Mikä itsepuolustuslaji
sopisi keski-ikäiselle naiselle... jis joku häirikkö kiusaa ja vieläpä hyökkää, olis jokin jippo takataskussa....
Kommentit (57)
Telaketju-feminismi toimii, ei tuu miehet lähelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään itsepuolustuslaji. Meillä tullaan jokaisella alkeiskurssilla kyselemään, että voitteko opettaa pari temppua. Ei niitä voi opettaa, vaan alkeista pitää lähteä ja opetella koko taistelujärjestelmä läpikotaisin.
Höpöhöpö. Totta kai aina opettaa muutaman kikan.
t. 4 dan Black Belt
Mutta mitenlie oppimisen kanssa tai osaako käyttää oppimaansa puolen vuoden tai kolmen vuoden kuluttua? Edelleen paras itsepuolustuskeino on tilanteen ennaltaehkäisy tai karkuun juokseminen.
No minulla tuli kokoajan noita mustiavöitä vastaan ja jos massaero oli 30-40 kiloa niin se oli vastapuolella aina eloonjäämiskampanja. Nainen vs mies on aikaslähellä samaa.
-noh naiset - jos minä tulen eteen ja ehdotan romantista hetkeä niin mitä te luulette tekevänne? Vain juoksu auttaa. Ette ehdi saada edes sumutetta esille. Diplomatia ei auta ellette heiluta hyvää jätskipaettia edessä.
-85 kiloinen mustavöinen nainen pistetään 55-65 kiloisen vastaavan kokemustason miehen vastustajaksi niin nainen on aina hätää kärsimässä. Kokeilkaa TUTUN miehen kanssa kuinka käy. Sopikaa merkki jossa luovutatte.
VÄISTÄKÄÄ JA ENNAKOIKAA VAARATILANTEET. Diplomatiaan ei kannata luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Älkää uskoko, että 1-2 vuoden puoliaktiivinen harjoitelu autaisi yhtikäs mitään. Irrotautumisote ja karkuun. Primääristi älkää joutuko tälläisiin tilanteisiin. Ja tässä puhuu SM ja maajoukuemitaleita raskaassa sarjassa saavutanut kiltti nallekarhu. Siis neuvo - karkuun ja känykällä hälytys ja joku kovaääninen merkkilaite.
pois-pois-pois-pois-pois-poispois-poispois-pois
Eihän kukaan oletakaan, että pikatreenillä muutut eläväksi aseeksi. Mutta juuri nuo mainitsemasi irrottautumisen ovat esim. defendon perusjuttuja. Irti ja karkuun onnistuu paljon varmemmin, jos sitä on harjoitellut.
Maz kirjoitti:
Opettele tuimia katseita ja tiukka kävely tyyli ja tuo alku asento niin pelkurimmat saattaa jo tällä perääntyy.
Katselin videon ja katselin myös Muhammad Alin nyrkkeilyä ja harjoittelua.
Jokaisessa liikkeessä näkyy juoksuaskel.
Ilmeisesti kamppailun peruselementti on juoksu. Kaikki nopea ja tuhovoimainen voima syntyy juoksusta.
Jos ei osaa juosta, ei synny menestystä kamppailussakaan. Jopa Butter Bean harjoitteli painonsa siirtoa eteenpäin juoksuaskeltamalla saadakseen lyönteihin enemmän tönkkövoimaa. Kävelyssä olen samaa mieltä kanssasi. Ensiksi kannattaa harjoitella kävelyä että voi siirtyä juoksemaan. Kävelyyn ei kannata jäädä. Kävelyllä ei saa iskuihin mitään ideaa.
Modernissa sodankäynnissä juoksemisella on tärkeä rooli. Mikään ei ole muuttunut kamppailussa vuosituhansien saatossa. Todellinen soturi on juoksija ensisijaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Älkää uskoko, että 1-2 vuoden puoliaktiivinen harjoitelu autaisi yhtikäs mitään. Irrotautumisote ja karkuun. Primääristi älkää joutuko tälläisiin tilanteisiin. Ja tässä puhuu SM ja maajoukuemitaleita raskaassa sarjassa saavutanut kiltti nallekarhu. Siis neuvo - karkuun ja känykällä hälytys ja joku kovaääninen merkkilaite.
pois-pois-pois-pois-pois-poispois-poispois-pois
Juoksuharjoittelusta on hyvä aina alkaa.
Walk in the right side of road - safe. Walk in the left side of road - safe. Walk in the middle of the road - get killed. Do karate or do not.
- Mr. Miyagi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää kuntoilua nuo itsepuolustuslajit mutta ei ne auta tositilanteessa. Osta raiskaushälytis missä nappiapainamalla sireeni alkaa ulvomaan.
Auttavat kyllä, mutta vaativat vuosien aktiivisen harjoittelun, jotta a) ei jäädy tilanteessa ja b) tekniikat tulevat selkäytimestä.
Joo mutta jos harrastaa vain sitä juoksua pääsääntöisesti, niin miksi mitään muuta pitäisi lähteä selkäytimestä kuin ne askeleet?
Juoksu on ihmiselle luontaisin tapa selvitä uhkaavista tilanteista. Juoksulla selviää ennätysmäärästä vastustajia. Toistoakin tulee liikkeisiin enemmän yhdessä treenissä kuin kamppailutreenissä eri tekniikoita.
Mihinkäs suuntaan ajattelit juosta, jos sinut ahdistetaan nurkkaan tai umpikujaan?
Jos harrastaa lenkkeilyä tai suunnistusta aktiivisesti, niin tuskin tulee sellaisia tilanteita vastaan koskaan.
Kun juoksee, niin todennäköisesti selviää paremmin kuin ne jotka ei juokse ja elää epämääräistä elämää epämääräisissä paikoissa.
Silloin sitä tavallaan kerjää tulla ahdistetuksi nurkkaan ja tähän päälle vielä joku egoa puustaava kravmaga tai devendo systema juttu, niin silloin ollaan hankkiuduttu ongelmiin tahallaan.
Kun harrastaa juoksemista ja jättää pelle macho-lajit vähemmälle, niin ei tule kiusausta lähteä vaihtamaan iskuja. Voi vain juosta ja nauttia elämästä.
Defendo, joka on vielä vähän palikampi versio krav magasta siinä että se on tehokasta ja suoraviivaista eikä korrekti tekniikka ole itseisarvo.
Mä olen selvinnyt kimppuun käyvistä miehistä kiljumalla kuin hyeena ja huitomalla nyrkkiä naamaan osumatta yhtään mihinkään, tää tapa reagoida tulee mulle ihan luonnostaan. Helppoa uhria etsivät luovuttavat saman tien, ne haluavat passiivisen uhrin eikä kiljuvaa, huitovaa ja raapivaa. Tähän on se Hard Target -kurssikin.
Naisten itsepuolustuskursseja vetänyt kaverini kertoi, että kursseilla lähdetään siitä että nainen tekisi edes jotain, osoittaisi edes jotain pientä vastarintaa, opetellaan sanomaan edes EI jos ei muuta irtoa. On kuulemma vaikeaa mutta kannattaa, koska pelkkä kiljunta voi saada hyökkääjän luovuttamaan heti.
Sitten tietysti pitää itseään suojelemisen arvoisena ja suojella itseään vaarallisilta tilanteilta ja se onkin ihan toinen juttu...
Vierailija kirjoitti:
Kamppailulajeissa ja niiden treeneissä on se perustavanlaatuinen vika, että kyseessä on urheilu, jonka perusajatuksena on se, että se on reilua eikä kenellekään tehdä vammoja, tai tarpeettomasti satuteta ketään treeneissä eikä kisoissa. Muutenhan se touhu loppuisi nopeasti siihen ihan kokonaan.
Itsepuolustustilanteessa se, joka ensimmäisenä luo itselleen epäreilun etulyöntiaseman ja vakavammin satuttaa toista pääsee niskanpäälle ja selviytyy ehjempänä.
Kyllä. Kannattaa aina olettaa että vastapuolella on mukana terä tai rauta.
Myös muita varmistamassa ettei hyökkääjä häviä. Tässä tilanteessa ainoa toimiva ratkaisu on juokseminen.
Mikään muu ei tilastollisesti toimi niin hyvin kuin juoksuharrastus.
Kaikenlaisia kraf-magoja, kigboxinin uimahousulajeja on häkkeineen, mutta ei ne toimi tosielämässä kuten juoksu toimii. Typerintä on jäädä hautajaisiinsa urhoollisena mies miestä vastaan asenteella.
Sellainen pelle joka jää heiluttelemaan nyrkkejä, on kyllästänyt päänsä miesromanttisella toimintaviihteellä.
Juoksuharrastus pitää kansalaisen aktiivisesti puoluetoiminnassa ja yhdistystoiminnassa. Ei sellaisella ihmisellä ole aikaa alamaailman rientoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi, ennen juoksemista tai mitään muuta, opetella HAVAINNOIMAAN YMPÄRISTÖÄ JA OLEMAAN LÄSNÄ. Ei kuulokkeita, ei puhelimen selaamista, vaan että olet läsnä missä olet, niin opit ennakoimaan uhkaavia tilanteita ja väistämään/poistumaan ennen kun mitään pahaa tapahtuu.
Hyvä ohje, mutta ohjeena aiheuttaa sen että kun havannoi ympäristöä, niin ei havainnoi sitä todella.
Siksi itse experttinä neuvon että älä havannoi havainnointia. Ihminen on eläin ja se tulee automaattisesti kun ottaa rennosti kuulokkeet päässä ja selaa puhelinta. Jos elää neuvosi kaltaisesti, niin se uuvuttaa hermostoa ja aiheuttaa päinvastaisen reaktion.
Kun seuraa eläimiä, niin huomaa saman. Kuulottimet päässä rentouttaa hyvin ja ei se vaikuta mitenkään ympäristön havainnointiin. Samaa väittämällä voisi sanoa että lintujen laulu metsässsä heikentää kykyä havainnoida ympäristöä. Kaikki reaktiot on ihmisessä valmiina. Jos alkaa elämään vainoharhaista elämää, niin se väsyttää ja aiheuttaa päinvastaista kuin alinperin oli tarkoitus. Kissat ja peurat on hyvä esimerkki tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unooha jumalauta painoharjoittelut kirjoitti:
Juokseminen. Lyhyt matka, alle kilometri täysiä, keskipitkä 2-5km, 10 km lenkki.
Niitä harjoittelee ihan kamppailu-urheilijatkin ja pärjää kehässä full kontankt otteluissa.
Juoksu on paras keino, koska sillä selviää useammistakin vastustajista ja erityisesti aseellisista.
Jos haluaa lisätreeniä niin voi harjoitella esteiden yli kiipeilyä ja hyppelyitä.
Pelkkä karaten keltainen vyö riittää noin muuten. Siinä on kaikki perusteet miten kädet oppii liikkumaan eri suuntiin kovaa ja nopeasti. Loppu onkin ihan omaa mielikuvitusta.
Jos haluaa suorittaa muita vöitä ja harjoitella siihen päälle lisää, niin itsepähän tuhlaa aikaansa.
Kyllä. Siinä ajassa kerkeisi juosta monta kilometriä ja kehittää hyvän juoksukunnon.
Juokseminen on kamppailulajien alkulämmittelyssäkin se ensimmäinen toimiva tekniikka.
Harva kuitenkaan harjoittelee perusasioita huolella, vaan siirtyy hakkaamaan säkkiä ja opettelee hullunkurisia potkuja. Raajojen huitominen on luonnotonta.
Painikin kaikessa typeryydessään on luontaisempaa ihmisille, mutta juoksu on se millä voitetaan kymmeniä ihmisiä taistelussa paljain käsin ja jaloin.
Okei. Palstalla on uusi hullu. Juoksuhullu. Joo, voit voittaa ne nopeudessa, tai kestävyydessä, mutta et voi voittaa taistelussa juoksemalla karkuun.
Periaatteessa pelkästään juoksemalla pois alueelta jota pommitetaan tai tulitetaan selviytyy paljon paremmin ja todennäköisemmin kuin jäämällä alueelle taistelemaan urhoollisesti tai kävelemään pois...
Kyllä tämä juoksutyyppi on oikeassa. Jossain elokuvissa jäädään taistelemaan ja kukkoilemaan.
Oikeassa elämässä se joka elää on taistelun voittaja.
Tuohon ei ole helppoa vastausta.
Erilaiset painityyliset lajit ensin pois, koska vaikka saat yhden ihmisen voitettua painissa, sen kaverit potkii sinua maassa päähän sillä aikaa. Eli brassijutsutyyliset lajit, ei.
Sitten on erilaiset aikido/kungfu yms. tyyliset lajit, joissa sinänsä on ajatusta, eli tunnetaan hyökkääjän voiman suuntaa ja reagoidaan sen mukaan. Vaatii sen 10+ vuotta, että systeemiin pääsee oikeasti sisään. Sen jälkeenkin ongelmana on, että koska ei ole kunnon sparria, ei koskaan tiedä toimiiko systeemi hyökkääjää vastaan ollenkaan. Vapaa-ottelussa kaikki nämä aikido/kungfu-miehet eivät ole pärjänneet.
Judo saattaa olla ihan ok laji, moni sen tekniikka ja heitto perustuu päälleen vastustajan heittämiseen ja niskan rikkomiseen noin.
Mitä jää jäljelle?
Erilaiset nyrkkeily/potkunyrkkeily-pohjaiset lajit. Näissä oikeasti kontakti-sparrataan. Valittavana on joko ihan urheilulaji (nyrkkeilu, potkunyrkkeily, thainyrkkeily) tai sen itsepuolustusversio (krav maga - sen lähitaistelu on potkunyrkkeilyä).
Jos jotain tommosta lajia treenaa sen 5-10 vuotta, siitä on varmasti monella tapaa hyötyä. Kunto kasvaa ja jaksaa juosta pakoon. Itsetunto kasvaa ja ei näytä uhrilta, jolloin ne tilanteet jää syntymättä, joissa taitoja voisi tarvita. Lisäksi sitten osaa oikeasti tehdä jotain, jos se väkivaltatilanne tulee.
Mutta mitään 3kk kurssi ja olet ninja oikopolkua ei ole. Se 5 vuotta menee siihen, että oppii oikeasti lyömään ja potkikaan, ja ETENKIN liikkumaan siinä kamppailutilanteessa. Etsimään oman hyökkäyskohdan vastustajan puolustuksen ohi. Väistämään (tai torjumaan) hyökkäyksiä. Ekat pari vuotta vaan lyö suojaukseen ja ottaa köniin. Jossain kohtaa alkaa tajuta, että ei näin, vaan miksi ne hyvät saa lyötyä aloittajaa sparreissa.
Samalla se laji on hyvä harrastus ja tapaa kivoja ihmisiä. Yleensä kamppailulajipuolen tyypit on ystävällisiä, rauhallisia ihmisiä. Vaatii tuota, että jaksaa treenaja sen vuosikymmenen ja yli.
On myös tajuttava, että JOS se tilanne joskus tulee, niin ainoa tapa voittaa tilanne on päästä siitä pois eli pakoon. Jos joutuu kamppailuun, häviää eri tavoin. Saa turpaan/kuolee. Voittaa, mutta jää kiinni vastapuolen pahoinpitelystä, ja saa tuomion. On todella vaikeaa päästä tilanteesta pakoon kamppailutilanteen jälkeen niin, että ei jää kiinni. Ainoa todellinen tapa voittaa on päästä tilanteesta pakoon tai välttää tilanne kokonaan.
Älkää uskoko, että 1-2 vuoden puoliaktiivinen harjoitelu autaisi yhtikäs mitään. Irrotautumisote ja karkuun. Primääristi älkää joutuko tälläisiin tilanteisiin. Ja tässä puhuu SM ja maajoukuemitaleita raskaassa sarjassa saavutanut kiltti nallekarhu. Siis neuvo - karkuun ja känykällä hälytys ja joku kovaääninen merkkilaite.
pois-pois-pois-pois-pois-poispois-poispois-pois