Kumpi pentu (pk-rotu) lapsiperheeseen? Rauhallinen vai vilkas?

meillekin tulossa hauvavauva viikonloppuna, ja olen miettinyt samaa asiaa. toisaalta ehkä vilkkaampi on helpompi kouluttaa (naksutinmetodi) kuin kovin hidas.. mutta toisaalta lapsiperhe-elämää ajatellen se rauhallisempi (pitkäpinnaisempi) vois olla parempi.

Tarkoitus olisi kuitenkin harrastaa koiran kanssa, joten ehkä siksi se vilkkaampi. Ja onko se rauhallisempi kuitenkaan yhtään pitkäpinnaisempi?

ap

eiköhän se pitkäpinnaisuus lähde siitä koulutuksesta ja kasvatuksesta. jos pentu oppii alusta saakka luottamaan niin eiköhän sen " hermot kestä" yhtä hyvin oli sevilkas tai ei. näin ainakin ajattelen. itse vielä mietin kumman valinnan teen, meillä koira tulee ihan kotikoiraksi. koulutetaan toki mutta en usko että mitään kummempia kilpailuja tms sen kanssa aletaan harrastamaan. ainakaan näillä näkymin. ja kultsu tulossa meille :)

olette tuon rotuista koiraa ottamassa? Vaatii pitkän kokemuksen pk- puolelta, mitä teillä toivottavasti on tai sitten olette just iskemässä kätenne paskaan. Sorry jos loukkaan kun suoraan sanon, mutta rotua tuntevana ja tokokouluttajana olen nähnyt niin mitä surua kaikille tuottaa kun valitaan väärä, pitkää koulutusta ja vuosien viikottaista koulutusrupeamaa vaativa rotu lapsiperheeseen. Toivottavasti tämä oli provo.

Vierailija:

olette tuon rotuista koiraa ottamassa? Vaatii pitkän kokemuksen pk- puolelta, mitä teillä toivottavasti on tai sitten olette just iskemässä kätenne paskaan. Sorry jos loukkaan kun suoraan sanon, mutta rotua tuntevana ja tokokouluttajana olen nähnyt niin mitä surua kaikille tuottaa kun valitaan väärä, pitkää koulutusta ja vuosien viikottaista koulutusrupeamaa vaativa rotu lapsiperheeseen. Toivottavasti tämä oli provo.

Tuskin se kovin paljoa rotikkaa vaikeampi rotu on, ja sellaisen kanssa olemme pärjänneet ihan mukavasti...



ap *herne nenässä*

Mun kahdella ystävällä on hoffit ja toinen oli rauhallinen pentuna ja toinen erittäin vilkas. Vilkas on niin vilkas, että sillä on jo neuroottisia oireita, ravaa eestakaisin, jos ei muuta toimintaa ole järjestetty. Voi pyöriä puolitoistatuntiakin paikallaan, kun ei osaa asettua. Reagoi herkästi kaikkiin tilanteisiin (ihmiset liikkuu sisällä, ovikello soi, lapsia tulee ja menee, kattilat kolisee jne.).



t:pk-harrastaja (jälki, haku, etsintä)

Kutosen pointtia en minäkään ymmärrä, jos teillä on kokemusta koirista ylipäätään, hoffin on varmasti ok valinta!

joo, tarkoitin hoffia tietty. Olen tavannut jostain syystä näitä jonkun edellisenkin vastaajan kertomia todella virikkeitä kaipaavia hoffeja, jotka tokoon tullessaan ovat jo kehitelleet ongelmia...huonekalujen tuhoamisia, ylivilkkautta ym. ja muita sijaistoimintoja kun otettu " seuraksi" lapsiperheeseen. Siksi työntyi palokasvi nenuun niin äkkiä, anteeksi. Eikä saisi yleistää, mutta omalle kohdalle tosiaan näitä osunut jo useampi niin on alkanut mietityttää miksi niin kauheasti suositellaan kuitenkin pk- rotua lapsiperheeseen, jos vanhemmilla ei ole koirankoulutuksesta kokemusta. Ja todella koulutuksesta, eikä mitään Mustin kusetusta. Hoffi omaa myös voimakkaan vartiointivietin, mikä ei saisi tulla yllärinä lasten kavereille...

joten kaivetaan nyt ne herneet nenuistamme :-)



Puolustaudun kuitenkin sillä, että JOS teillä ei olisi kokemusta, olisitte kirjoitukseni jälkeen miettineet ehkä uudestaan

Emme halunneet mitään spanielia, vaan nimenomaan vahtikoiran, joka vaatii kunnon koulutuksen. Ja " kotikoiruus" ei mielestäni sulje pois harrastamista ja hyvää koulutusta. Nyt kyselinkin vaan kahden erilaisen pennun luonteesta, eli kumman luonteinen pentu olisi parempi?? Rotuvalinta on jo tehty.



ap

Ajattelen niin että, rauhallinen ei välttämättä sovi niin hyvin perheeseen missä on menoa ja meininkiä. Saattais ehkä stressantua herkemmin? en tiedä.



Mutta me ei muutenkaan haluttu mitään sohvaperunaa, vaan rotu joka on leikkisä.

mutta jos rotikkannekin oli hyvin koulutettu niin etteköhän pärjää. Se ero r:n ja h:n välillä on lähinnä siinä, miten paljon virikettä ja mielekästä tekemistä ne kaipaa: rotikat rauhottuu pentuajan jälkeen aika lailla itsestään (mun makuun vähän liikaakin :-)) kun taas hoffit kaipaa aikusenakin sitä harrastustoimintaa.



Yleensä sanotaan että vilkas on helpompi saada aisoihin, kuin rauhallisesta tehdä sähäkkä. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on että ette ota arkaa. Joskus ihmiset erehtyy luulemaan vetäytyvää ja arkaa pentua rauhalliseksi - ja siitähän ei hyvää seuraa, etenkään lapsiperheessä ja pk-rodun kanssa.

Molemmista kasvoi hienoja yksilöitä! Toinen kieltämättä hieman ylivilkas, toinen taas vähän epäsosiaalinen muiden koirien suhteen. Mutta muuten upeita yksilöitä!! Ja ihan peruskoulutuksella pärjättiin. Mutta ehkä meillä kävi sitten vaan hyvä tuuri koirien luonteen kanssa..

Onko toinen pentu rauhallinen vai ujo? Jos ujo, voi lopulta puolustautua lapsilta jos pinna menee. Vilkkaampi taas tosiaankin oppinee naksulla nopeammin? Ottaisin varmaan vilkkaamman, meidän perheessä niin kova meno että rauhallisempi kai putoaisi kyydistä:-)

Bokseri taas pissi alleen kun yöllä pöllö lensi ikkunaan...

Eroaako paljon saksanpaimenesta? Myös bokseria ollaan mietitty.