Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nainen, miksi eronkin jälkeen käytät ex-miehesi sukunimeä?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittoon ei ole pakko mennä, vaikka hankkisi lapsiakin. Isä voidaan rekisteröidä joka tapauksessa isäksi.
Jos kummallakin on oma vakaa talous ja omat asunnot, suhde voi toimia loistavasti eikä eroja ja toisten rahojen kyttäämistä tarvitse pelätä. Ainakin uraihmisille tällainen malli sopii hyvin.
Mitä eroa on avoerolla ja avioerolla, muuta kuin jälkimmäisessä pitää allekirjoittaa paperi.
Sattuuko avoero jotenkin vähemmän?
Jos ymmärrys avioliiton ja avoliiton juridisista ulottuvuuksista on yleisesti tuota tasoa niin ei ihme että erojen yhteydessä tulee yllätyksiä :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma sukunimeni on suomalainen. Miehen nimi on ulkomaalainen. Se parantaa huomattavasti huomiota uuden parisuhteen etsimisessä. Koska se nyt vaan on kaikkien mielestä henompi.
Joku piikki lihaan sillekin saa jäädä en vaihda jos kovasti häntä häiritsee maksakoon kulut mitä siitä tulisi ja saa myös täyttää liput ja laput. minua ei nimi häiritse se vain kertoo entisestä elämästäni miten tyhmä sitä on ollut et meni sanomaan tahdon.
Tyttönimelläni on jo viisi samannimistä ihmistä, etunimi + sukunimi. Siksi pidän miehen sukunimen. Toinen syy on se, etten jaksa ryhtyä muuttamaan kaikkia dokumentteja, passi, ajokortti, henkilökortti jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittoon ei ole pakko mennä, vaikka hankkisi lapsiakin. Isä voidaan rekisteröidä joka tapauksessa isäksi.
Jos kummallakin on oma vakaa talous ja omat asunnot, suhde voi toimia loistavasti eikä eroja ja toisten rahojen kyttäämistä tarvitse pelätä. Ainakin uraihmisille tällainen malli sopii hyvin.
Mitä eroa on avoerolla ja avioerolla, muuta kuin jälkimmäisessä pitää allekirjoittaa paperi.
Sattuuko avoero jotenkin vähemmän?
Jos ymmärrys avioliiton ja avoliiton juridisista ulottuvuuksista on yleisesti tuota tasoa niin ei ihme että erojen yhteydessä tulee yllätyksiä :-)
No, kerran kun tiedät, niin voisitko kertoa enemmän, mitä muuta käytännön eroa on avoerolla kuin avioerolla kuin se paperin allekirjoitus.
Olen itse eronnut avioliitosta. En koskaan ole eronnut avoliitosta, eli siitä en tiedä. Siksi kysyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käytäkään. Otin omani takaisin heti kun se oli mahdollista.
Toisella kerralla olinkin viisaampi enkä edes harkinnut miehen sukunimeä.
Vierailija kirjoitti:
Nomen est omen kirjoitti:
Nimi on vaan nimi, en ajattele sen liittyvän exääni mitenkään, vaikka sieltä se nimi tietysti on tullut.
Itselläni on vielä yli 10 vuotta eron jälkeen yhdistelmänimi. Nimenvaihtaminen jäi siinä eron jälkeisenä aikana, varsinkin kun siitä on tehty niin vaivalloista ja sen vuoksi nimi sitten jäi lopullisesti.
Yhdistelmänimen säilyttäminen tuntuu kyllä aivan erityisen omituiselta. Sehän oikein kirkuu, että olen naimisissa.
Siihen nimeen on vaan tottunut ja itselleni on yksi hailee ajatteleeko joku nimeni takia että olenko naimisissa.
Kyseinen nimi on sellainen että voisi hyvin olla yksi nimi, koska jos se kirjoitettaisiin yhteen, toinen nimi vaan kirjoitettaisiin pienellä kirjaimella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaista, ystävä hyvä. Aion häpäistä koko suvun ja heidän nimensä käyttämällä sitä ja perseilemällä ympäriinsä.
Mies elää rent free päässäsi.
Se on "vuokratta" suomeksi, jännä miten ylisläiset ei osaa omaa äidinkieltään.
Osaavat varmasn. Eivät vaan osaa suomea.
Vierailija kirjoitti:
Nimi on joka stanan sähköpostiosoitteessa, työpaikan atk tunnuksissa, pankkikorteissa, jäsenkorteissa vakuutuskorteissa ja lapsillani.
Ex ihan yhdentekevä mulle, niin yhdentekevä etten edes huomaa että sukunimeni tuli alun perin häneltä.
Jouduit muuttamaan työpaikan tunnukset, sähköpostiosoitteet, vakuutuskortit ja kaikki muut kortit silloinkin, kun otit miehen nimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimen vaihto on kuitenkin aika työläs homma, uusia passit, ajokortit, ilmoittaa miljoonaan paikkaan mihin se ei rekisteröidy automaattisesti, ja rahaakin menee vähän,
itse olisin niin laiska etten viitteis tuohon hommaan ruveta pelkän eron takia.
Mutta naimisiinmenon takia siihen hommaan sitten ruvetaan? Uusitaan passi, pankkikortti, kela-kortti, sähköpostiosoitteet jne
Vierailija kirjoitti:
Ex-vävy piti eron jälkeen meidän suvun nimen, jonka oli ottanut kun meni tyttäremme kanssa naimisiin. Myöhemmin ex-vävy meni uudelleen naimisiin ja uusi rouva on myös tällä meidän suvun nimellä. Se kieltämättä tuntui vähän oudolta, koska tuskin itse olisin halunnut mieheni ex-vaimon sukunimeä.
Onhan toi nyt outoa ja törkeetäkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi on joka stanan sähköpostiosoitteessa, työpaikan atk tunnuksissa, pankkikorteissa, jäsenkorteissa vakuutuskorteissa ja lapsillani.
Ex ihan yhdentekevä mulle, niin yhdentekevä etten edes huomaa että sukunimeni tuli alun perin häneltä.Jouduit muuttamaan työpaikan tunnukset, sähköpostiosoitteet, vakuutuskortit ja kaikki muut kortit silloinkin, kun otit miehen nimen.
Tätä minäkin ihmettelen! Kun mennään naimisiin ollaan valmiita uusimaan kortit ja pelit. Mutta kun erotaan, se onkin liian iso homma? Siis se sama asia vaan toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimen vaihto on kuitenkin aika työläs homma, uusia passit, ajokortit, ilmoittaa miljoonaan paikkaan mihin se ei rekisteröidy automaattisesti, ja rahaakin menee vähän,
itse olisin niin laiska etten viitteis tuohon hommaan ruveta pelkän eron takia.
Mutta naimisiinmenon takia siihen hommaan sitten ruvetaan? Uusitaan passi, pankkikortti, kela-kortti, sähköpostiosoitteet jne
Aivan, miksi se on työlästä ja kallista kun eroaa?? Mutta naimisiin mennessä ei?? Perustelkaa? Ja itse kyllä vaihdan nimen heti, jos ero tulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimen vaihto on kuitenkin aika työläs homma, uusia passit, ajokortit, ilmoittaa miljoonaan paikkaan mihin se ei rekisteröidy automaattisesti, ja rahaakin menee vähän,
itse olisin niin laiska etten viitteis tuohon hommaan ruveta pelkän eron takia.
Ei mikään ihme, vaikka ero sinulle tulisikin. Kun noin laiska olet.
Vierailija kirjoitti:
Avioliittoon ei ole pakko mennä, vaikka hankkisi lapsiakin. Isä voidaan rekisteröidä joka tapauksessa isäksi.
Jos kummallakin on oma vakaa talous ja omat asunnot, suhde voi toimia loistavasti eikä eroja ja toisten rahojen kyttäämistä tarvitse pelätä. Ainakin uraihmisille tällainen malli sopii hyvin.
Että pikkulapsiperhe, jossa kumpikin asuu omaa sinkkuyksiötään? Kuullostaa upealta elämältä.
Vierailija kirjoitti:
Koska mä voin.
Kun otin miehen nimen, niin otin sen itselleni kokonaan, en vain käymäseltään hetkeksi aikaa.
Juuri näin. Mies halusi, että ottaisin hänen nimensä. Otin ja tulen nimen myös pitämään. Hän olisi oikein hyvin voinut ottaa minun nimeni, enkä todellakaan olisi odottanut, että vaihtaisi sen eron sattuessa takaisin.
Passin ja ajokortin uusimiseen menee 150-200 e, on liian iso kustannus pienillä tuloilla.
Ehdin elää elämääni kauemmin avionimellä, kuin olin tyttönimellä. Tuntuisi identiteetin ryöstämiseltä, jos pitäisi sukunimi nyt vaihtaa
Alue: Aihe vapaa
Ex-vävy piti eron jälkeen meidän suvun nimen, jonka oli ottanut kun meni tyttäremme kanssa naimisiin. Myöhemmin ex-vävy meni uudelleen naimisiin ja uusi rouva on myös tällä meidän suvun nimellä. Se kieltämättä tuntui vähän oudolta, koska tuskin itse olisin halunnut mieheni ex-vaimon sukunimeä.