Miten ratkaista tilanne, jos lapsi tullut allergiseksi perheen koirille?

No mitä jos lapsesta ilmoitus Apulaan ja sitten koirat viereen yöksi?

Käsittämätön aloitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla lapsellekin myöhemmin todella traumaattista, jos hän isompana kuulee, että koirista luovuttiin hänen mahdollisen allergiansa takia eikä edes yritetty muita ratkaisuja. Mies todennäköisesti katkeroituu ap:lle.

Mitähän ratkaisua sitten ehdotat? Kyllä lapsi takuulla kummastelee sitä, että vanhemmat laittoi koirat hänen edelleen. Oikeastiko pidät sitä normaalina?

No, monet panevat alkoholin, rahapelit tai salarakkaan oman lapsensa edelle. On paljon itsekkäitä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä taas kunnon mieslapsi, joka ei ollenkaan kanna vastuutaan perheen hyvinvoinnista, vaan kiukuttelee, kuin joku teini, että hänen koirat pitää pitää ja yrittää saada siihen perheen äidiltä luvan.

Ihan puistattaa, miten vastuuttomia mieslapset on. Miten joku jaksaa tuollaisia katsella?

Koirat ovat ihan yhtä lailla perheenjäseniä kuin se ihmislapsikin.

Ei hel...

Minsi ihmiset olettavat että koirat tulisivat kärsimään jos ne vaihtavat omistajaa? Ne voivat saada paremman perheen kuin aiempi oli, etenkin jos vanhassa kodissa ratkaisu olisi lukita koirat yhteen huoneeseen lasta auttaakseen. Lapsen etu ja kenen tahansa ihmisen terveys ja etu tulee aina olla enaimmäisenä, oli eläin kuinka rakas.

Ihmiset ovat liian kiintyneitä eläimiinsä ja se on joillain jo aivan sairaissa mittakaavoissa, jos oikeasti ollaan rikkomassa perhe ja tuhoamassa lapsen mielenterveys eläinten takia.

Tiedän yhden äidin joka valitsi koirien pitämisen ja hylkäsi lapsensa allergian puhjettua. Hänen suhteensa koiriinsa oli sairas, kuvitteli niiden "mahdollisen ahdistuksen uuden kodin vaihtuessa" olevan pahempi, kuin sen että lapsi kasvaa sijaisperheissä ja sossujen kanssa, koko lopunikänsä traumatisoituneena siitä että oma äiti hylkäsi, koska koirat olivat tärkeämpiä. Lapsi on tällä hetkellä 10-vuotias, asuu laitoksessa ja on niin sekaisin, että hän tuskin tulee koskaan olemaan työkuntoinen saatikka nauttimaan elämästään.

Jokainen joka sanoo että koirat ovat tärkeämpiä, ovat sairaita ja epäempaattisia.

Mun äitini oli ennen pahasti allerginen kissoille, mutta nykyään hänellä on kissa eikä tarvitse edes allergialääkkeitä enää. Äitini tosiaan siedättyi olemalla ensin tosi lyhyitä aikoja luonani, minulla on siis kissoja. Ensin lääkkeen kanssa, sitten aina vähän pidempiä aikoja kerrallaan ja lopulta ei tarvinnut edes lääkettä. Toki ihmiset ovat erilaisia ja koira- ja kissarodutkin allergisoivat keskenään eri tavalla. Myös kodin siisteys vaikuttaa.

Siedätyskin voi siis toimia, mutta teidän täytyy miehen kanssa puhua asiasta rakentavasti ja yhteisymmärryksessä. Muista yrittää ymmärtää, että koirat ovat perheenjäseniä ja ymmärrettävää, että ovat miehelle rakkaita. Sinulla myös oikeus odottaa häneltä ymmärrystä ja kunnioitusta sinua kohtaan ja sitä, että haluat lapselle hyvinvointia.

Onko tämä lapsi siis teidän yhteinen? Minkä ikäinen? Aina pitää ottaa huomioon mahdolliset allergiat tulevalla lapsella kun sellaista aletaan suunnitella. Pitäisi siis varautua siihen, että lapsi onkin pahasti allerginen ja silloin ehkä lemmikistä voi joutua luopumaan. Jos siihen ei ole valmis, niin sitten ei edes harkitse jälkikasvua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kuinka tavallista, että yhtäkkiä allergisoituu lemmikeille jotka ovat olleet perheessä koko ajan?

En tiedä kuinka tavallista se on. Mutta meidän lapsella on muitakin allergioita kuin tämä ja hän on atoopikko, se saattaa selittää asiaa ainakin osittain. Ap

Atopiassa on astmariski.

T. Atoopikko

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin ap:n mies ja hän vaatimalla vaatisi minua luopumaan rakkaista koiristani, ottaisin viimeisenä ratkaisuna eron. Itse ehdottaisin kahdessa kerrostaloasunnossa asumista. Tuskin se tulee sen kalliimmaksi kuin neljän huoneen asunnossa asuminen.

Eikös ne olisi sinunkin lapsia siinä tapauksessa jos olisi aloittajan mies

Ja sulle olisi muut tärkeämpää kuin oma lapsi

Huh huh

I DI Oo tti

Ottaisin eron miehestä tällä perusteella. Se ratkaisisi tämän ja kaikki tulevatkin ongelmat.

Anna mies pois.

Vierailija kirjoitti:

Järjen käyttö on sallittua.

Jos oireilu on siedettävyyden rajoissa, ei koirista kannata luopua.

Mikäli ei ole, niin joko on luovuttava koirista tai sitten miehestä ja koirista.

Lapsellani on maitoallergia jota yritimme aluksi siedättää. Kun oireet kävivät sietämättömäksi luovuimme maitotuotteista kokonaan. Siedätystä kokeillaan puolen vuoden välein koska allergiat eivät välttämättä ole pysyviä.

Itsellä allergia aiheuttaa ristiallergiaa eli ajoittain en voi esim. syödä tiettyjä ruoka-aineita ongelmitta.

Olen myös ollut kissoille pahasti allerginen ja välillä olen vieläkin. Ihmisillä on kovin paljon ennakko ja harhaluuloja allergioihin liittyen.

Totta kai PITÄÄ luopua.

On vaara vakavampaa. Esim astman puhkeamiseen. Atopiassa on suurempi riski astmalle.

Meillä on luovuttu koirista samasta syystä. Ei ollut kiva päätös, mutta todella helppo päätös. Ei kai tuollaista tarvitse edes miettiä.

Mikä miestäsi vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla lapsellekin myöhemmin todella traumaattista, jos hän isompana kuulee, että koirista luovuttiin hänen mahdollisen allergiansa takia eikä edes yritetty muita ratkaisuja. Mies todennäköisesti katkeroituu ap:lle.

Mitähän ratkaisua sitten ehdotat? Kyllä lapsi takuulla kummastelee sitä, että vanhemmat laittoi koirat hänen edelleen. Oikeastiko pidät sitä normaalina?

No, monet panevat alkoholin, rahapelit tai salarakkaan oman lapsensa edelle. On paljon itsekkäitä ihmisiä.

Tai työn tai hornetit

Eiköhän lastensuojelu pian ratkaise asian teidän puolestannne. Vai jäävätköhän sossut miettimään, olisiko koirat vai lapsi etusijalla?

Meille otettiin aikoinaan koira vaikka perheessä on kaksi eläinallergista, joista toinen on myös atoopikko eli minä itse. Toinen allerginen on poikani. Aluksi siivosin joka päivä ja huusholliin ostettiin kaksi ilmanpuhdistajaa, joista toinen laitettiin pojan huoneeseen. Melko pian nämä joutivat varastoon, sillä poika siedättyi täysin omalle koiralle. Itse nukun nykyään koiran kanssa samassa sängyssä ja iho-oireilen, mutta se on oma valintani. Pojalla ei ole ollut oireita vuosikausiin ja hänen oireensa myös vieraille lemmikeille helpottivat. Kyllä nyt vähän vaikuttaa siltä, että lieko aloittajalla perimmäinen syy halu päästä koirista eroon, toisin sanoen kyllästyminen. Koirien hoito ja hääriminen kerrostalossa siis nyppii, epäilen. Joo, ja meidän pojasta voi tehdä vaikka tuhat lasua; on jo parikymppinen aikuinen mies.

Mies + koirat Pattayalle asumaan , siellä unohtuu tuollainen nalkuttaja jo ennenkuin kone laskeutunu.

Vierailija kirjoitti:

Meille otettiin aikoinaan koira vaikka perheessä on kaksi eläinallergista, joista toinen on myös atoopikko eli minä itse. Toinen allerginen on poikani. Aluksi siivosin joka päivä ja huusholliin ostettiin kaksi ilmanpuhdistajaa, joista toinen laitettiin pojan huoneeseen. Melko pian nämä joutivat varastoon, sillä poika siedättyi täysin omalle koiralle. Itse nukun nykyään koiran kanssa samassa sängyssä ja iho-oireilen, mutta se on oma valintani. Pojalla ei ole ollut oireita vuosikausiin ja hänen oireensa myös vieraille lemmikeille helpottivat. Kyllä nyt vähän vaikuttaa siltä, että lieko aloittajalla perimmäinen syy halu päästä koirista eroon, toisin sanoen kyllästyminen. Koirien hoito ja hääriminen kerrostalossa siis nyppii, epäilen. Joo, ja meidän pojasta voi tehdä vaikka tuhat lasua; on jo parikymppinen aikuinen mies.

Miten ihmeessä lapsi voisi siedättyä koirille kun on asunut niiden kanssa jo pitkään ja nyt allergia on puhjennut. Jos hän siedättyisi niin eihän allergian olisi pitänyt puhjeta ollenkaan. Äly hoi!!!!

Lapsi huostaan johonkin perhekotiin. Voi sitten tulla käymään viikonloppuisin. Koirat tekevät onnelliseksi toisin kuin lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me asutaan kerrostalon kolmannessa kerroksessa eli ei voi pitää koiria jossain ulkotarhassa. Asunto on neljä huonetta plus keittiö ja avoin pohjaratkaisultaan, ei ole mitään toista puolta kotia johon koirat voisi rajata ja lapsi olla toisella puolella. Lapsen huoneeseen ne ei saa mennä. Niitä voisi kyllä periaatteessa pitää suuren osan ajasta työhuoneessa, mutta sinne kuljetaan olohuoneen läpi ja lapsen huoneen ohi niin en tiedä hyödyttäisikö se edes mitään. Ja ne haukkuu koko ajan jos ne telkeää sinne. Ap

Tuossa tilanteessa ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin luopua koirista. Miehen on valittava luopuuko koiristaam vai perheestään. Kamalaa kiusata lasta allergiaoireilla aikuisen itsekkyyden takia!

Tottakai on vaihtoehto, muuttaa sellaiseen asuntoon jossa on mahdollista pitää koiria ulkona ja erillään lapsesta. Se voi tarkoittaa muuttoa paljon syrjempään, mutta joka tapauksessa se on vaihtoehto.