Tuntuu, että kellään muulla ei ole tällaista avioliittoa kuin meillä
Tuntuu, kuin jokainen tuntemani pariskunta suoriutuu arjesta vähemmillä riidoilla ja jotenkin luontevammin. Säännöt on selvät, tai ei säännöt vaan asiat on sovittu ja niissä pysytään. Tai osataan neuvotella.
Tuntuu, että muilla on jotain romantiikkaa joskus. Tai sek_siä. Juuri viikonloppuna yksi kaveri valitti kun miehensä haluaa häntä. Omani ei juuri sek_sistä välitä, tai ei ainakaan lähentele kuin illalla nukkumaan mennessä sängyssä pimeässä. Päivällä, jos molemmat ollaan etätöissä, ei osaa kuvitellakaan että oltaisiin "sillain" kesken päivän.
Meillä ei ole väkivaltaa, kumpikaan ei petä. Ei ole peliongelmia, ei päihdeongelmia. On vain arkea, jossa toisen mielestä on mukavaa ja leppoisaa elää (kunhan vain ei riidellä, miehen mielestä ei ole edes syytä riidellä). Minä taas, no. Minä kaipaisin huomiota :(
En kuuta taivaalta, en kalliita lahjoja tai kallista tekemistä.
Ja kaipaisin sitä, että voitaisiin suunnitella lomia ja yhdessä oloa. Mies on usein perunut meidän kahdenkeskisiä juttuja, ja nykyään kuittaa kaiken vakio vastauksella, että ei hänellä ole rahaa sellaiseen.
Saman kommentin sanoi pariterapiaan: ei ole aikaa eikä rahaa.
Rahaa kuitenkin on niin, että jää säästöönkin. Lapset saa harrastaa ja mies saa harrastaa. Vain vaimolle ei enää riitä, ei aika eikä raha.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset eivät pääse eroon minäminäminä-asenteestaan edes ikääntyessään. Toisilla se vain pahenee, ja aina pitää keksiä valittamisen aihetta ja etsiä vikoja toisesta.
Toivottavasti mies etsii itselleen paremman puolison.
Katkera vanhapoika sieltä peräkammaristakin uskalsi avata suunsa! Hui, miestäkö leikit 👻?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavutetuista eduista ei luovuta. Mies on pedannut itselleen mukavan elämän sun kustannuksella eikä tule antamaan piiruakaan periksi ikinä, koska ei tartte.
Tämä. Hän on saanut mitä halusi ja ap:n haluilla ei ole väliä.
Ap ei ole kertonut haluistaan kovin selkeästi ja hän ei ole myöskään sanonut miehelle, että arvostaa tätä muutenkin kuin lasten harrastusten maksajana.
Ja ei sitä kovin moni muukaan päivällä nai, ihan turha asiaa on itkeä varsinkaan jos itse ei tee aloitetta ikinä.
Tämä! Voisit ostaa vaikka jotkut nätit uudet alusvaatteet ja laittautua nätiksi. Eiköhän se mieskin innostu, kun teet itse aloitteen.
Maailman tyhmin kommentti.
Mulla on koko aikuisikäni ollut vain kauniita (silkkisiä, pitsisiä jne) alusvaatteita ja olen ollut nätti, huoliteltu ja puhdas eikä niillä ole oikeastaan ollut mitään merkitystä. Mitään pornoretkuja en todellakaan alkaisi edes leikilläni pukemaan ylleni.
Reikä kyllä kelpasi ja suihinotto mutta minä en saanut mitään mitä kaipasin
Pointti oli, että itsekin voi tehdä aloitteen. Hanki aivot!
Sanot, että ei ole väkivaltaa tai riitoja, mutta mitä sitten tapahtuu, kun kerrot omista tarpeistasi? Miksi et kerro miehelle, mitä haluat? Mies on nyt etuoikeuttanut itsensä ja nauttii elämästään sinun kustannuksella. Tietenkään teillä ei ole riitoja, kun olet kynnysmattona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala huomioimaan ja hellimään itse itseäsi. Nyt vaikuttaa siltä kuin odottaisit onnen saapuvan miehen kautta. Periaatteessa kyllä ymmärrän sinua, koska olen ollut joskus samankaltaisessa tilanteessa ja mielestäni tuossa on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko luot oman elämän ja omat ilot ja mies tajuaa jotain siitä tai sitten ei. Toinen vaihtoehto on, että eroat. Mutta sitä en suosittele kuitenkaan ensimmäiseksi neuvoksi varsinkin kun lapsia on mukana kuviossa. Jos mies sanoo, että sinun harrastuksiin ei riitä raha niin lyöt faktat pöytään, että pitää riittää jos muillekin riittää. Älä tyydy osaan mitä sinulle tarjotaan. Mies ei ehkä tietoisesti tee tuota, mutta se käy helposti jos itse siihen suostut.
Nyt vain ryhtiä. Ota mallia Miley Cyruksesta, kappaleesta flowers.
Kyllä, Miley on erinomainen roolimalli AP:lle: https://preview.redd.it/uaylswzzfchz.jpg?width=640&crop=smart&auto=webp…
Jee, Miley on paras
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen puhunut hänelle, mutta hän ei näe asiaa samanlaisena ongelmana. Mies ei halua erota. Hän sanoo, että haluaa minua ja sanoo, että ajattelee myös minua.
Olen tehnyt paljon asioita yksin, ilman miestä. Olen käynyt ulkomaan kaupunkilomillakin ilman häntä. Viime vuonna yhteisymmärryksessä ostettiin lentoliput meille kahdelle, mutta mies ei lopulta järjestänyt ajoissa töistä lomaa, eikä kysynyt vanhemmiltaan lastenhoitoa (oli sovittu, että hän kysyy). Lopulta ei sitten menty mihinkään.
Kun otan tämän puheeksi, että todella petyin siihen miten homma meni, mies vaikenee.
Erota ei kuulemma halua.
Ja voihan se olla, että olen ihan paska vaimo. Mutta olisi reilua sanoa se suoraan. Ap
Ehkä hän ei kehdannut pyytää vanhempiaan lapsenvahdiksi. En minäkään kehtaisi. Ei ne isovanhemmat välttämättä lapsia mielellään yökylään ota, vaikka eivät ehkä kehtaa kieltäytyä. Voi myös olla, että ovat kieltäytyneet ottamasta hoitoon. Mies on ehkä laittanut sitten työt syyksi, kun ei ole halunnut selvittää mitään maailmansotaa. Ottakaa lapset jatkossa mukaan lomalle.
Riippuu myös lasten lukumäärästä. Onhan se ihan eri ottaa yöksi vaikka 12 v ja 10 v yökylään kuin 1, 3, 5, ja 8 v viikonlopuksi vanhoille ihmisille.
Mun mies myös lasten ollessa pieniä harhaisesti painosti että pitäisi pyytää äitiäni hoitamaan esim. 2-, 4- ja 6-vuotiaita lapsia vaikka ei hän heidän perässään olis pysynyt. Kerran mies suostutteli omat vanhempansa hoitamaan, vaan siellä kaatui kirjahylly lasten päälle ja muutenkaan eivät pysyneet perässä. Lastenhoitajia haastateltiin Caresta paria, mutta ei ollut sopivaa. Saatiin yhteistä aikaa vain minun aloittamalla päiväopinnot niin ehdittiin välillä yhdessä käydä päivisin jossain.
Lastensaannin jälkeen voi oikeasti olla kahdenkeskinen aika hyvin rajallista ja niin makaa kuin petaa siinä. Se pitää tajuta myös jo lapsia tehdessä, että parisuhde voi ainakin väliaikaisesti kolahtaa kun lapsia on 1+muutama pienillä ikäeroilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen puhunut hänelle, mutta hän ei näe asiaa samanlaisena ongelmana. Mies ei halua erota. Hän sanoo, että haluaa minua ja sanoo, että ajattelee myös minua.
Olen tehnyt paljon asioita yksin, ilman miestä. Olen käynyt ulkomaan kaupunkilomillakin ilman häntä. Viime vuonna yhteisymmärryksessä ostettiin lentoliput meille kahdelle, mutta mies ei lopulta järjestänyt ajoissa töistä lomaa, eikä kysynyt vanhemmiltaan lastenhoitoa (oli sovittu, että hän kysyy). Lopulta ei sitten menty mihinkään.
Kun otan tämän puheeksi, että todella petyin siihen miten homma meni, mies vaikenee.
Erota ei kuulemma halua.
Ja voihan se olla, että olen ihan paska vaimo. Mutta olisi reilua sanoa se suoraan. Ap
Tuo loman järjestäminen (tai asioiden tekemättä jättäminen) vaikuttaa vahvasti siltä, ettei miestä niin paljoa huvittanut lähteä sinun kanssasi mihinkään.
Viime kädessä itse päätät, haluatko jatkaa suhteessa. Ihan yksinkertaisesti puntaroimalla, oletko onnellisempi suhteessa vai yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavutetuista eduista ei luovuta. Mies on pedannut itselleen mukavan elämän sun kustannuksella eikä tule antamaan piiruakaan periksi ikinä, koska ei tartte.
Tämä. Hän on saanut mitä halusi ja ap:n haluilla ei ole väliä.
Ap ei ole kertonut haluistaan kovin selkeästi ja hän ei ole myöskään sanonut miehelle, että arvostaa tätä muutenkin kuin lasten harrastusten maksajana.
Ja ei sitä kovin moni muukaan päivällä nai, ihan turha asiaa on itkeä varsinkaan jos itse ei tee aloitetta ikinä.
Tämä! Voisit ostaa vaikka jotkut nätit uudet alusvaatteet ja laittautua nätiksi. Eiköhän se mieskin innostu, kun teet itse aloitteen.
Maailman tyhmin kommentti.
Mulla on koko aikuisikäni ollut vain kauniita (silkkisiä, pitsisiä jne) alusvaatteita ja olen ollut nätti, huoliteltu ja puhdas eikä niillä ole oikeastaan ollut mitään merkitystä. Mitään pornoretkuja en todellakaan alkaisi edes leikilläni pukemaan ylleni.
Reikä kyllä kelpasi ja suihinotto mutta minä en saanut mitään mitä kaipasin
Pointti oli, että itsekin voi tehdä aloitteen. Hanki aivot!
Veikkaanpa, että ap ainakin on tehnyt aloitteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavutetuista eduista ei luovuta. Mies on pedannut itselleen mukavan elämän sun kustannuksella eikä tule antamaan piiruakaan periksi ikinä, koska ei tartte.
Tämä. Hän on saanut mitä halusi ja ap:n haluilla ei ole väliä.
Ap ei ole kertonut haluistaan kovin selkeästi ja hän ei ole myöskään sanonut miehelle, että arvostaa tätä muutenkin kuin lasten harrastusten maksajana.
Ja ei sitä kovin moni muukaan päivällä nai, ihan turha asiaa on itkeä varsinkaan jos itse ei tee aloitetta ikinä.
Tämä! Voisit ostaa vaikka jotkut nätit uudet alusvaatteet ja laittautua nätiksi. Eiköhän se mieskin innostu, kun teet itse aloitteen.
Maailman tyhmin kommentti.
Mulla on koko aikuisikäni ollut vain kauniita (silkkisiä, pitsisiä jne) alusvaatteita ja olen ollut nätti, huoliteltu ja puhdas eikä niillä ole oikeastaan ollut mitään merkitystä. Mitään pornoretkuja en todellakaan alkaisi edes leikilläni pukemaan ylleni.
Reikä kyllä kelpasi ja suihinotto mutta minä en saanut mitään mitä kaipasin
Pointti oli, että itsekin voi tehdä aloitteen. Hanki aivot!
Se muuten onkin todella mieltä ylentävää, kun siinä menee niissä kauniissa alusvaatteissa kiehnaamaan siihen miehen viereen ja sitten se alkaa tuskaisena ähisemään jotain vastaukseksi ja tuijottaa, kuin olisit vähän vajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen puhunut hänelle, mutta hän ei näe asiaa samanlaisena ongelmana. Mies ei halua erota. Hän sanoo, että haluaa minua ja sanoo, että ajattelee myös minua.
Olen tehnyt paljon asioita yksin, ilman miestä. Olen käynyt ulkomaan kaupunkilomillakin ilman häntä. Viime vuonna yhteisymmärryksessä ostettiin lentoliput meille kahdelle, mutta mies ei lopulta järjestänyt ajoissa töistä lomaa, eikä kysynyt vanhemmiltaan lastenhoitoa (oli sovittu, että hän kysyy). Lopulta ei sitten menty mihinkään.
Kun otan tämän puheeksi, että todella petyin siihen miten homma meni, mies vaikenee.
Erota ei kuulemma halua.
Ja voihan se olla, että olen ihan paska vaimo. Mutta olisi reilua sanoa se suoraan. Ap
Tuo loman järjestäminen (tai asioiden tekemättä jättäminen) vaikuttaa vahvasti siltä, ettei miestä niin paljoa huvittanut lähteä sinun kanssasi mihinkään.
Viime kädessä itse päätät, haluatko jatkaa suhteessa. Ihan yksinkertaisesti puntaroimalla, oletko onnellisempi suhteessa vai yksin.
Tältä minustakin vaikuttaa. Nyt vain pohdintaa haluaako jatkaa noin jos mikään ei muutu. Muutoksen voi aloittaa ensin omasta itsestä. Lakata hakemasta huomiota mieheltä kun sitä ei näköjään saa. Sitten katsoo miten sitä elämää haluaa elää. Luulen, että ero tulee kun mies on noin pösilö. Sitten sitä itketään krokotiilinkyyneleitä kun ei ajoissa tajunnut tehdä mitään millekkään (siis mies). Tämä on niin nähty ja koettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen puhunut hänelle, mutta hän ei näe asiaa samanlaisena ongelmana. Mies ei halua erota. Hän sanoo, että haluaa minua ja sanoo, että ajattelee myös minua.
Olen tehnyt paljon asioita yksin, ilman miestä. Olen käynyt ulkomaan kaupunkilomillakin ilman häntä. Viime vuonna yhteisymmärryksessä ostettiin lentoliput meille kahdelle, mutta mies ei lopulta järjestänyt ajoissa töistä lomaa, eikä kysynyt vanhemmiltaan lastenhoitoa (oli sovittu, että hän kysyy). Lopulta ei sitten menty mihinkään.
Kun otan tämän puheeksi, että todella petyin siihen miten homma meni, mies vaikenee.
Erota ei kuulemma halua.
Ja voihan se olla, että olen ihan paska vaimo. Mutta olisi reilua sanoa se suoraan. Ap
Tuo loman järjestäminen (tai asioiden tekemättä jättäminen) vaikuttaa vahvasti siltä, ettei miestä niin paljoa huvittanut lähteä sinun kanssasi mihinkään.
Viime kädessä itse päätät, haluatko jatkaa suhteessa. Ihan yksinkertaisesti puntaroimalla, oletko onnellisempi suhteessa vai yksin.
Pienille lapsille ei oikeasti ole helppo saada lastenhoitajaa. Mies ehkä tietää, etteivät vanhemmat jaksa/halua hoitaa lapsia pitkiä aikoja. Itse tiedän, että omat vanhempani eivät hoitaisi lapsiamme lomamatkan aikaa. Aika kovia vaatimuksia aloittajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavutetuista eduista ei luovuta. Mies on pedannut itselleen mukavan elämän sun kustannuksella eikä tule antamaan piiruakaan periksi ikinä, koska ei tartte.
Tämä. Hän on saanut mitä halusi ja ap:n haluilla ei ole väliä.
Ap ei ole kertonut haluistaan kovin selkeästi ja hän ei ole myöskään sanonut miehelle, että arvostaa tätä muutenkin kuin lasten harrastusten maksajana.
Ja ei sitä kovin moni muukaan päivällä nai, ihan turha asiaa on itkeä varsinkaan jos itse ei tee aloitetta ikinä.
Tämä! Voisit ostaa vaikka jotkut nätit uudet alusvaatteet ja laittautua nätiksi. Eiköhän se mieskin innostu, kun teet itse aloitteen.
Maailman tyhmin kommentti.
Mulla on koko aikuisikäni ollut vain kauniita (silkkisiä, pitsisiä jne) alusvaatteita ja olen ollut nätti, huoliteltu ja puhdas eikä niillä ole oikeastaan ollut mitään merkitystä. Mitään pornoretkuja en todellakaan alkaisi edes leikilläni pukemaan ylleni.
Reikä kyllä kelpasi ja suihinotto mutta minä en saanut mitään mitä kaipasin
Pointti oli, että itsekin voi tehdä aloitteen. Hanki aivot!
Veikkaanpa, että ap ainakin on tehnyt aloitteita.
Olen tehnyt ja olen järjestänyt.
Enkä muuten ole somesta nähnyt ja kuullut, vaan ihan kasvotusten kanssakäydessä muiden kanssa on tullut ilmi muiden parien mukavat tekemiset, se miten huomioivat toisiaan, tekevät kahdestaan.
Lasten kanssa ollaan matkustettukin. Olisin halunnut pitkästä, pitkästä aikaa käydä miehen kanssa kahdestaan lomalla. Lyhyellä. Lapset on kouluikäisiä jo. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen puhunut hänelle, mutta hän ei näe asiaa samanlaisena ongelmana. Mies ei halua erota. Hän sanoo, että haluaa minua ja sanoo, että ajattelee myös minua.
Olen tehnyt paljon asioita yksin, ilman miestä. Olen käynyt ulkomaan kaupunkilomillakin ilman häntä. Viime vuonna yhteisymmärryksessä ostettiin lentoliput meille kahdelle, mutta mies ei lopulta järjestänyt ajoissa töistä lomaa, eikä kysynyt vanhemmiltaan lastenhoitoa (oli sovittu, että hän kysyy). Lopulta ei sitten menty mihinkään.
Kun otan tämän puheeksi, että todella petyin siihen miten homma meni, mies vaikenee.
Erota ei kuulemma halua.
Ja voihan se olla, että olen ihan paska vaimo. Mutta olisi reilua sanoa se suoraan. Ap
Ehkä hän ei kehdannut pyytää vanhempiaan lapsenvahdiksi. En minäkään kehtaisi. Ei ne isovanhemmat välttämättä lapsia mielellään yökylään ota, vaikka eivät ehkä kehtaa kieltäytyä. Voi myös olla, että ovat kieltäytyneet ottamasta hoitoon. Mies on ehkä laittanut sitten työt syyksi, kun ei ole halunnut selvittää mitään maailmansotaa. Ottakaa lapset jatkossa mukaan lomalle.
Riippuu myös lasten lukumäärästä. Onhan se ihan eri ottaa yöksi vaikka 12 v ja 10 v yökylään kuin 1, 3, 5, ja 8 v viikonlopuksi vanhoille ihmisille.
Mun mies myös lasten ollessa pieniä harhaisesti painosti että pitäisi pyytää äitiäni hoitamaan esim. 2-, 4- ja 6-vuotiaita lapsia vaikka ei hän heidän perässään olis pysynyt. Kerran mies suostutteli omat vanhempansa hoitamaan, vaan siellä kaatui kirjahylly lasten päälle ja muutenkaan eivät pysyneet perässä. Lastenhoitajia haastateltiin Caresta paria, mutta ei ollut sopivaa. Saatiin yhteistä aikaa vain minun aloittamalla päiväopinnot niin ehdittiin välillä yhdessä käydä päivisin jossain.
Lastensaannin jälkeen voi oikeasti olla kahdenkeskinen aika hyvin rajallista ja niin makaa kuin petaa siinä. Se pitää tajuta myös jo lapsia tehdessä, että parisuhde voi ainakin väliaikaisesti kolahtaa kun lapsia on 1+muutama pienillä ikäeroilla.
Niin ne on isovanhemmat eri-ikäisiä, eri kuntoisia ja erilaisiakin.
Mun äiti otti meidän 5 lasta viikonlopuksi hoitoon, kun lapset oli 11kk, 2,3v, 5v, 8v ja 10v. Ja ihan itse ehdotti, kun meille lupautunut lasten hoitaja sairastui. Oltiin miehen kanssa vkonloppu Haikon kartanossa, kun hän oli saanut lahjakortin vanhasta työpaikasta läksiäislahjaksi. Muutenkin oomme pitäneet siitä kiinni, että ainakin kerran vuodessa ( hääpäivänämme) otamme kahdenkeskisen vuorokauden tai 2, hotellissa tai risteilyllä, mökillä jne. Aina on hoitaja saatu, ja ihan lähipiiristä. Hyvin on kannattanut tuo tapa, edelleenkin teemme niin, nyt aviossa 34 vuotta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavutetuista eduista ei luovuta. Mies on pedannut itselleen mukavan elämän sun kustannuksella eikä tule antamaan piiruakaan periksi ikinä, koska ei tartte.
Tämä. Hän on saanut mitä halusi ja ap:n haluilla ei ole väliä.
Ap ei ole kertonut haluistaan kovin selkeästi ja hän ei ole myöskään sanonut miehelle, että arvostaa tätä muutenkin kuin lasten harrastusten maksajana.
Ja ei sitä kovin moni muukaan päivällä nai, ihan turha asiaa on itkeä varsinkaan jos itse ei tee aloitetta ikinä.
Tämä! Voisit ostaa vaikka jotkut nätit uudet alusvaatteet ja laittautua nätiksi. Eiköhän se mieskin innostu, kun teet itse aloitteen.
Maailman tyhmin kommentti.
Mulla on koko aikuisikäni ollut vain kauniita (silkkisiä, pitsisiä jne) alusvaatteita ja olen ollut nätti, huoliteltu ja puhdas eikä niillä ole oikeastaan ollut mitään merkitystä. Mitään pornoretkuja en todellakaan alkaisi edes leikilläni pukemaan ylleni.
Reikä kyllä kelpasi ja suihinotto mutta minä en saanut mitään mitä kaipasin
Pointti oli, että itsekin voi tehdä aloitteen. Hanki aivot!
Se muuten onkin todella mieltä ylentävää, kun siinä menee niissä kauniissa alusvaatteissa kiehnaamaan siihen miehen viereen ja sitten se alkaa tuskaisena ähisemään jotain vastaukseksi ja tuijottaa, kuin olisit vähän vajaa.
Minä viimeksi keikistelin alusvaatteissa sängyn vierellä. Mies tuli makuuhuoneeseen, sammutti valot ja meni peiton alle. Kun aloin itkeä, hän kertoi ettei tajunnut mikä homman nimi oli.
Naurakaa vain ja pilkatkaa, mutta näin kävi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen puhunut hänelle, mutta hän ei näe asiaa samanlaisena ongelmana. Mies ei halua erota. Hän sanoo, että haluaa minua ja sanoo, että ajattelee myös minua.
Olen tehnyt paljon asioita yksin, ilman miestä. Olen käynyt ulkomaan kaupunkilomillakin ilman häntä. Viime vuonna yhteisymmärryksessä ostettiin lentoliput meille kahdelle, mutta mies ei lopulta järjestänyt ajoissa töistä lomaa, eikä kysynyt vanhemmiltaan lastenhoitoa (oli sovittu, että hän kysyy). Lopulta ei sitten menty mihinkään.
Kun otan tämän puheeksi, että todella petyin siihen miten homma meni, mies vaikenee.
Erota ei kuulemma halua.
Ja voihan se olla, että olen ihan paska vaimo. Mutta olisi reilua sanoa se suoraan. Ap
Tuo loman järjestäminen (tai asioiden tekemättä jättäminen) vaikuttaa vahvasti siltä, ettei miestä niin paljoa huvittanut lähteä sinun kanssasi mihinkään.
Viime kädessä itse päätät, haluatko jatkaa suhteessa. Ihan yksinkertaisesti puntaroimalla, oletko onnellisempi suhteessa vai yksin.
Kaksin yksin on surullista 🙄
Ota kalenteri käyttöön. Kysy suoraan kuinka monta kertaa vuodessa mies haluaa mitäkin ja sitten laitat ne kaikki sinne vuosikalenteriin.
Merkkaat kaikki ne jo etukäteen sinne, seksikerrat, lomat lasten kanssa, lomat kahdestaan, teatterireissut, syntymäpäiväkukat ym.
Jos jotain siirretään, se siirretään taas johonkin tiettyyn päivämäärään, ei johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen. Merkkaat siihen myös ne päivämäärät milloin miehen pitää vaikka kysyä se lapsenvahti, milloin se matka tilataan jne. Reilusti ennen, jotta sitten vaikka se yksi päivä menee ohi, voit siirtää sen seuraavaksi päiväksi. Älä anna periksi ja et tee muita asioita ennen kuin mies on tehnyt omansa. Kuten laita pesukonetta päälle, tee ruokaa tai käy kaupassa.
Tee näistä asioista kalusteita. Ne niinkuin kuuluvat siihen pakettiin ja elämään.
Äläkä anna hänen katsoa pornoa. Vietä aikaa siinä hänen lähellä, ettei hän voi katsoa sitä ilman, että sinä huomaisit sen. Äläkä myöskään ala tekemään asioita yksin. Se johtaa lopulta joko vaan eroon tai siihen, että tulevaisuudessa todellakin teet aina yksin. Teette yhdessä tai sinä istut hänen vieressä, jos hän on vaikka tietokoneella. Hän kyllästyy siihen ja suostuu sinun kanssasi tekemiseen, jos saa taas vastapainoksi omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ota kalenteri käyttöön. Kysy suoraan kuinka monta kertaa vuodessa mies haluaa mitäkin ja sitten laitat ne kaikki sinne vuosikalenteriin.
Merkkaat kaikki ne jo etukäteen sinne, seksikerrat, lomat lasten kanssa, lomat kahdestaan, teatterireissut, syntymäpäiväkukat ym.
Jos jotain siirretään, se siirretään taas johonkin tiettyyn päivämäärään, ei johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen. Merkkaat siihen myös ne päivämäärät milloin miehen pitää vaikka kysyä se lapsenvahti, milloin se matka tilataan jne. Reilusti ennen, jotta sitten vaikka se yksi päivä menee ohi, voit siirtää sen seuraavaksi päiväksi. Älä anna periksi ja et tee muita asioita ennen kuin mies on tehnyt omansa. Kuten laita pesukonetta päälle, tee ruokaa tai käy kaupassa.
Tee näistä asioista kalusteita. Ne niinkuin kuuluvat siihen pakettiin ja elämään.
Äläkä anna hänen katsoa pornoa. Vietä aikaa siinä hänen lähellä, ettei hän voi katsoa sitä ilman, että sinä huomaisit sen. Äläkä myöskään ala tekemään asioita yksin. Se johtaa lopulta joko vaan eroon tai siihen, että tulevaisuudessa todellakin teet aina yksin. Teette yhdessä tai sinä istut hänen vieressä, jos hän on vaikka tietokoneella. Hän kyllästyy siihen ja suostuu sinun kanssasi tekemiseen, jos saa taas vastapainoksi omaa aikaa.
Eli ap miettii kaiken valmiiksi ja miehen täytyy vain katsoa kalenteria silloin tällöin. Ja mitä jos unohtaa silti? Tai ei välitä? Ap tehnyt hirveän homman ihan turhaan.
Ja kuka haluaa tuollaista arkea, jossa itse joutuu miettimään kaiken ja vielä seuraamaan toteutumista.
Enkä usko että aikuinen mieskään välittää olla kuin tahdoton nukke omassa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Ota kalenteri käyttöön. Kysy suoraan kuinka monta kertaa vuodessa mies haluaa mitäkin ja sitten laitat ne kaikki sinne vuosikalenteriin.
Merkkaat kaikki ne jo etukäteen sinne, seksikerrat, lomat lasten kanssa, lomat kahdestaan, teatterireissut, syntymäpäiväkukat ym.
Jos jotain siirretään, se siirretään taas johonkin tiettyyn päivämäärään, ei johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen. Merkkaat siihen myös ne päivämäärät milloin miehen pitää vaikka kysyä se lapsenvahti, milloin se matka tilataan jne. Reilusti ennen, jotta sitten vaikka se yksi päivä menee ohi, voit siirtää sen seuraavaksi päiväksi. Älä anna periksi ja et tee muita asioita ennen kuin mies on tehnyt omansa. Kuten laita pesukonetta päälle, tee ruokaa tai käy kaupassa.
Tee näistä asioista kalusteita. Ne niinkuin kuuluvat siihen pakettiin ja elämään.
Äläkä anna hänen katsoa pornoa. Vietä aikaa siinä hänen lähellä, ettei hän voi katsoa sitä ilman, että sinä huomaisit sen. Äläkä myöskään ala tekemään asioita yksin. Se johtaa lopulta joko vaan eroon tai siihen, että tulevaisuudessa todellakin teet aina yksin. Teette yhdessä tai sinä istut hänen vieressä, jos hän on vaikka tietokoneella. Hän kyllästyy siihen ja suostuu sinun kanssasi tekemiseen, jos saa taas vastapainoksi omaa aikaa.
Ei helvata! Onko ihmiset kimpassa jonkun lobotomian läpi käyneen kanssa, vai lapsen/ idiootin, vai minkä? Ei kait kukaan täysipäinen ihminen sietäisi sitä, että hänen tekemisiään vahditaan 24/7, kielletään ja käsketään? Tai kuka normaalissa parisuhteessa elävä lähtisi tommosta tekemään, että vahtii toista 24/7. Voi hyvää päivää 🙈. ( lähinnä tarkoitan tota lausetta: äläkä anna hänen katsoa pornoa!! Onko ap sanonut miehensä edes katsovan pornoa? ). Jos tommosia vahtijoita on liitoissa, niin en kyllä ihmettele avioerotilastoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siirtynyt henkilöstä kalusteeksi. Repäise itsesi irti.
Tämä!
Mulla oli hyvä 1. avioliitto. Ei isoja riitoja, ei pettämistä/alkoa/väkivaltaa. Tasainen toimiva arki, töitä ja lasten kanssa eloa.
Siinäpä se. Niin kauan kun oli ruokaa ja katto pään päällä muuta ei tarvittu. Olin aika näkymätön siinä kuviossa. Koska vastasin perheen raha-asioista järjestys meni aina mies - lapset - kissa ja jos jotain jäi niin minulle. Ja tiedän olleeni hyvä vaimo tuon 14v.
SItten vain kypsyin. Totesin että minulla on vain 1 elämä ja ansaitsen rakkautta, läheisyyttä, arvostusta ja kumppanin. Pakkasin lapset ja heidän tavaransa mukaani ja lähdin omaan elämään. Enkä ole katunut!
Meillä oli lasten kanssa ihana vapaa nauruntäyteinen 3v keskenämme ja sitten mahtava uusperhe jota on eletty jo 27v (no nyt tietty kaikki jo aikuisia, myös 2. mieheni ja mun yhteinen lapsi).
On ollut ihanaa elää kumppanuussuhteessa missä molemmat ajattelee toisen hyvää kaikessa!
Yritin peukuttaa monta kertaa! Vaihtamalla voi todellakin saada parempaa.
Kyllä, Miley on erinomainen roolimalli AP:lle: https://preview.redd.it/uaylswzzfchz.jpg?width=640&crop=smart&auto=webp…