leuka ja reippaasti pituutta.

Ainoa mikä uupuu on se iso patukka, tämä on selvästi naiselle tärkeintä ja se masentaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa lapsia, se maksaa. Miehen tehtävä on olla perheen pää, tuoda perheeseen turvallisuutta ja suojaa. Jos ei halua lapsia, ei ole niin väliä, köyhempikin kelpaa. Pääasia, ettei ole itsekäs parisuhteessa ja on jotain annettavaa, vaikkei rahaa olisikaan.

Tasa-arvo on mukavaa silloin kun voi noukkia ja ottaa siitä parhaimmat palat, eikö vain?

En ymmärrä, mitä tarkoitat "ottaa parhaat palat"?

Naisella on perheessä omat tehtävänsä, erilaiset kuin miehellä. t. perinteinen nainen