Miten meillä oli ennen osaajat omasta takaa (esim. Nokia)?

Ovat muutaneet muualle.

Kyllä Nokialla oli myös paljon ulkomaalaista työvoimaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Nokialla oli myös paljon ulkomaalaista työvoimaa.

Mutta vielä enemmän kotimaista osaajaa.

Kyllä niitä osaajia on ja on koko ajan ollut, mutta päättäjät ovat itse ryssineet kehityksen ja talouden -nykyään jopa tahallaan...

Suomessa mielikuvitus on tapettu Instan, Snapin ja Tiktokin alle. Ei luovuutta, ei mielikuvitusta ei uusia ideoita. Lisäksi tuetaan, tuetaan ja tuetaan. Elämä yhtä mössöä

Meidän osaajat on jätetty osin kokonaan kouluttamatta, osin alikoulutettu, osin koulutettu väärille aloille ja osin ajettu ulkomaille.

Oss potentiaalisista osajista makaa kotona syrjäytyneenä. Ei ne nuoret ole viimesiten 20v aikana huonontuneet, yhteiskunta vaan on huonontunut. Ei tarjoa enää mitään.

Suomessa ei osata arvostaa perusduuneja ja perusteollisuutta. Perisyntinä on myydä/lahjoittaa bisnekset muihin maihin.

Huono meno ruokkii huonoa meno, hyvä meno ruokkii hyvää menoa.

Noidankehä.

Nyt on tilanne se, että kansalla on takki niin tyhjä, ettei tarvittavaa alkuinvestointia yritysten perustamiselle enää ole. Autotallista ja varastosta ne menestykset alkaa. Se ei tapahdu, jos ei ole varaa varastoon, autotalliin saati välineisiin.

Haukkukaa minut kirjoitti:

Meidän osaajat on jätetty osin kokonaan kouluttamatta, osin alikoulutettu, osin koulutettu väärille aloille ja osin ajettu ulkomaille.

Oss potentiaalisista osajista makaa kotona syrjäytyneenä. Ei ne nuoret ole viimesiten 20v aikana huonontuneet, yhteiskunta vaan on huonontunut. Ei tarjoa enää mitään.

Suomessa ei osata arvostaa perusduuneja ja perusteollisuutta. Perisyntinä on myydä/lahjoittaa bisnekset muihin maihin.

Huono meno ruokkii huonoa meno, hyvä meno ruokkii hyvää menoa.

Noidankehä.

Nyt on tilanne se, että kansalla on takki niin tyhjä, ettei tarvittavaa alkuinvestointia yritysten perustamiselle enää ole. Autotallista ja varastosta ne menestykset alkaa. Se ei tapahdu, jos ei ole varaa varastoon, autotalliin saati välineisiin.

Toivottavasti et suhtaudu asiaan näin negatiivisesti kokonaan. Maassamme on edelleen hurjan paljon mahdollisuuksia, ensin pitää vain päästä alkuun.

Haukkukaa minut kirjoitti:

Meidän osaajat on jätetty osin kokonaan kouluttamatta, osin alikoulutettu, osin koulutettu väärille aloille ja osin ajettu ulkomaille.

Oss potentiaalisista osajista makaa kotona syrjäytyneenä. Ei ne nuoret ole viimesiten 20v aikana huonontuneet, yhteiskunta vaan on huonontunut. Ei tarjoa enää mitään.

Suomessa ei osata arvostaa perusduuneja ja perusteollisuutta. Perisyntinä on myydä/lahjoittaa bisnekset muihin maihin.

Huono meno ruokkii huonoa meno, hyvä meno ruokkii hyvää menoa.

Noidankehä.

Nyt on tilanne se, että kansalla on takki niin tyhjä, ettei tarvittavaa alkuinvestointia yritysten perustamiselle enää ole. Autotallista ja varastosta ne menestykset alkaa. Se ei tapahdu, jos ei ole varaa varastoon, autotalliin saati välineisiin.

Toivoton paasauksesi on juuri sitä mikä levittää pahaa oloa, negatiivisuutta ja toivottomuutta ympärille. Niin moni asia on liiankin hyvin Suomessa, mutta valitus on valtavaa. Ihan oikeasti.

Etsitään ratkaisuja. On mahdollisuuksia. On toivoa. Suomessa on asiat ihan hemmetin hyvin laajasti katsoen. On mahdollisuuksia vaikka mihin.

Ite näen työssäni koko ajan innovatiivosia, innokkaita ihmisiä ja yrittäjiä. Tapaan satoja ihmisiä joka vuosi teollisuudessa ja eri aloilla. Viesti ja tunnelma on todellisessa elämässä täysin päinvastainen kuin sinulla. Se on rakentavaa ja eteenpäin pyrkivää. Ei sitä että haukutaan kotimaamme lyttyyn ja että "yhteiskunta" pilaa kaiken.

Mieti osaltasi mitä asenneilmapiiria levität ympärillesi.

Koululaitoshan on todellakin pilattu, eihän tämä mikään salaisuus ole enää. Koita päästä keskusteluun opettajien tai opiskelijoiden kanssa vaikkapa insinöörikoulutuksen eroista 1980...1990 -luvuilla ja 2010...2020 -luvuilla, ero tasossa on ihan huima. 90-luvun ammattikoulutaso oli nykyajan AMK-tasoa osaamisvaatimuksiltaan, ja 90-luvun opistoinsinöörikoulutus vastasi nykyajan yliopistokoulutusta. Kaikkia vaatimustasoja on pudotettu huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Nokialla oli myös paljon ulkomaalaista työvoimaa.

Mutta vielä enemmän kotimaista osaajaa.

Lähde?

Nokian perusta tehtiin suunnitelmallisella perustyöllä. Vesiputousmalli.

Sen jälkeen siirryttiin ketteriin sähläyksiin, joka sopii pieniin kouluprojekteihin.

Nykyinen ketterä ohjelmistokehitys tuottaa täyttä kuraa.

Vanhat suunnittelijat on heitetty pihalle liian kalliina ja tuotetaan, vaan laadutonta toimimatonta ja käytettävyydeltään mahdotonta roskaa.

Osaajia oli, mutta heille ei haluttu maksaa palkkaa, joten siirtyivät samalla palkalla stressittömiin duunari hommiin.

Ihminen on liian buginen eläin.       Tarvitsee kehittää tekoaly ja robotteja korvaamaan ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Nokian perusta tehtiin suunnitelmallisella perustyöllä. Vesiputousmalli.

Sen jälkeen siirryttiin ketteriin sähläyksiin, joka sopii pieniin kouluprojekteihin.

Nykyinen ketterä ohjelmistokehitys tuottaa täyttä kuraa.

Vanhat suunnittelijat on heitetty pihalle liian kalliina ja tuotetaan, vaan laadutonta toimimatonta ja käytettävyydeltään mahdotonta roskaa.

Osaajia oli, mutta heille ei haluttu maksaa palkkaa, joten siirtyivät samalla palkalla stressittömiin duunari hommiin.

Huippuosaajien palkkauksesta Nokialla en tiedä, mutta ainakin rivikoodari sai siellä ihan hyvää liksaa, ja korotuksia tuli pyytämättä vuosittain. Ei siis mitään indeksikorotuksia vaan esimerkiksi 10...20 pinnaa lisää vuodessa. Itse sain Nokialla koodaushommista 90-luvun lopulla 18 donaa kuussa enkä kyllä ollut mikään avaintyöntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Nokialla oli myös paljon ulkomaalaista työvoimaa.

Mutta vielä enemmän kotimaista osaajaa.

No ei kyllä ollut. Suomessa oli suurin henkilöstömäärä vielä joskus 2000-luvun alussa, kun oli vielä tuotantoa, mutta ei heistäkään syntyperäisiä suomalaisia ollut kaikki. T: Nokian HR 15v

Vierailija kirjoitti:

Koululaitoshan on todellakin pilattu, eihän tämä mikään salaisuus ole enää. Koita päästä keskusteluun opettajien tai opiskelijoiden kanssa vaikkapa insinöörikoulutuksen eroista 1980...1990 -luvuilla ja 2010...2020 -luvuilla, ero tasossa on ihan huima. 90-luvun ammattikoulutaso oli nykyajan AMK-tasoa osaamisvaatimuksiltaan, ja 90-luvun opistoinsinöörikoulutus vastasi nykyajan yliopistokoulutusta. Kaikkia vaatimustasoja on pudotettu huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä.

Näin saadaan se tavoiteltu 60 % korkeakoulutettua väestöä. Mitä siitä, että koulutuksen vaatimukset ovat pudonneet Botswanan tasolle. Loppuu ainakin aivovienti, kun suomalainen koulutus ei enää takaa osaamista. Siispä kaikki jäävät iloisiksi veronmaksajiksi tänne pakastettuun Albaniaan. Riemuvoitto. #sarcasm

Nolialla oli työkielenä englanti jo 1990-luvulla, kun kaverini meni sinne töihin. Tämä oli ihan sen takia, kun työntekijöistä (asiantuntijatehtävissä) suuri osa oli ei-suomalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Nokian perusta tehtiin suunnitelmallisella perustyöllä. Vesiputousmalli.

Sen jälkeen siirryttiin ketteriin sähläyksiin, joka sopii pieniin kouluprojekteihin.

Nykyinen ketterä ohjelmistokehitys tuottaa täyttä kuraa.

Vanhat suunnittelijat on heitetty pihalle liian kalliina ja tuotetaan, vaan laadutonta toimimatonta ja käytettävyydeltään mahdotonta roskaa.

Osaajia oli, mutta heille ei haluttu maksaa palkkaa, joten siirtyivät samalla palkalla stressittömiin duunari hommiin.

Joo, se agile vaati kehittäjältä vähän enemmän itseohjautuvuutta, ja se tuntui olevan monelle yli 40v suomalaiselle insinöörille mahdoton rasti. Kun enää ei pomo seisokkaan vieressä kertomasssa, milloin hengittää sisään ja milloin ulos. Jos joku yksittäinen asia sen firman hengen ja luovuuden tuhosi, oli se se vuosittainen arviontimalli. Täysyin mahdoton toteuttaa firmassa, jossa toimitaan agilena.

Vierailija kirjoitti:

Nolialla oli työkielenä englanti jo 1990-luvulla, kun kaverini meni sinne töihin. Tämä oli ihan sen takia, kun työntekijöistä (asiantuntijatehtävissä) suuri osa oli ei-suomalaisia.

Jep, näin oli, T: Nokialla vuodeta 1998.

Vierailija kirjoitti:

Haukkukaa minut kirjoitti:

Meidän osaajat on jätetty osin kokonaan kouluttamatta, osin alikoulutettu, osin koulutettu väärille aloille ja osin ajettu ulkomaille.

Oss potentiaalisista osajista makaa kotona syrjäytyneenä. Ei ne nuoret ole viimesiten 20v aikana huonontuneet, yhteiskunta vaan on huonontunut. Ei tarjoa enää mitään.

Suomessa ei osata arvostaa perusduuneja ja perusteollisuutta. Perisyntinä on myydä/lahjoittaa bisnekset muihin maihin.

Huono meno ruokkii huonoa meno, hyvä meno ruokkii hyvää menoa.

Noidankehä.

Nyt on tilanne se, että kansalla on takki niin tyhjä, ettei tarvittavaa alkuinvestointia yritysten perustamiselle enää ole. Autotallista ja varastosta ne menestykset alkaa. Se ei tapahdu, jos ei ole varaa varastoon, autotalliin saati välineisiin.

Toivottavasti et suhtaudu asiaan näin negatiivisesti kokonaan. Maassamme on edelleen hurjan paljon mahdollisuuksia, ensin pitää vain päästä alkuun.

Ja alusta alkaen homma ryssitään sillä, että mahdollisimman halvalla pitäisi saada tehtyä. Tulee valmiissa kokonaisuudessa näkymään heikkona laatuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Nokialla oli myös paljon ulkomaalaista työvoimaa.

Mutta vielä enemmän kotimaista osaajaa.

Alkuperäiset puhelimet oli hyviä, ne oli ihan muutaman tyypin pääasiallisesti suunnittelemia ja tekemiä.

Pidemmälle mentäessä firmaan palkattiin kaikenlaista tuttua ja tutun tuttua ja lopulta iphone sitten vei markkinat. Nokialla tätä kutsuttiin kuulemma sivistyneesti "homopuhelimeksi"