Ajatteleeko kukaan muu, että yksinhuoltajana olisi helpompaa kuin liitossa lasten isän kanssa?

Koska lasten isä, aviomieheni siis, onnistuu jotenkin koko ajan tekemään arjesta niin hankalaa, sotkemaan arjen toimivat systeemit ihmeellisillä muutoksilla. Eikä hän riittämiin osallistu kotitöihin tai lasten hoitamiseen, tuntuu, että hänen panos on lähinnä aiheuttaa sotkua. Tekee kyllä jotain kotitöitä, mutta vähemmän kuin mitä hänen jälkien korjaamiseen menee aikaa ja vaivaa. Aina sanotaan, että yh:na on raskasta, mutta miksi minusta tuntuu, että se olisi silti helpompaa kuin elämä nyt. Kun mieheni on matkoilla ja minä lasten kanssa kotona on koti siisti, kotitöihin minulla menee paljon vähemmän aikaa, tunnelma on hyvä ja asiat sujuu paljon paremmin.