Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu, että kellään muulla ei ole tällaista avioliittoa kuin meillä
20.03.2023 |
Tuntuu, kuin jokainen tuntemani pariskunta suoriutuu arjesta vähemmillä riidoilla ja jotenkin luontevammin. Säännöt on selvät, tai ei säännöt vaan asiat on sovittu ja niissä pysytään. Tai osataan neuvotella.
Tuntuu, että muilla on jotain romantiikkaa joskus. Tai sek_siä. Juuri viikonloppuna yksi kaveri valitti kun miehensä haluaa häntä. Omani ei juuri sek_sistä välitä, tai ei ainakaan lähentele kuin illalla nukkumaan mennessä sängyssä pimeässä. Päivällä, jos molemmat ollaan etätöissä, ei osaa kuvitellakaan että oltaisiin "sillain" kesken päivän.
Meillä ei ole väkivaltaa, kumpikaan ei petä. Ei ole peliongelmia, ei päihdeongelmia. On vain arkea, jossa toisen mielestä on mukavaa ja leppoisaa elää (kunhan vain ei riidellä, miehen mielestä ei ole edes syytä riidellä). Minä taas, no. Minä kaipaisin huomiota :(
En kuuta taivaalta, en kalliita lahjoja tai kallista tekemistä.
Ja kaipaisin sitä, että voitaisiin suunnitella lomia ja yhdessä oloa. Mies on usein perunut meidän kahdenkeskisiä juttuja, ja nykyään kuittaa kaiken vakio vastauksella, että ei hänellä ole rahaa sellaiseen.
Saman kommentin sanoi pariterapiaan: ei ole aikaa eikä rahaa.
Rahaa kuitenkin on niin, että jää säästöönkin. Lapset saa harrastaa ja mies saa harrastaa. Vain vaimolle ei enää riitä, ei aika eikä raha.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavutetuista eduista ei luovuta. Mies on pedannut itselleen mukavan elämän sun kustannuksella eikä tule antamaan piiruakaan periksi ikinä, koska ei tartte.
Tämä. Hän on saanut mitä halusi ja ap:n haluilla ei ole väliä.
Ap ei ole kertonut haluistaan kovin selkeästi ja hän ei ole myöskään sanonut miehelle, että arvostaa tätä muutenkin kuin lasten harrastusten maksajana.
Ja ei sitä kovin moni muukaan päivällä nai, ihan turha asiaa on itkeä varsinkaan jos itse ei tee aloitetta ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu nyt ettet enää tykkää miehestäsi. Miltä hänestä mahtaa tuntua.
Miehen tunteetko ne on aina mielessä? Mies ilmeisen tyytyväinen eikä panosta suhteeseen. Ikävältä se vaimosta tuntuu.
Ap ei välitä parisuhteestaan yhtään sen enempää, sen näki kirjoituksesta hyvin. Valittaa hän kyllä osaa ja vertailla omaa parisuhdettaa "kaikkien" muiden parisuhteisiin.
Minulla ei auttanut puhuminen, oli kuin seinille puhuisi. Sitten laskin minäkin parisuhdeponnisteluni miehen tasolle, harrastelin omiani ja aloinkin voida pian paremmin - sitten mies halusi eron, etsi sitä ennen uuden lipaston, ei kun siis naisen. Eron jälkeen kyllä minullekin löytyi seuraa, myös romantiikkaa, seksiä ja normaalia huomioimista.
Puhuminen? Pariterapia? Jos mikään ei auta, eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavutetuista eduista ei luovuta. Mies on pedannut itselleen mukavan elämän sun kustannuksella eikä tule antamaan piiruakaan periksi ikinä, koska ei tartte.
Tämä. Hän on saanut mitä halusi ja ap:n haluilla ei ole väliä.
Ap ei ole kertonut haluistaan kovin selkeästi ja hän ei ole myöskään sanonut miehelle, että arvostaa tätä muutenkin kuin lasten harrastusten maksajana.
Ja ei sitä kovin moni muukaan päivällä nai, ihan turha asiaa on itkeä varsinkaan jos itse ei tee aloitetta ikinä.
Tämä! Voisit ostaa vaikka jotkut nätit uudet alusvaatteet ja laittautua nätiksi. Eiköhän se mieskin innostu, kun teet itse aloitteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen puhunut hänelle, mutta hän ei näe asiaa samanlaisena ongelmana. Mies ei halua erota. Hän sanoo, että haluaa minua ja sanoo, että ajattelee myös minua.
Olen tehnyt paljon asioita yksin, ilman miestä. Olen käynyt ulkomaan kaupunkilomillakin ilman häntä. Viime vuonna yhteisymmärryksessä ostettiin lentoliput meille kahdelle, mutta mies ei lopulta järjestänyt ajoissa töistä lomaa, eikä kysynyt vanhemmiltaan lastenhoitoa (oli sovittu, että hän kysyy). Lopulta ei sitten menty mihinkään.
Kun otan tämän puheeksi, että todella petyin siihen miten homma meni, mies vaikenee.
Erota ei kuulemma halua.
Ja voihan se olla, että olen ihan paska vaimo. Mutta olisi reilua sanoa se suoraan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavutetuista eduista ei luovuta. Mies on pedannut itselleen mukavan elämän sun kustannuksella eikä tule antamaan piiruakaan periksi ikinä, koska ei tartte.
Tämä. Hän on saanut mitä halusi ja ap:n haluilla ei ole väliä.
Ap ei ole kertonut haluistaan kovin selkeästi ja hän ei ole myöskään sanonut miehelle, että arvostaa tätä muutenkin kuin lasten harrastusten maksajana.
Ja ei sitä kovin moni muukaan päivällä nai, ihan turha asiaa on itkeä varsinkaan jos itse ei tee aloitetta ikinä.
Tämä! Voisit ostaa vaikka jotkut nätit uudet alusvaatteet ja laittautua nätiksi. Eiköhän se mieskin innostu, kun teet itse aloitteen.
Ei innostu. Olen kokeillut monta kertaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi ru_nkkaa päivät pitkät nettip_orn_olle, koska se on helpompaa ja vaivattomampaa kuin oikea huomion antaminen. Hän ei enää pysty kiihottumaan pelkästään näkemisestäsi tai muista normaaleista lähestymisistä vaan kaipaa lähikuvia epärealistisista h_uoris_ta. Pahoittelen tilannettasi. Heittäisin moisen runkkarin hemmettiin siipeilemään muiden rahoilla ja ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei halua ap:n kanssa kahdenkeskistä aikaa eikä romanttista/ seksuaalista suhdetta.
Voitte erota tai jatkaa yhdessä. Jos jatkatte, ap:n kannattaa katsoa, että sijoittaa aikaa, rahaa ja nautintoa myös itseensä.
Ehkä suhteen avaaminenkin voisi toimia. Vaikea sanoa.
Itse kyllä lähtisin suhteesta, jossa toinen ei arvosta sen vertaa, että sanoisi suoraan rakkauden loppuneen.
Ei se aina välttämättä ole niin, että rakkaus olisi loppunut. Saattaa olla, että mies on ihan tyytyväinen ja hänen rakkaus on tavallaan maksimissa. Mutta naisella on sellainen olo kuin jotain pitäisi olla enemmän ja jotain puuttuu. Joskus se on oma sisäinen kaipuu ja elämä on jossain murroskohdassa ja miettii että tämäkö on suurin onni mitä pitäisi olla ja tähänkö on tultu. Silloin voi auttaa, että itse etsii iloja elämään. Harrastukset, omat mielenkiinnonkohteet, näkee ystäviä enemmän jne. Toisaalta voi myös olla, että suhde on tosiaan tullut tiensä päähän.
Suosittelisin sitä pariterapiaa. Raha on priorisointikysymys. Mikä kellekkin on tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En viitsi lukea, mutta riitelyssä ei ole mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Olet siirtynyt henkilöstä kalusteeksi. Repäise itsesi irti.
Tämä!
Mulla oli hyvä 1. avioliitto. Ei isoja riitoja, ei pettämistä/alkoa/väkivaltaa. Tasainen toimiva arki, töitä ja lasten kanssa eloa.
Siinäpä se. Niin kauan kun oli ruokaa ja katto pään päällä muuta ei tarvittu. Olin aika näkymätön siinä kuviossa. Koska vastasin perheen raha-asioista järjestys meni aina mies - lapset - kissa ja jos jotain jäi niin minulle. Ja tiedän olleeni hyvä vaimo tuon 14v.
SItten vain kypsyin. Totesin että minulla on vain 1 elämä ja ansaitsen rakkautta, läheisyyttä, arvostusta ja kumppanin. Pakkasin lapset ja heidän tavaransa mukaani ja lähdin omaan elämään. Enkä ole katunut!
Meillä oli lasten kanssa ihana vapaa nauruntäyteinen 3v keskenämme ja sitten mahtava uusperhe jota on eletty jo 27v (no nyt tietty kaikki jo aikuisia, myös 2. mieheni ja mun yhteinen lapsi).
On ollut ihanaa elää kumppanuussuhteessa missä molemmat ajattelee toisen hyvää kaikessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä ilmaisiakin pariterapiapalvelu mielestäni esim Väestöliiton ja kirkon kautta. Voit käydä myös yksin.
Juuri noin siinä todennäköisesti käykin, että aloittaja saa juosta yksin niissä terapioissa.
Vierailija kirjoitti:
Olen puhunut hänelle, mutta hän ei näe asiaa samanlaisena ongelmana. Mies ei halua erota. Hän sanoo, että haluaa minua ja sanoo, että ajattelee myös minua.
Olen tehnyt paljon asioita yksin, ilman miestä. Olen käynyt ulkomaan kaupunkilomillakin ilman häntä. Viime vuonna yhteisymmärryksessä ostettiin lentoliput meille kahdelle, mutta mies ei lopulta järjestänyt ajoissa töistä lomaa, eikä kysynyt vanhemmiltaan lastenhoitoa (oli sovittu, että hän kysyy). Lopulta ei sitten menty mihinkään.
Kun otan tämän puheeksi, että todella petyin siihen miten homma meni, mies vaikenee.
Erota ei kuulemma halua.
Ja voihan se olla, että olen ihan paska vaimo. Mutta olisi reilua sanoa se suoraan. Ap
Kuulostaa tosi ankealta. Olen pahoillani puolestasi. Mitä sinä itse ajattelet mikä tuohon auttaa? Onko mitään millä voisit piristää sinua itseäsi kun miehestä siihen ei näköjään ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä ilmaisiakin pariterapiapalvelu mielestäni esim Väestöliiton ja kirkon kautta. Voit käydä myös yksin.
Väestöliiton pariterapia maksaa 180 e kerta. Ei ole ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavutetuista eduista ei luovuta. Mies on pedannut itselleen mukavan elämän sun kustannuksella eikä tule antamaan piiruakaan periksi ikinä, koska ei tartte.
Tämä. Hän on saanut mitä halusi ja ap:n haluilla ei ole väliä.
Ap ei ole kertonut haluistaan kovin selkeästi ja hän ei ole myöskään sanonut miehelle, että arvostaa tätä muutenkin kuin lasten harrastusten maksajana.
Ja ei sitä kovin moni muukaan päivällä nai, ihan turha asiaa on itkeä varsinkaan jos itse ei tee aloitetta ikinä.
Tämä! Voisit ostaa vaikka jotkut nätit uudet alusvaatteet ja laittautua nätiksi. Eiköhän se mieskin innostu, kun teet itse aloitteen.
Maailman tyhmin kommentti.
Mulla on koko aikuisikäni ollut vain kauniita (silkkisiä, pitsisiä jne) alusvaatteita ja olen ollut nätti, huoliteltu ja puhdas eikä niillä ole oikeastaan ollut mitään merkitystä. Mitään pornoretkuja en todellakaan alkaisi edes leikilläni pukemaan ylleni.
Reikä kyllä kelpasi ja suihinotto mutta minä en saanut mitään mitä kaipasin
Vierailija kirjoitti:
Miehesi ru_nkkaa päivät pitkät nettip_orn_olle, koska se on helpompaa ja vaivattomampaa kuin oikea huomion antaminen. Hän ei enää pysty kiihottumaan pelkästään näkemisestäsi tai muista normaaleista lähestymisistä vaan kaipaa lähikuvia epärealistisista h_uoris_ta. Pahoittelen tilannettasi. Heittäisin moisen runkkarin hemmettiin siipeilemään muiden rahoilla ja ajalla.
Tämäkin on totta. Todella suosittelen pornotonta miestä, jos sellaisen vain onnistuu löytämään.
Vierailija kirjoitti:
Olen puhunut hänelle, mutta hän ei näe asiaa samanlaisena ongelmana. Mies ei halua erota. Hän sanoo, että haluaa minua ja sanoo, että ajattelee myös minua.
Olen tehnyt paljon asioita yksin, ilman miestä. Olen käynyt ulkomaan kaupunkilomillakin ilman häntä. Viime vuonna yhteisymmärryksessä ostettiin lentoliput meille kahdelle, mutta mies ei lopulta järjestänyt ajoissa töistä lomaa, eikä kysynyt vanhemmiltaan lastenhoitoa (oli sovittu, että hän kysyy). Lopulta ei sitten menty mihinkään.
Kun otan tämän puheeksi, että todella petyin siihen miten homma meni, mies vaikenee.
Erota ei kuulemma halua.
Ja voihan se olla, että olen ihan paska vaimo. Mutta olisi reilua sanoa se suoraan. Ap
Ehkä hän ei kehdannut pyytää vanhempiaan lapsenvahdiksi. En minäkään kehtaisi. Ei ne isovanhemmat välttämättä lapsia mielellään yökylään ota, vaikka eivät ehkä kehtaa kieltäytyä. Voi myös olla, että ovat kieltäytyneet ottamasta hoitoon. Mies on ehkä laittanut sitten työt syyksi, kun ei ole halunnut selvittää mitään maailmansotaa. Ottakaa lapset jatkossa mukaan lomalle.
Oleellista olisi tietää mitä välillänne oli ennen sitoutumista? Oliko rakkautta, hyvänä pitämistä, kipinää, kunnioitusta? Jne.
Oleellista sen vuoksi, että tietäisi voitko koskaan olla miesvalintaasi tyytyväinen vai kaihertaako se aina? Että koitatko kaikin keinoin kompensoisa jotain vikavalintaa/tyytymistä jos sen saisi hyväksi? Ja mieskin aistinut sen vuosikymmenen.
Vai onko teidän elämästä tullut vain tylsää kotona oloa. Silloin kannustaisin sua itseäsi näyttämään esimerkkiä ja järjestämään lapsille hoitajan ja teille sen yhteisen reissun ja aikaa olla kahdestaan. Silloin voit ihan itse näyttää haluavasi sitä miestä ja että haluat hänen haluavan sinua. Ja vetää johtopäätökset miehen käytöksestä, että jatkaako vai ei.
Jos tilanne on tuo ylempi tyytyminen niin katkeroidu vaan itsellesi. Tai parempaa, aloittakaa kumpikin uusi, parempi elämä vähän viisaampina.
Vierailija kirjoitti:
Olen puhunut hänelle, mutta hän ei näe asiaa samanlaisena ongelmana. Mies ei halua erota. Hän sanoo, että haluaa minua ja sanoo, että ajattelee myös minua.
Olen tehnyt paljon asioita yksin, ilman miestä. Olen käynyt ulkomaan kaupunkilomillakin ilman häntä. Viime vuonna yhteisymmärryksessä ostettiin lentoliput meille kahdelle, mutta mies ei lopulta järjestänyt ajoissa töistä lomaa, eikä kysynyt vanhemmiltaan lastenhoitoa (oli sovittu, että hän kysyy). Lopulta ei sitten menty mihinkään.
Kun otan tämän puheeksi, että todella petyin siihen miten homma meni, mies vaikenee.
Erota ei kuulemma halua.
Ja voihan se olla, että olen ihan paska vaimo. Mutta olisi reilua sanoa se suoraan. Ap
Voi olla tosiaan, että olet paska vaimo. Eroa sirren ja etsi parempi elämä, ei siihen eroon miehen halua ja lupaa tarvita.
Onhan niitä ilmaisiakin pariterapiapalvelu mielestäni esim Väestöliiton ja kirkon kautta. Voit käydä myös yksin.