Lue keskustelun säännöt.
Miten vastaat kyselyihin, jos et halua puhua asiasta?
31.03.2023 |
Minulla tämä kipeä asia on aikusten lasten masennus/ADHD, jonka takia kumpikaan ei opiskele/käy töissä. Alkaa vaikuttaa jo omaan sosiaaliseen elämään, kun pelkään tilanteita, jossa kysellään Pertti-Irmelin kuulumisia. Nuoret ovat kieltäneet kertomasta terveysongelmistaan, mutta en voi olla vastaamattakaan. Suomessa on iso määrä nuoria, jotka ovat pudonneet opintopolulta/työelämästä, joten täytyy täällä palstalla olla muitakin vanhempia samojen ongelmien kanssa. En voi jollekin hyvänpäivån tutulle sanoa, että kotonahan se viettää päivät, välillä käy terapiassa, ei ole tietoa milloin kuntoutuu vai kuntoutuuko, eikä siis olisi edes nuoren lupaa sanoa niin. Tai jos sinulla on joku muu asia, josta muut saattavat kysyä kepeästi ohimennen, mutta et voi vastata totuudenmukaisesti, niin mitä sanot?
Kommentit (36)
Täällä on vain sellaisia ihmisiä, joilla asiat menee aina hyvin niin et saa vastauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyn vastakysymyksen hemmetin iloisella äänellä tyyliin; mitäpä sinulle kuuluu. Jos utelu jatkuu, poistun heipat huudellen takavasemmalle.
No saatana sanot, että töissä kai ne kulkee, enpä ole aikuisten ihmiseen elämää sen kummemmin tentannut
Mistä lähtien sitä ollaan jotenkin selontekovelvollisia jollekin tuttaville, vieläpä lapsen terveysasioista? Nuohan ovat ihan lain mukaankin yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita.
Miksi et voi vastata vaikka, että "hän kertoo sitten itse kuulumisiaan/antaa hänen kertoa itse sitten kun tapaatte", tai jotain ympäripyöreää, että asuu nykyään paikassa x ja ihan kivasti menee---> puheenaiheen vaihto.
Ihmiset miettii ihan liikaa sitä, mitä mieltä muut ehkä ovat jostain asiasta, vaikka todellisuudessa ei ketään kiinnosta edes niin paljon. Ja jos jotain oikeasti palavasti kiinnostaa vieraan ihmisen asiat, niin semmoiselle ei nyt ainakaan mitään yksityisasioita kerrota, tai ne asiat on kohta pitkin kaupunkia kertojan mielikuvituksella maustettuna!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinähän se. Kovin ovat rakkaita. Mitenkäs teillä? -> aiheen vaihto.
Suosittelen. Tsemppiä!
"En halua puhua lasteni asioista ilman heidän lupaansa, varmasti ymmärrät; nykyaikana yksilönsuoja on kuitenkin niin voimakas"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus sanonut ihan suoraan että vaihdetaan puheenaihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähtien sitä ollaan jotenkin selontekovelvollisia jollekin tuttaville, vieläpä lapsen terveysasioista? Nuohan ovat ihan lain mukaankin yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita.
Miksi et voi vastata vaikka, että "hän kertoo sitten itse kuulumisiaan/antaa hänen kertoa itse sitten kun tapaatte", tai jotain ympäripyöreää, että asuu nykyään paikassa x ja ihan kivasti menee---> puheenaiheen vaihto.
Ihmiset miettii ihan liikaa sitä, mitä mieltä muut ehkä ovat jostain asiasta, vaikka todellisuudessa ei ketään kiinnosta edes niin paljon. Ja jos jotain oikeasti palavasti kiinnostaa vieraan ihmisen asiat, niin semmoiselle ei nyt ainakaan mitään yksityisasioita kerrota, tai ne asiat on kohta pitkin kaupunkia kertojan mielikuvituksella maustettuna!
Kysyjähän ei siis oletettavasti tiedä mistään terveysongelmista. Lapset ovat olleet ihan normaaleja lapsia peruskoulun ja lukion ajan, joten on ihan luontevaa kysyä, että missäs nämä nyt opiskelevat. Ongelma on vaan siinä, että heti jos vastaan etteivät missään niin tulen samalla viestittäneeksi, etteivät asiat tällä hetkellä ole Ok. Enkä voi oikein äitinä vastata, että en tiedä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
"En halua puhua lasteni asioista ilman heidän lupaansa, varmasti ymmärrät; nykyaikana yksilönsuoja on kuitenkin niin voimakas"
Ei jumalauta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinähän se. Kovin ovat rakkaita. Mitenkäs teillä? -> aiheen vaihto.
Suosittelen. Tsemppiä!
Tämä oli hyvä, kiitos!
Ap
Miksi et voi kertoa, että heillä on vähän vaikeaa tällähetkellä ja etsivät vielä omaa suuntaansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyn vastakysymyksen hemmetin iloisella äänellä tyyliin; mitäpä sinulle kuuluu. Jos utelu jatkuu, poistun heipat huudellen takavasemmalle.
Nyt kysyttiinkin neuvoja joita täysipäiset voivat käyttää.
Ihmeellistä on, ettei voi kertoa ihan rehellisesti. Tämä vaikenemisen kulttuuri sais jo meillä Suomessakin päättyä.
Yleensähän tuo on vaan semmoinen sosiaalinen tapa. Kysyä kuulumisia. Ei siihen tarvitse mitään luentoa alkaa pitämään. Vastaat vaan, että toisella on masennus ja toisella adhd että vähän on raskasta aikaa nyt. Mutta eiköhän ne asiat siitä järjesty aikanaan vielä parhain päin.
Kuule muillakin ihmisillä on omat haasteensa ja tiedä miten moni muukin uskaltaa sitten kertoa omistakin asioistaan. Että 'voi kuule sama meidän Liisalla/Jussilla "! Ei tarvitse ylläpitää mitään kulisseja.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä on, ettei voi kertoa ihan rehellisesti. Tämä vaikenemisen kulttuuri sais jo meillä Suomessakin päättyä.
Yleensähän tuo on vaan semmoinen sosiaalinen tapa. Kysyä kuulumisia. Ei siihen tarvitse mitään luentoa alkaa pitämään. Vastaat vaan, että toisella on masennus ja toisella adhd että vähän on raskasta aikaa nyt. Mutta eiköhän ne asiat siitä järjesty aikanaan vielä parhain päin.
Samaa mietin. Ihmettelen myös, millaisia keskusteluja lasten kanssa on käyty, jos nämä ovat jo ehtineet kieltää kuulumisensa kertomisen, wtf? En minä ainakaan lapsiltani kysy lupaa puhua miltä minusta heidän elämänsä näyttää.
Kertoo asiat niinkuin ne on ja samalla kysyy että mites teillä menee ja kohta se on jo pääsiäinen ja ai että kun ihanaa kun tulee kesä. Ja muuta kevyttä samalla talkia.
Vierailija kirjoitti:
Kuule muillakin ihmisillä on omat haasteensa ja tiedä miten moni muukin uskaltaa sitten kertoa omistakin asioistaan. Että 'voi kuule sama meidän Liisalla/Jussilla "! Ei tarvitse ylläpitää mitään kulisseja.
Oman kokemukseni mukaan näin ei ole.
Ainakaan minun puolituttujeni töistä kanssa. Ja siis tiedän, etteivät he valehtele, tiedän nimittäin ihmistyypin, joka kyllä vastaisi noin, mutta heitä ei meillä töissä ole.
Vastaat tylysti: Hei puhutaan vain minusta ja elämästäni ,jätetään nyt lapseni rauhaan juoruilut/ puheet!