Nainen, miksi eronkin jälkeen käytät ex-miehesi sukunimeä?

No jos miehet ei sit tykkää, että akka omii sen nimen, niin älkää vaatiko ottamaan. Kieltäkää se heti kokonaan. Sillähän asia on ratkaistu. Turha urputtaa kun maito on jo maassa.

Jos on tullut ammatillisesti tunnetuksi sillä nimellä, niin tyhmäähän sitä nimeä on vaihtaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapset on samalla nimellä ja tämä sukunimi on ollut minulla jo yli 30 vuotta.

Tyttönimi ollut käytössä viimeksi 80-luvulla. En vaihda, jollen nyt jostain syystä avioidu uudelleen.

Mulla oli sama syy. Lapset exän nimellä ja tuntui että heille olisi ollut liikaa muutoksia jos olisin vaihtanut sukunimeäni ja ovessa olisi lukenut Virtanen Hämäläinen pelkän Virtanen sijaan.

Nimi vaihtui sitten kun avioiduin uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Nimen vaihto on kuitenkin aika työläs homma, uusia passit, ajokortit, ilmoittaa miljoonaan paikkaan mihin se ei rekisteröidy automaattisesti, ja rahaakin menee vähän,

itse olisin niin laiska etten viitteis tuohon hommaan ruveta pelkän eron takia.

Minulla tuohon menisi useampi satanen, jos vaihtaisin kaikki. Olisi pitänyt maksattaa exällä, kun kehtasi kysellä, milloin otan vanhan sukunimeni takaisin. Oli nimittäin menossa uusiin naimisiin, eikä uusi rouva tykännyt, että minulla on sama sukunimi. 🤭

Enpä käytä, kun en sitä ikinä vaihtanutkaan.

Nimi on vaan nimi, en ajattele sen liittyvän exääni mitenkään, vaikka sieltä se nimi tietysti on tullut.

Itselläni on vielä yli 10 vuotta eron jälkeen yhdistelmänimi. Nimenvaihtaminen jäi siinä eron jälkeisenä aikana, varsinkin kun siitä on tehty niin vaivalloista ja sen vuoksi nimi sitten jäi lopullisesti.

En viitsi maksaa nimen vaihdosta. Kaikilla on sama sukunimi.

Exänikään ei tule menemään toista kertaa naimisiin.

Haluan että minulla ja lapsilla on sama sukunimi ainakin siihen asti kunnes ovat täysi-ikäisiä.

Erottiin ystävinä, ei minulla ole mitään fiiliksiä sukunimen suhteen. Se nimi ollut minulla pidempään kuin oma tyttönimeni.

Tunnen muutamia, jotka ovat jättäneet itselleen miehen nimen.

Suurin osa olivat naimisissa 30 vuotta, ja tunsivat nimen omakseen.

Ne, jotka olivat vähemmän, niin heille miehen nimi vain oli kivempi kuin oma tyttönimi. Kukaan virtanen-tyttöniminen ei vaihtanut helmenkalastaja-avionimeä takaisin.

Rutiköyhä siskoni ei vaihda, koska kaikenmaailman korttien ja passien yms. uusiminen kuulemma maksaa liikaa. Mies hakkasi ja nöyryytti häntä, tuhosi henk koht tavarat jne. Itse vaihtaisin vaikka lainarahalla.

Nomen est omen kirjoitti:

Nimi on vaan nimi, en ajattele sen liittyvän exääni mitenkään, vaikka sieltä se nimi tietysti on tullut.

Itselläni on vielä yli 10 vuotta eron jälkeen yhdistelmänimi. Nimenvaihtaminen jäi siinä eron jälkeisenä aikana, varsinkin kun siitä on tehty niin vaivalloista ja sen vuoksi nimi sitten jäi lopullisesti.

Yhdistelmänimen säilyttäminen tuntuu kyllä aivan erityisen omituiselta. Sehän oikein kirkuu, että olen naimisissa.

Minkä kortin uusiminen maksaa? Henkilökortin 70 e.

Passi ja ajokortti tietty maksaa, mutta jos rahasta on tiukkaa, niin ei sitä pysty matkustamaankaan tai omavasn autoa.

Muut kortit tulevat siinä sivussa.

Heh. Ensin valitetaan ettei suostu ottamaan miehen sukunimenä ja sitten valitetaan ettei suostu luopumaan exän sukunimestä 🤣🤣 No onneksi suuntaus on kai nykyään enemmän että kumpikin pitää omansa niin ei tule mieli pahaksi kenellekään 👍

Miksi ihmeessä vaihtaa sukunimeään lainkaan. Jos miehellä on niin heikko itsetunto, että vaatii vaimolleen omaa nimeään, kannattaa lähteä karkuun koko suhteesta.

Huvittavia vain ovat nuo miehensä nimeä käyttävät. Kyllä eronnut on eronnut joka tapauksessa. Erikoisin tapaus on Angela Merkel, joka pitää ensimmäisen miehen nlmeä eikä hänellä ole omia lapsiakaan.

Itse pidin muutaman vuoden, koska lapsetkin on sillä nimellä. Vaihdoin samassa yhteydessä kun piti passi uusia, niin ei tullut ylimääräisiä kuluja. Toki se nimenmuutos itsessään vähän maksoi. Ajokortin uusin sitten joskus, se on vielä hetken voimassa ja harvoin sitä tarvitsee.

Ja sinä jonka sisko on niin köyhä että ei saa vaihdettua, voisitko itse vaikka lainata hänelle rahaa tuohon? Tai ikäänkuin antaa lahjaksi? Ymmärrän toki jos itselläkin on tiukkaa. Mutta se varmaan merkitsisi siskolle paljon.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä vaihtaa sukunimeään lainkaan. Jos miehellä on niin heikko itsetunto, että vaatii vaimolleen omaa nimeään, kannattaa lähteä karkuun koko suhteesta.

Huvittavia vain ovat nuo miehensä nimeä käyttävät. Kyllä eronnut on eronnut joka tapauksessa. Erikoisin tapaus on Angela Merkel, joka pitää ensimmäisen miehen nlmeä eikä hänellä ole omia lapsiakaan.

Moni vaihtaa sen pelkän perinteen takia, moni myös rakkaudesta, osoittaakseen että olemme liitossa.

Vaihtaminen ei ole ollut pakollista enää herran vuosiin, joten voit rauhoittua. Sinuakaan ei siihen pakoteta, olettaen siis että sattuisit ylipäätään naimisiin pääsemään.

Aatelisnimeen voisin vaihtaa, en mihinkään Möttöseen.

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Ottakaa se nimenne takasin. Viisaammat ottavatkin.

Avioliittoon ei ole pakko mennä, vaikka hankkisi lapsiakin. Isä voidaan rekisteröidä joka tapauksessa isäksi.

Jos kummallakin on oma vakaa talous ja omat asunnot, suhde voi toimia loistavasti eikä eroja ja toisten rahojen kyttäämistä tarvitse pelätä. Ainakin uraihmisille tällainen malli sopii hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Avioliittoon ei ole pakko mennä, vaikka hankkisi lapsiakin. Isä voidaan rekisteröidä joka tapauksessa isäksi.

Jos kummallakin on oma vakaa talous ja omat asunnot, suhde voi toimia loistavasti eikä eroja ja toisten rahojen kyttäämistä tarvitse pelätä. Ainakin uraihmisille tällainen malli sopii hyvin.

Mitä eroa on avoerolla ja avioerolla, muuta kuin jälkimmäisessä pitää allekirjoittaa paperi.

Sattuuko avoero jotenkin vähemmän?