En halua puhua töissä omista asioistani
Vain hyvin pintapuolisesti, en jakaa elämääni/perheasioitani yksityiskohtaisesti. Ja tätä jotenkin kummeksutaan.
Kovasti yrittävät kysellä ja udella ja kun en halua vastata tarkemmin, niin minusta varmasti saa ylimielisen kuvan.
Mikä tässä on outoa?
Millaisia te olette työyhteisössä, avoimia vai pidättyväisiä?
Kommentit (59)
He luulevat että sinulla jotain salattavaa.
En ymmärrä ihmisiä jotka kertoo heti kättelyssä koko elämän tarinansa.
Voit kertoa ihan mitä haluat. Siihen ei ole mitään velvollisuutta.
En vaan halua jakaa elämääni, vapaa-aikaa ja lasteni asioita.
En ole myöskään missään facebookissa/instassa, koska haluan pitää yksityisyyteni.
Töissä pidetään outolintuna tästä syystä.
Mukava kuulla että meitä on muitakin! 16v samassa työpaikassa ja tuskin kukaan edes tietää missä asun saatika puolisoista tai lapsista.
Sama myös täällä, en jaa elämääni työkavereiden kanssa. Töissä juttelen normaalisti, mutta omista asioistani en puhu, en myöskään ole missään somessa.
Kenenkään ei tarvitse puhua asioistaan, jos ei halua.
En myöskään halua puhua asioistani, kovasti kyllä udellaan kaikenlaista ja pidetään varmaan vähän outona.
En minäkään halua kertoa ja jotkut pitävät sitä outona. Aiemmassa työpaikassa erehdyin parin eläkeikää lähestyvän uteluihin lopulta tarkemmin vastaamaan ja sekään ei ollut hyvä. Suurinta osaa ei sinällään kiinnostanut mutta katson paremmaksi olla uudehkosta työyhteisössä olla kertomatta tarkemmin.
Voi tulla päivä jolloin joku kuitenkin on onkinut sinusta asioita ja koko kaupungin osa puhuu sinusta
Jos oma henkilökohtainen elämä alkaa vaikeuttaa työelämää, silloin on ok jos pomoa alkaa kiinnostamaan syyt mutta työkavereille nämäkään asiat ei lähtökohtaisesti kuulu. Se on työntekijän, työnantajan ja mahdollisesti työterveyden välinen asia.
Minusta on hieman outoa, ettei puhu edes noista ihan tavallisista asioista. Tyyliin missä asuu, lapsien nimet ja iät, puolison nimi ja ammatti, mistä on kotoisin tms. Sellaista tavallista small talkkia.
Mutta ei se haittaa ja jos olet meillä töissä, niin tuskin olen edes huomannut.
Olis outoa, jos ei tietäis mitään ihmisistä, joiden kanssa on tekemisissä suurimman osan hereilläoloajasta?
Vierailija kirjoitti:
He tietävät että sinulla jotain salattavaa.
Korjasin
Mielestäni työpaikalla kuuluu tietää sinusta kaikki mahdolliset asiat. Tietotoimistoja löytyy aina.
Sitä ei kummeksuta jos on parisuhde, mutta jos ei ole niin saattaa leimautua yli kolmekymppisenä, mutta riippuu sosiaalisuuden asteesta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hieman outoa, ettei puhu edes noista ihan tavallisista asioista. Tyyliin missä asuu, lapsien nimet ja iät, puolison nimi ja ammatti, mistä on kotoisin tms. Sellaista tavallista small talkkia.
Mutta ei se haittaa ja jos olet meillä töissä, niin tuskin olen edes huomannut.
Sitten kun kertoo lopulta utelijoille että on parisuhteessa toisen naisen kanssa niin eihän sekään ollut mieleen. Itsepähän kyselivät kerta toisensa jälkeen.
En myöskään halua jakaa yksityiselämän asioita työpaikalla. En koe että muiden tarvitsee tietää musta muuta kun etunimen.
Edellisessä työpaikassa ihmettelin tarvettta ystävystyä ja viettää vapaa aikaakin työkavereiden kanssa. Ei sovi mulle, mulla on ystävät ihan muualta kun työpaikalta. Tietty joutui silmätikuksi ja naisvaltasella alalla olin hankala kun en jaa itsestäni tai perheestäni tietoja. Ystävällinen ja muita huomioiva voi olla muutenkin kun yksityiselämänsä jakamalla.
Työpaikalla ollaan töissä. Työkaverit ovat kollegoja, ei mitään sukulaisia tai ystäviä. Miksi sekoittaa siviilielämä työelämään. Työpaikalla on työpaikan jutut ja vapaa ajalla perhe ja vapaa ajan jutut. Tämä ei tarkoita välinpitämättömyyttä työkavereita kohtaan tai sitä, etteikö työkaverit olisi tärkeitä ja etteikö heistä välittäisi. Uskon muiden pitävän käytöstäsi ammattilaisen käytöksenä
Sama
Se on minulle vain työ. Ei juorupaikka, elämänsisältö.