Lue keskustelun säännöt.
Aloitin hyvässä työpaikassa, mutta jo alkaa tuntua että en jaksa työkavereita
28.03.2023 |
Aina sama juttu. Aloitan uudessa työpaikassa, joka on sisällöltään ihan ok, mutta sitten alan vähitellen muuttua levottomaksi ja työkaverit alkaa väsyttää ja käydä jotenkin hermoille. Vika on siis minussa. Ei heissä ole mitään huonoa tai esim työilmapiirissä ei ole mitään huonoa. Mutta en tiedä.. jotenkin muutun itse levottomaksi, samat rutiinit ja samat jutut päivästä toiseen alkaa ahdistaa. Ja kun alkaa ahdistaa, alkaa tehdä mieli päästä pois.. sen viidennenkymmenennen kerran.
Tiedän että vika on minussa ja näin ei voi jatkua. Olen jo lähes 40-vuotias. Mutta kun en voi itselleni mitään. Levottomuus kalvaa sisällä, enkä jaksa olla innostunut yhdestä asiasta kovin pitkään. Siksi myös uuvun työkavereihin ja omaan toimenkuvaani. Muilla samaa?
Kommentit (58)
Mulle käy aina noin. Sosiaalista esittäminen on raskasta varsinkin kun työpaikalla on ilkeäluonteisia työkavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haha, itekin oon just tuollainen. Kaikki yli 6kk työpätkät kauhistuttaa :D Mulle sopis parhaiten vaihtaa duunia muutaman kuukauden välein.
Taidat olla tyyppi joka kaipaa toimintaa ja adrenaliinia. Kouluttaudu vaikka ensihoitajaksi.
Onhan sellaisia töitä paljonkin, jossa ei päivät ole samanlaisia. Ihmisläheiset työt.
Tai mene jonkun henkilöstövuokrausfirman leipiin.
Tai rupea vaikka taiteilijaksi tai matkavloggaajaksi.
Voisin ehdottaa lisää jos tietäisin apn iän ja koulutuksen.
Mua alkaa kans lähinnä ahdistaa ne samat naamat. Itse työ ei sinänsä kuormita niin paljon kuin ihmissuhdekoukerot ja sosiaaliset kommervenkit. Koen jotenkin olevani vastuussa kaikkien viihtymisestä ja kuormitan itseni sillä. Nykyään työskentelen etänä ja tää sopii mulle. Itselläni ei siis ainakaan ole kyse adhd:sta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen ettei tuossa niinkään ole kyse siitä, että töiden pitäisi olla jotenkin vauhdikkaita ja kokoajan vaihtuvia. Sitä helposti ajattekee niin. Yksin työskentely voi olla myös ratkaisu. Yrittäjyys?
Enemmän saisi olla työpaikkoja joissa työpiste vaihtuu. Semmoinen säännöllinen työnkierto. Viikko kerrallaan yhdessä paikassa ja vaikka viisi eri kohdetta. Olis unelma!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse samanlainen. On mielestäni harhaluulo, että vaihtelunhaluinen olisi jotenkin levoton ja keskittymiskyvytön sählä. Olen vähän semmoinen yksinäinen susi vaikka yleensä Olen kyllä tykätty työyhteisössä ja tosi sosiaalinen ja seurallinen. Tämä vaan kuormittaa tosi paljon ja luulen, että omalla kohdallani se on ehkä enemmänkin jotain erityisherkkyyttä. Aina tuntosarvet pystyssä aistimassa ja ylianalysoimassa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet vain väärässä työssä.
Sopiiko paremmin joku itsenäinen työ jossa paljon vaihtelua?
Kertokaa tällaisia töitä? Terveisin introvertti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että omat kyvyt loistaisi paljon paremmin jossain ihan muussa tehtävässä kuin duunariammatissa, jonka typeryyttäni nuorena hankin. Kun olisi vaan jaksanut panostaa, tiedän että päätä olisi ollut lukea pidemmälle. Vaan kun teini-ikä ja kauhea kiire elää tuli sotkee mun hikkeilyt.
Luulen että siinä on yksi syy. Turhaudun. Haluaisin tehdä jotain vaativaa. Mutta lienee jo myöhäistä kun ikääkin 35.
Olis ihana tehdä jotain oikeasti vaikeaa ja mielenkiintoista. Semmoista johon saisi paneutua ja perehtyä ja ehdottomasti yksin. Eli tutkija ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet määrätietoinen ja innostuva niin ala yrittäjäksi. Itse teen projektiluonteisia hommia yrittäjänä yhtiökumppanin kanssa. Hän on rauhallinen ja puhuu järkeä jos huuhailen ihan hölmöjä. Innostun muutamaksi kuukaudeksi uudesta projektista ja saadaan se maaliin niin voi alkaa jo suunnitella seuraavaa. Muutama työkaveri on pysyvämmin mut heidän kanssaan sujuu hyvin kun työtehtävät vaihtuu.
Ihan sama. Tullut 7-8 vuoden välein vaihdettua työpaikkaa. Alkaa yleensä ahdistaa se peen jauhanta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisvaltaiset työpaikat joissa siis lähinnä itse olen ollut, on jotain ihan järkyttävää draamailua.
-ei-ikinä-enää
Itellä käynyt munkki, kun pääsin duuniin jossa on päivittäin vaihtelua. Erityyppisiä tehtäviä ja vuosittain saa opetella uusia juttuja. On myös liukumat, joka tuo tietynlaista vapauden tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että omat kyvyt loistaisi paljon paremmin jossain ihan muussa tehtävässä kuin duunariammatissa, jonka typeryyttäni nuorena hankin. Kun olisi vaan jaksanut panostaa, tiedän että päätä olisi ollut lukea pidemmälle. Vaan kun teini-ikä ja kauhea kiire elää tuli sotkee mun hikkeilyt.
Luulen että siinä on yksi syy. Turhaudun. Haluaisin tehdä jotain vaativaa. Mutta lienee jo myöhäistä kun ikääkin 35.
Hae add diagnoosi, saat lääkkeet joita voit ottaa niinä päivinä kun tarvitset. Hae opiskelemaan alaa joka kiinnostaa aikuiskoulutustuella (ansiosidonnainen). Saat sen diagnoosiin kuuluvan superfokuksen käyttöön. Jos tykkäät ongelmanratkaisusta, miksei esim hyvin työllistävä IT-ala? Sinne tarvitaan paljon muitakin kuin insinöörejä, että projektit pyörii. Ja jos toimit konsulttiyrityksessä kuten suurin osa IT-alaa on, saat konsulttina vaihtaa työkavereita ja projektia usein.
Ei ole myöhäistä, ei yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että omat kyvyt loistaisi paljon paremmin jossain ihan muussa tehtävässä kuin duunariammatissa, jonka typeryyttäni nuorena hankin. Kun olisi vaan jaksanut panostaa, tiedän että päätä olisi ollut lukea pidemmälle. Vaan kun teini-ikä ja kauhea kiire elää tuli sotkee mun hikkeilyt.
Luulen että siinä on yksi syy. Turhaudun. Haluaisin tehdä jotain vaativaa. Mutta lienee jo myöhäistä kun ikääkin 35.
Hae add diagnoosi, saat lääkkeet joita voit ottaa niinä päivinä kun tarvitset. Hae opiskelemaan alaa joka kiinnostaa aikuiskoulutustuella (ansiosidonnainen). Saat sen diagnoosiin kuuluvan superfokuksen käyttöön. Jos tykkäät ongelmanratkaisusta, miksei esim hyvin työllistävä IT-ala? Sinne tarvitaan paljon muitakin kuin insinöörejä, että projektit pyörii. Ja jos toimit konsulttiyrityksessä kuten suurin osa IT-alaa on, saat konsulttina vaihtaa työkavereita ja projektia usein.
Ei ole myöhäistä, ei yhtään.
En epäile itselläni add:tä tai adhd:tä. Mistä niin päättelit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että omat kyvyt loistaisi paljon paremmin jossain ihan muussa tehtävässä kuin duunariammatissa, jonka typeryyttäni nuorena hankin. Kun olisi vaan jaksanut panostaa, tiedän että päätä olisi ollut lukea pidemmälle. Vaan kun teini-ikä ja kauhea kiire elää tuli sotkee mun hikkeilyt.
Luulen että siinä on yksi syy. Turhaudun. Haluaisin tehdä jotain vaativaa. Mutta lienee jo myöhäistä kun ikääkin 35.
Hae add diagnoosi, saat lääkkeet joita voit ottaa niinä päivinä kun tarvitset. Hae opiskelemaan alaa joka kiinnostaa aikuiskoulutustuella (ansiosidonnainen). Saat sen diagnoosiin kuuluvan superfokuksen käyttöön. Jos tykkäät ongelmanratkaisusta, miksei esim hyvin työllistävä IT-ala? Sinne tarvitaan paljon muitakin kuin insinöörejä, että projektit pyörii. Ja jos toimit konsulttiyrityksessä kuten suurin osa IT-alaa on, saat konsulttina vaihtaa työkavereita ja projektia usein.
Ei ole myöhäistä, ei yhtään.
Miten se "haetaan". T:eräs yrittänyt keski-ikäinen
Jep, kun olisi vaan jaksanut nuorena opiskella. Nyt aikuisena, perheellisenä ei enää jaksa aloittaa vuosien vaativaa opiskelua. Huoh!
kohta oletkin jo sen ikäinen ettei tarvitse enää haaveilla vaihdosta. Problem solved.