Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isovanhemmat, saatteko lounasta ym. kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan?
Poikani perhe asuu parin tunnin ajomatkan päässä ja totta kai nälkä alkaa kalvaa pitkän ajomatkan jälkeen. Olen kuitenkin ihmetellyt, miksi on niin nihkeää laittaa ruokaa tarjolle? Pojalla ja miniällä on kaksi pientä lastakin, heillehän laitetaan ruokaa monta kertaa päivässä, mutta jostain syystä kun tulen, on kohtelu minulle nihkeää.
Kahviakin täytyy erikseen pyytää ja tulee vaivaantunut olo istua sohvalla odottamassa, toki kuuntelen lasten juttuja ja voin heille lukea vaikka kirjan. Poika tuo usein myös lehden, mutta eihän se verensokeriin auta. Pari kertaa olen mennyt keittiön pöydän ääreen juttelemaan miniän kanssa kun hän touhuaa, mutta hän on niukkasanainen ja pyysinkin anteeksi että häiritsen ja siirryin takaisin sohvalle.
Kun meille tulee vieraita, tarjoan kyllä heti lämpimän ruuan, kahvia, teetä ym. kahvipullaa ja pikkupurtavaa. Onhan siinä aikaa valmistella sen pari tuntia, ennen kuin ovat perillä.
Otin huumorin varjolla tilanteen puheeksi poikani kanssa ja vitsailin, että kutsun itseni syömään heille viikon päästä, ja silloin poikani paistaa pihvejä mulle. Tiedän, että hän melko hyvä kokki. Poika naurahti, miniä ei sanonut mitään eikä minua ole sen jälkeen pyydetty enää ollenkaan kylään. Tästä on vuosi.
Kysyisinkin, miten teillä muilla toimitaan, kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan. Pitääkö ottaa omat eväät mukaan vai miten? Itse harkitsen, että pysähdyn syömään johonkin matkan varrelle jatkossa, mutta hassultahan sekin tuntuu, kun kyläpaikassakin syödään monta kertaa päivässä.
Kommentit (1696)
Emme ole sellaista vaillakaan. Viemme mennessämme mahdollisimman paljon ruoka-aineita. Heillä on seitsenhenkinen perhe jossa kaksi erityislasta. Lisäksi poikamme sairastui vakavasti eikä kykene työhön, ei saa eläkettä. Perheen äiti joutuu pyörittämään arkea, kaksi kouluikäistä, muut kolme kotona. Vammaiset lapset ovat kotihoidossa. Kunnan sosiaalitoimi ym. viranomaiset ovat ottaneet perheen ns. silmätikukseen koska perheen äiti on " eri rotua". Kunnassa persu ja kokoomusvoittoinen politiikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kuollut vaan töissä yleensä silloin kun käyn. Vielä tiukemmassa olisi jäneltä kahvit saada. Enkä moiti miniää, vaan totean että meillä on niin lupsakat välit että voin itsekin keittää ne kahvit. Edelleen onnellinen anoppi. 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on herttainen miniä mutta auttamattoman pää pilvissä kulkija eikä kyllä hoksaa yleensä tarjota mitään. Aina olen tervetullut kylään ja yleensä vienkin jotain pannaria tai piirakkaa ja jos miniä ei hoksaa kahvia viritellä niin minä voin laittaa kahvin tulille. Yhdessä sitten kahvit juodaan sulassa sovussa. Meillä on vuosien aikana käynyt selväksi, että minulla on lupa alkaa oma-aloitteisesti tiskikone tyhjentämään tai täyttämään ja muutakin talouspuuhaa tekemään. Miniä vain kiittelee ja saattaapa halatakin. Lasten kanssa toki pääosin touhuilen mutta samalla auttelen miniääkin. Taidan olla aika onnellinen anoppi. 😊
Onko se sun oma lapsesi siis kuollut? Kai se tarjoilu hänelle kuuluisi, eikä sille lapsesi puolisolle.
Jos kotona pitää noin tarkkoja rajoja asioista, niin en yhtään ihmettele nykyisiä erotilastoja. Miksi tehdä elämästä tahallaan vaikeaa?
Ei oo hyvät välit jos ei ruokaa tarjota. E n ole isovanhempi ja asutaan samassa Helsinki kaupungissa. Vietkö mitään sinne?
Vierailija kirjoitti:
Emme ole sellaista vaillakaan. Viemme mennessämme mahdollisimman paljon ruoka-aineita. Heillä on seitsenhenkinen perhe jossa kaksi erityislasta. Lisäksi poikamme sairastui vakavasti eikä kykene työhön, ei saa eläkettä. Perheen äiti joutuu pyörittämään arkea, kaksi kouluikäistä, muut kolme kotona. Vammaiset lapset ovat kotihoidossa. Kunnan sosiaalitoimi ym. viranomaiset ovat ottaneet perheen ns. silmätikukseen koska perheen äiti on " eri rotua". Kunnassa persu ja kokoomusvoittoinen politiikka.
Taitaa aidosti olla tuossa perheessä ongelmia elämän hallinnassa. Ihan turha syyttää sossuja, persuja ja kokoomusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapoja toimia on varmaan yhtä monta kuin on perheitäkin. Joskus aiheutuu kitkaa, kun eri perheistä tulleiden (miniät, vävyt, anopit ja apet) erilaiset toimintakulttuurit yritetään yhdistää. Minulla on isoäitinä siinä mielessä hyvä tilanne, että asumme mieheni kanssa vain noin puolen tunnin päässä tyttäremme kotoa. Emme siis tarvitse piipahtaessamme kestitystä. Vien kyllä usein heille jotain, väsyttävää vauva-arkea kun elävät.
Tyttäreni tietää myös olla tarjoamatta minulle mitään, sillä minulla on pitkä syömishäiriötausta ja ns. kyläpaikkasyömiset ovat minulle hankalia. Keskitynkin mielelläni vain seurusteluun. Jos isäntäväellä on nälkä, he syövät ja minä olen vauvan kanssa. Mieheni taas useimmiten puuhailee ulkona jotain, hän ei jaksa istua jutustelemassa. Meillä on omat kuviomme ja ne toimivat meille, vaikka monelle tilanne voisi näyttäytyä outona. Kannattaa keskustella odotuksista ja toiveista. Väärinkäsityksiä syntyy helposti myös silloin, kun tarkoitus on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
En lähtökohtaisesti tarjoa ruokaa muuten kuin jos vieraat tulee selkeästi ruoka-aikana.
En ymmärrä miksi ap ei vain käy matkalla syömässä, kun kerran tietää, mikä on systeemi. Tai ehdota ravintolareissua ja tarjoa kaikille.
Miksi ap ylipäätään änkeytyy, kun ei kutsuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä muuta kuin että onpa hemmetin karua porukkaa suomalaisissa. Meillä ei kitsastella tarjottavissa ja kummankin sukuun pidetään yhteyttä. Lapsistakin tullut täysipäisiä kun vanhemmilla on järki päässä ja käytöstapoja
Ehkäpä joku lapsista osaisi sille mummolle (anopille) kahvikupposen valmistaa jos isä olisi jo kuollut ja miniä ei taivu. Voi herra mun vereni tätä vieraanvaraisuuden vaikeutta. 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on herttainen miniä mutta auttamattoman pää pilvissä kulkija eikä kyllä hoksaa yleensä tarjota mitään. Aina olen tervetullut kylään ja yleensä vienkin jotain pannaria tai piirakkaa ja jos miniä ei hoksaa kahvia viritellä niin minä voin laittaa kahvin tulille. Yhdessä sitten kahvit juodaan sulassa sovussa. Meillä on vuosien aikana käynyt selväksi, että minulla on lupa alkaa oma-aloitteisesti tiskikone tyhjentämään tai täyttämään ja muutakin talouspuuhaa tekemään. Miniä vain kiittelee ja saattaapa halatakin. Lasten kanssa toki pääosin touhuilen mutta samalla auttelen miniääkin. Taidan olla aika onnellinen anoppi. 😊
Onko se sun oma lapsesi siis kuollut? Kai se tarjoilu hänelle kuuluisi, eikä sille lapsesi puolisolle.
Jos kotona pitää noin tarkkoja rajoja asioista, niin en yhtään ihmet
On kyllä ihan normaalia jakaa kodin töitä. Eikä vain ladata kaikkea naiselle. Tervetuloa 2020-luvulle!
Meillä on kolme tuntia ajomatkaa, syömme parikertaa autossa eväitä ja taas kotimatkalla. Joskus keitetään kahvit meille, mutta usein on nälkä siellä, joten ollaan opittu ottamaan paljon matkaevästä mukaan. Tärkeintä on olla lastenlasten kanssa, leikkiä ja halata. Muu on sivuseikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kuollut vaan töissä yleensä silloin kun käyn. Vielä tiukemmassa olisi jäneltä kahvit saada. Enkä moiti miniää, vaan totean että meillä on niin lupsakat välit että voin itsekin keittää ne kahvit. Edelleen onnellinen anoppi. 😁
Mitä järkeä kyläillä jos siellä ei edes se oma sukulainen ole paikalla???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kuollut vaan töissä yleensä silloin kun käyn. Vielä tiukemmassa olisi jäneltä kahvit saada. Enkä moiti miniää, vaan totean että meillä on niin lupsakat välit että voin itsekin keittää ne kahvit. Edelleen onnellinen anoppi. 😁
Mitä järkeä kyläillä jos siellä ei edes se oma sukulainen ole paikalla???
Voi luoja, se miniä on melkeinpä läheisempi kuin oma poika ja kutsuu usein kylään ja kutsumattakin saa kuulemma tulla. Miniä ei ole "oma sukulainen" mutta rakas kuin oma tytär. Mutta jätän tämä nyt tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kuollut vaan töissä yleensä silloin kun käyn. Vielä tiukemmassa olisi jäneltä kahvit saada. Enkä moiti miniää, vaan totean että meillä on niin lupsakat välit että voin itsekin keittää ne kahvit. Edelleen onnellinen anoppi. 😁
Mitä järkeä kyläillä jos siellä ei edes se oma sukulainen ole paikalla???
Voi luoja, se miniä on melkeinpä läheisempi kuin oma poika ja kutsuu usein kylään ja kutsumattakin saa kuulemma tulla. Miniä ei ole "oma sukulainen" mutta rakas kuin oma tytär. Mutta jätän tämä nyt tähän.
No se sun sukulainen se ei ole enkä ummärrä että miksi se sun kestitsemisesi on automaattisesti miniän ongelma.
mikset ruikuta kuinka poikasi ei ole varannut kaappiin tarjottavia sinulle?
Jos olisin ap, tekisin suolaisen ruokaisan piirakan ,jonka veisin sinne pojan perheen kahvipöytään ja alettaisiin herkuttelemaan.kaitpa siellä jotain kahvileipääkin olisi. Mennessä saattaisin syödä voileipiä, ne maistuu matkalla aina erityisen hyvältä. Tulomatkallekin olis jäänyt yksi hyvä voileipä.
Kysyisin kyllä pojaltani ystävällisesti kahden kesken , miksi eivät koskaan tarjoa ruokaa. ( tai jos siellä vain max n 4 h viivyn , niin kyllä kahvitus riittää)
Oma, jo edesmennyt anoppini oli särmikäs ihminen enkä todellakaan jakanut hänen kanssaan samoja ajatuksia monestakaan asiasta mutta koska hän oli mieheni äiti ja lasteni mummo niin sai minulta asiallisen kohtelun kun tuli kylään kutsuttuna tai kutsumatta. Hyvät käytöstavat jo edellyttivät sen. Olisi ollut peräti kummallista jos hän olisi ajoittanut vierailunsa vain niihin hetkiin jolloin poikansa oli paikalla. Olisin jopa saattanut pahoittaa hiukan mieleni. Mutta ajatusmaailma lie muuttunut viime aikoina tylymmäksi.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä muuta kuin että onpa hemmetin karua porukkaa suomalaisissa. Meillä ei kitsastella tarjottavissa ja kummankin sukuun pidetään yhteyttä. Lapsistakin tullut täysipäisiä kun vanhemmilla on järki päässä ja käytöstapoja
Samaa tässä ihmettelen jos ei sitä ruokaa saa tarjottua, jos ruoka aikaan tulee paikalle. Meilläkin aina syödään kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja tarjolla on myös vieraille. Toki appiukko elää kahvilla, joten ei jää kuin kolme isovanhempaa enää jos sattuvat olemaan paikalla.
Karua on näköjään meininki suomalaisissa perheissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ap, tekisin suolaisen ruokaisan piirakan ,jonka veisin sinne pojan perheen kahvipöytään ja alettaisiin herkuttelemaan.kaitpa siellä jotain kahvileipääkin olisi. Mennessä saattaisin syödä voileipiä, ne maistuu matkalla aina erityisen hyvältä. Tulomatkallekin olis jäänyt yksi hyvä voileipä.
Kysyisin kyllä pojaltani ystävällisesti kahden kesken , miksi eivät koskaan tarjoa ruokaa. ( tai jos siellä vain max n 4 h viivyn , niin kyllä kahvitus riittää)
Huomattavasti fiksumpi veto kuin alkaa kärttää poikaa paistamaan pihvejä.
Minusta se, että parin tunnin matkan päästä tulevalle ei edes vesilasillista, saati kahvia tarjota, ja ollaan naama norsun veellä, on yksinkertaisesti käytöstapojen puutetta.
Alue: Aihe vapaa
Anopille en laita mitään. Mies saa keittää kahvit ja tarjota valmispullat, jos on muistanut sellasia ostaa