Kannattaako yli 40-vuotiaana lähteä kirjoittamaan ylioppilaaksi?
Lapsuuteni ja nuoruuteni oli lasinen vanhempieni takia ja sen vuoksi olin sellainen 7,5 keskiarvon oppilas, joka meni amikseen. Sieltä sitten duunariammattiin, jossa olen ollut. En kuitenkaan pidä itseäni tyhmänä ja minua on surettanut aina silloin tällöin, että en koskaan mennyt lukioon. Se on ikään kuin osa sitä lapsuuden traumaa, kun kotiolot oli pahat.
Lueskelen paljon, seuraan maailman tapahtumia ja joskus jopa kirjoittelen kaikenlaista omaksi huvikseni. Minulla ei ole paljoa yhteistä työkavereideni kanssa, siis puheen tasolla. Nyt sattumalta kuulin, että koska minulla on 3-vuotinen ammattitutkinto, voisin sen perusteella mennä kirjoituksiin suoraan. Toki siten, että kävisin nämä kirjoitettaviin aineisiin tarkoitetut kurssit ensin. Nyt vaan mietin, että onko siinä järkeä. Omaksi huviksi se tulisi ja oppimisen halu olisi kova. Tiedän historiasta paljon, osaan kirjoittaa ihan kohtuullisesti ja englantikin on kohtuullisella tasolla. Tavoitteena olisi se lakki.
Onko muita jotka on kirjoittaneet tällä tavalla ja vanhemmalla iällä?
Kommentit (29)
No jos se omaksi huviksi tulee, niin silloin kannattaa. Ammatillisessa ja taloudellisessa mielessä ei kannata.
En ole kirjoittanut mutta olin yli viiskymppinen kun pääsin AMKhon. Ihan vaan...huvikseen, ammatillisesti ei ollut hyötyä. EI hommat parantuneet, sain parisataa parempaa palkkaa. Nyt haaveilen että suorittaisin maisterin tutkinnon jos siis pääsen.
Mutta sinne vaan, rohkeasti! Se on kivaa, se opiskelu! Onnea!
Ps joo, olen käynyt keskikoulun ja amiksen!
Vierailija kirjoitti:
No jos se omaksi huviksi tulee, niin silloin kannattaa. Ammatillisessa ja taloudellisessa mielessä ei kannata.
Juu, en ajatellutkaan muuta kuin sitä lakkia. Olisipa se nyt sitten saatu ja haluaisin kyllä ihan yleissivistävää opetusta, vaikka vaan omaksi huvikseni.
Jos sä jo valmiiksi uskot että itse asiasta ilahtuisit niin anna mennä. Mut onhan siinä kai hirvee homma joka tapauksessa.
Kannattaa! Omaksi iloksi kannattaa opiskella, pitää aivot nuorina. Suosittelisin mieluummin aikuislukiota kuin nettilukiota.
Minun vanhin opiskelija oli yli 70 v ja hän kirjoitti ylioppilaaksi hyvin arvosanoin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa! Omaksi iloksi kannattaa opiskella, pitää aivot nuorina. Suosittelisin mieluummin aikuislukiota kuin nettilukiota.
Minun vanhin opiskelija oli yli 70 v ja hän kirjoitti ylioppilaaksi hyvin arvosanoin.
Okei, kuulostaa hyvältä! :)
ap
Mä kävin lukion ja kirjoitin ylioppilaaksi 32-vuotiaana. Minulla se kannatti, oli myös sellainen haave, joka oli jäänyt toteuttamatta. Eli anna mennä vaan! Jos se on sellainen juttu, joka sua on jäänyt vaivaamaan, niin saat varmasti paljon, kun kirjoitat. Itsellänikin oli "kurssikavereina" eläkeläismummoja. :) Nettilukiosta minulla ei ole kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
No jos se omaksi huviksi tulee, niin silloin kannattaa. Ammatillisessa ja taloudellisessa mielessä ei kannata.
Salla Suominen valmistui lääkäriksi 47-vuotiaana:
Kyllä se kannattaa! Ensinnäkin oppiminen on hyväksi terveydelle, vähentää muistisairausriskiä jne. Toiseksi koskaan et tiedä, mitä seuraavaksi. Voit jatkaa jotain mielenkiintoista polkua ja löytää itsesi ihan vaikka mistä, jos intoa riittää. Aikuisopiskelijoilla elämänkokemus usein tuo laajuutta ja näkemystä opiskelutöihin.
Kolmanneksi ei jää harmittamaan. Neljänneksi nykymaailmassa 40+ on vielä nuori. Viidenneksi pitkiä koulutuksia vaativissa töissä voi usein tehdä pidempiä työuria.
Kannattaa. Tekee aivoille hyvää ja onhan se yksi etappi elämässä. Itse olin jo ylioppilas, mutta kävin täydentämässä ja kirjoitin fysiikasta laudaturin 35-vuotiaana.
Itsensä sivistäminen, itsensä haastaminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen, sekä unelmiensa toteuttaminen kannattavat aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos se omaksi huviksi tulee, niin silloin kannattaa. Ammatillisessa ja taloudellisessa mielessä ei kannata.
Salla Suominen valmistui lääkäriksi 47-vuotiaana:
Äh, ehkä pitää lähteä nukkumaan, kun menee ihan horinaksi tämä kirjoittelu. Valmistui siis ylioppilaaksi 47-vuotiaana ja jatkoi siitä lääkikseen.
Menet sinne ja nyt kun olet aikuinen eikä kukaan häiritse sinua, niin opiskelet hyvin ja kirjoitat hyvät paperit. Vaikka se lakki nyt ei tietysti vaikuta sen enemmän mihinkään työllistymisiin tai sellaisiin, on sillä iso psykologinen merkitys ja voit todistaa itsellesi, että olit aina oikeassa: sinä olet ihan yhtä hyvä ja älykäs kuin kuka tahansa muukin. Kenties fiksumpi.
Onnea matkaan.
kannattaa mennä, jos se harmittaa. yliopistolla on monesti aikuisopiskelijoita, jotka siinä viisissä kymmenissä opiskelevat uusia tutkintoja, täydentävät vanhoja tai väittelevät. meidän vuosikurssilla valmistui maisteriksi 80-vuotias rouva, oli leskeksi jäätyään halunnut jatkaa opintoja. ei sen oppimisen tarvitse olla sidottu määrättyyn ikään, ihan missä iässä tahansa voi sivistää itseänsä.
Lasinen lapsuus täälläkin ja kävin nettilukion aikuisena. Suosittelen! Tosin en suosittele kirjoittamaan pelkän ammatillisen tutkinnon perusteella, ei tule riittämään kummoisiin arvosanoihin. Lukion käymisestä sain vielä kipinän jatkaa amkiin.
Jos sinulla on itsekuria ja opinhalua, verkkolukio on hyvä ratkaisu. Ole itse aktiivinen ja kysy opettajilta asioita.
Kiitos kaikille vastauksista! Kyllä tämä on tehtävä. Asia on vaivannut niin pitkään ja motivaatio on kova.
ap
Ja kiinnostaa vielä että onko esim nettilukiosta kokemuksia? Onko se opetus hyvää?
ap