Voisitteko elää tiukkojen treenien ja dieettiä noudattavan kumppanin kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt tuollaista elämää joitain vuosia sitten. "Sallittujen" ruoka-aineiden määrä oli naurettavan pieni, pelkäsin hysteerisesti sokeria ja käytin kaikki ruoka-aineet vaa'alla. Liikuntaa harrastin monta tuntia päivässä. 168-senttisenä painoin 46kg, voitte kuvitella millaiselta näytin ja kuinka hyvä olo oli. Nyt kun olen tuon vaiheen yli päässyt ja löytänyt hyvän tasapainon treeniin ja syömisiin, en voisi seurustella ihmisen kanssa, jolla on supertiukka ruokavalio. Sellainen kumppani saattaisi suistaa minut takaisin tuohon meininkiin, enkä todellakaan halua sitä. Ja jos joku miettii että olen nyt joku läskipallero niin ei, en ole: painan 52kg, ja näytän hemmetisti paremmalta kuin silloin kun söin vähemmän ja liikuin enemmän.

Et sinä voisikaan seurustella tuollaisen ihmisen kanssa, ellet ole naisiin suuntautunut. Miehet eivät pelleile ruuan kanssa, syövät kunnolla kun on nälkä.

Miksi et tilaa itsellesi pitsaa ja pikamättöä? ei sinun tarvitse orjallisesti noudattaa toisen diettejä. Minunkin mies vetää usein Hk-sinistä, metukkaa, rasvasta roskaa. Itseä ei tuollainen mättö kiinnosta ja ostan itselleni terveellisiä vaihtoehtoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt tuollaista elämää joitain vuosia sitten. "Sallittujen" ruoka-aineiden määrä oli naurettavan pieni, pelkäsin hysteerisesti sokeria ja käytin kaikki ruoka-aineet vaa'alla. Liikuntaa harrastin monta tuntia päivässä. 168-senttisenä painoin 46kg, voitte kuvitella millaiselta näytin ja kuinka hyvä olo oli. Nyt kun olen tuon vaiheen yli päässyt ja löytänyt hyvän tasapainon treeniin ja syömisiin, en voisi seurustella ihmisen kanssa, jolla on supertiukka ruokavalio. Sellainen kumppani saattaisi suistaa minut takaisin tuohon meininkiin, enkä todellakaan halua sitä. Ja jos joku miettii että olen nyt joku läskipallero niin ei, en ole: painan 52kg, ja näytän hemmetisti paremmalta kuin silloin kun söin vähemmän ja liikuin enemmän.

Et sinä voisikaan seurustella tuollaisen ihmisen kanssa, ellet ole naisiin suuntautunut. Miehet eivät pelleile ruuan kanssa, syövät kunnolla kun on nälkä.

Taatusti miehissäkin on sellaisia, jotka kyttäävät kaloreita ja makroja ja pelkäävät kaikkea "epäterveellistä" safkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt tuollaista elämää joitain vuosia sitten. "Sallittujen" ruoka-aineiden määrä oli naurettavan pieni, pelkäsin hysteerisesti sokeria ja käytin kaikki ruoka-aineet vaa'alla. Liikuntaa harrastin monta tuntia päivässä. 168-senttisenä painoin 46kg, voitte kuvitella millaiselta näytin ja kuinka hyvä olo oli. Nyt kun olen tuon vaiheen yli päässyt ja löytänyt hyvän tasapainon treeniin ja syömisiin, en voisi seurustella ihmisen kanssa, jolla on supertiukka ruokavalio. Sellainen kumppani saattaisi suistaa minut takaisin tuohon meininkiin, enkä todellakaan halua sitä. Ja jos joku miettii että olen nyt joku läskipallero niin ei, en ole: painan 52kg, ja näytän hemmetisti paremmalta kuin silloin kun söin vähemmän ja liikuin enemmän.

Et sinä voisikaan seurustella tuollaisen ihmisen kanssa, ellet ole naisiin suuntautunut. Miehet eivät pelleile ruuan kanssa, syövät kunnolla kun on nälkä.

Taatusti miehissäkin on sellaisia, jotka kyttäävät kaloreita ja makroja ja pelkäävät kaikkea "epäterveellistä" safkaa.

Mun eksä oli tarkka lisäaineista. Ei tätä voi ostaa, kun tuossa on tuota ja tuota lisäainetta. Ja kato kuinka paljon tuossakin on sokeria, 5g sokeria vastaa yhtä teelusikallista. Hui kauhistus. Joskus syödessä alkoi puhua noista ja oli pakko sanoa, että anna mulle ruokarauha. 

Siis miksi sinua häiritsee, ettette syö samaa ruokaa. Voitte istua iltaa sohvalla ja sinä syöt sipsejä ja puolisosi narkuttaa kasviksia, mutta varmaan se yhteinen aika on tärkein. 

Te Miehethän haluatte, että nainen on hoikka ja timmi, missä vika? Ai niin, mutta kun pitäisi olla sitä ilman vaivannäköä ja pitäisi syödä ja nauttia elämästä.

Ihan samoin, kuin että naisen pitää olla kaunis, ja hiukset pitkät ja ihanan lainehtivat, mutta ilman meikkiä ja hiusten laittamista.

Vierailija kirjoitti:

Te Miehethän haluatte, että nainen on hoikka ja timmi, missä vika? Ai niin, mutta kun pitäisi olla sitä ilman vaivannäköä ja pitäisi syödä ja nauttia elämästä.

Ihan samoin, kuin että naisen pitää olla kaunis, ja hiukset pitkät ja ihanan lainehtivat, mutta ilman meikkiä ja hiusten laittamista.

Kyllä hoikkana pysyy vähemmälläkin pingotuksella ja terveellinen, monipuolinen ruokavalio näkyy myös ihon ja hiusten kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te Miehethän haluatte, että nainen on hoikka ja timmi, missä vika? Ai niin, mutta kun pitäisi olla sitä ilman vaivannäköä ja pitäisi syödä ja nauttia elämästä.

Ihan samoin, kuin että naisen pitää olla kaunis, ja hiukset pitkät ja ihanan lainehtivat, mutta ilman meikkiä ja hiusten laittamista.

Kyllä hoikkana pysyy vähemmälläkin pingotuksella ja terveellinen, monipuolinen ruokavalio näkyy myös ihon ja hiusten kunnossa.

Mulla iho parani, kun jätin kokonaan sokerin pois. Enkä ole kaivannut sitä laisinkaan. 

Ehkä naisella on taustalla ahmimis- tai muu syömishäiriö ja saa noilla rutiineilla pidettyä jotenkuten kurissa. Jokinhan ihmisen ajaa tuohon ehdottomuuteen.

Vaihtoehtona ei ole herkkujen mättäminen, vaan terve syömiskäyttäytyminen jota tuo aloittaman kertoma ei ole.

Kyllä. Treenaava ja ruokavaliostaan huolen pitävä mies saisi luultavasti minutkin kiinnittämään enemmän huomiota liikuntaan, kehonhuoltoon ja ruokavalioon. Lähtisin myös mielelläni samaa matkaa salille treenaamaan. Ei kuitenkaan ihan ap:n puolison mukaisella tahdilla, mutta useamman kerran viikossa.

Minäkin treenaan joka toinen päivä ja noudatan hieman samanlaista ruokavaliota.

Olen 39v 173cm ja 57kg

Meillä koko perhe syö suht samalla tavalla. Välillä leivon leipää, tai herkkuja, mutta en syö niitä itse. Myös mies treenaa maratonille, mutta tilailee kuitenkin esiteinin kanssa pizzaa.

Emme kumpikaan käytä alkoholia ja menemme mielummin metsään kävelylle tai harratamaan seinäkiipeilyä kuin baariin.

Riippuu ihan ihmisistä, ette vaan ehkä ole yhteensopiva pari. Ei se tarkoita että toinen elämäntyyli on jotenkin parempi.

Ei kai sitä eletä syömistä varten, vaan syödä elämistä varten. Riippuu siis millainen ihminen on muuten ja millaiset kiinnostuksen kohteet teillä muuten on. Niin, ja tekeekö puolisosi elämäntapa/dieetti hänet muuten kireäksi tai ikäväksi ihmiseksi.

Oman puolisoni kanssa itselläni synkkaa monilla elämän alueilla, arvoissa ennenkaikkea ja ruokavaliommekin on yhtenevä (laktovege). Mikä tärkeintä, ei ole mitään erityistä hermoja kiristävää meneillään. Joskus elämässä on niinkin ja sitten asiat tarvittaessa selvitellään.

Mielummin hoikka nainen kuin läski nainen. M28

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin elää mielummin ap:n kuvaileman spartalaisen kanssa kuin viikottain suklaata/sipsejä/karkkeja/leivonnaisia mätystävän kanssa.

Itse kun en ole herkkujen perään niin sohvalla raksupussia kauhova otus lähinnä ällöttäisi.

Ajatella joku mättää vIiKotTaIn herkkuja😆

Itse syön niitä päivittäin ja olen hyväkuntoinen mies.

Mutta henkisesti heikko ja syöt tieten tahtoen epäterveellisesti. Miksi? 

Koska elän ja iloitsen.

Jos epäterveellisten herkkujen syöminen päivittäin on sulle ainoa tapa iloita, niin otan osaa. 

Sairas ja mustavalkoinen elämäntapasi paistaa rivien välistä.

Täytyyhän sen olla sairasta, jos ei herkuttele joka päivä. Onko lihavuusepidemia mikään ihme näillä asenteilla? 

Ainakin omassa työyhteisössä nimenomaan lihavat ovat heitä, jotka kituuttavat työpäivät surkeilla eväillä ja kovaan ääneen kieltäytyvät herkuista, kuin korostaakseen ettei kilot syömällä ainakaan ole tulleet. Hoikemmat ottaa kahvin kanssa sen pullan tai kakkupalan mikäli mieli tekee ja syövät tavallista ruokaa normaalin määrän.

Onko se syy vai seuraus että syövät noin? Tuskin ovat tuolla syömisellä itseään aikoinaan lihottaneet. On munkin työpaikalla ainakin yksi kalpea alipainoinen, joka kyllä vetelee herkkuja kaksin käsin mutta oikeaa ruokaa vain vähän nakertelee naama väärinpäin. Kai noinkin hoikkana pysyy, mutta ei se varmaan mitään terveellistä ole sekään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tylsältä ja neuroottiselta tyypiltä. Miksi lipittää sitä sitruunamehua aamuisin? Ei välttämättä tee hyvää hampaiden kiilteelle.

Sitruunamehussa on paljon C-vitamiinia ja se tekee hyvää aineenvaihdunnalle. Hyvin moni terveellisesti syövä juo sitä aamuisin. Pillillä juotuna ei vaikuta kiilteeseen. 

Pillillä juotuna vaikuttaa vähän vähemmän kiilteeseen, mutta vaikuttaa silti.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin treenaan joka toinen päivä ja noudatan hieman samanlaista ruokavaliota.

Olen 39v 173cm ja 57kg

Meillä koko perhe syö suht samalla tavalla. Välillä leivon leipää, tai herkkuja, mutta en syö niitä itse. Myös mies treenaa maratonille, mutta tilailee kuitenkin esiteinin kanssa pizzaa.

Emme kumpikaan käytä alkoholia ja menemme mielummin metsään kävelylle tai harratamaan seinäkiipeilyä kuin baariin.

Riippuu ihan ihmisistä, ette vaan ehkä ole yhteensopiva pari. Ei se tarkoita että toinen elämäntyyli on jotenkin parempi.

Joka toinen päivä on eri asia kuin 2x päivässä 6 päivänä viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt tuollaista elämää joitain vuosia sitten. "Sallittujen" ruoka-aineiden määrä oli naurettavan pieni, pelkäsin hysteerisesti sokeria ja käytin kaikki ruoka-aineet vaa'alla. Liikuntaa harrastin monta tuntia päivässä. 168-senttisenä painoin 46kg, voitte kuvitella millaiselta näytin ja kuinka hyvä olo oli. Nyt kun olen tuon vaiheen yli päässyt ja löytänyt hyvän tasapainon treeniin ja syömisiin, en voisi seurustella ihmisen kanssa, jolla on supertiukka ruokavalio. Sellainen kumppani saattaisi suistaa minut takaisin tuohon meininkiin, enkä todellakaan halua sitä. Ja jos joku miettii että olen nyt joku läskipallero niin ei, en ole: painan 52kg, ja näytän hemmetisti paremmalta kuin silloin kun söin vähemmän ja liikuin enemmän.

Et sinä voisikaan seurustella tuollaisen ihmisen kanssa, ellet ole naisiin suuntautunut. Miehet eivät pelleile ruuan kanssa, syövät kunnolla kun on nälkä.

Taatusti miehissäkin on sellaisia, jotka kyttäävät kaloreita ja makroja ja pelkäävät kaikkea "epäterveellistä" safkaa.

Miehillä tuntuu olevan yleisempää sellainen jatkuva massakausi missä joka aterialla pitää olla noin kilo proteiinia ja tietenkin eläinperäistä proteiinia - kasvisproteiinit kun heidän mielestään soveltuvat vain intranasaaliseen käyttöön. 

En jaksaisi, enkä jaksanutkaan kun jonkun aikaa vähän samanlaisen tapauksen kanssa seurustelin. Äkkiseltään sitä itsekin ajatteli että mitäpä tuosta, voihan sitä kumpikin syödä ja treenata miten tykkää mutta se äärimmäinen suunnitelmallisuus ellei suorastaan orjallisuus niiden rutiinien suhteen väkisinkin heijastuu pitkän päälle vähän joka asiaan.

Kaikki yhteiset menot menee toisen treenikalenterin mukaan ja sellainen tietty spontaanius häviää elämästä mistä itse pidän. Siis vaikka että jos on lomalla niin voi vain kävellä jonkun satunnaisen ravintolan ovesta sisään sen sijaan että pitää ensin tunti googletella paikkaa mistä löytyisi toisellekin jotain ruokavalioon istuvaa suuhunpantavaa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt tuollaista elämää joitain vuosia sitten. "Sallittujen" ruoka-aineiden määrä oli naurettavan pieni, pelkäsin hysteerisesti sokeria ja käytin kaikki ruoka-aineet vaa'alla. Liikuntaa harrastin monta tuntia päivässä. 168-senttisenä painoin 46kg, voitte kuvitella millaiselta näytin ja kuinka hyvä olo oli. Nyt kun olen tuon vaiheen yli päässyt ja löytänyt hyvän tasapainon treeniin ja syömisiin, en voisi seurustella ihmisen kanssa, jolla on supertiukka ruokavalio. Sellainen kumppani saattaisi suistaa minut takaisin tuohon meininkiin, enkä todellakaan halua sitä. Ja jos joku miettii että olen nyt joku läskipallero niin ei, en ole: painan 52kg, ja näytän hemmetisti paremmalta kuin silloin kun söin vähemmän ja liikuin enemmän.

Et sinä voisikaan seurustella tuollaisen ihmisen kanssa, ellet ole naisiin suuntautunut. Miehet eivät pelleile ruuan kanssa, syövät kunnolla kun on nälkä.

Taatusti miehissäkin on sellaisia, jotka kyttäävät kaloreita ja makroja ja pelkäävät kaikkea "epäterveellistä" safkaa.

Miehillä tuntuu olevan yleisempää sellainen jatkuva massakausi missä joka aterialla pitää olla noin kilo proteiinia ja tietenkin eläinperäistä proteiinia - kasvisproteiinit kun heidän mielestään soveltuvat vain intranasaaliseen käyttöön. 

Syön paljon lihaa, useamman kilon viikossa, mutta ei se ainakaan vielä ole lihottanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt tuollaista elämää joitain vuosia sitten. "Sallittujen" ruoka-aineiden määrä oli naurettavan pieni, pelkäsin hysteerisesti sokeria ja käytin kaikki ruoka-aineet vaa'alla. Liikuntaa harrastin monta tuntia päivässä. 168-senttisenä painoin 46kg, voitte kuvitella millaiselta näytin ja kuinka hyvä olo oli. Nyt kun olen tuon vaiheen yli päässyt ja löytänyt hyvän tasapainon treeniin ja syömisiin, en voisi seurustella ihmisen kanssa, jolla on supertiukka ruokavalio. Sellainen kumppani saattaisi suistaa minut takaisin tuohon meininkiin, enkä todellakaan halua sitä. Ja jos joku miettii että olen nyt joku läskipallero niin ei, en ole: painan 52kg, ja näytän hemmetisti paremmalta kuin silloin kun söin vähemmän ja liikuin enemmän.

Et sinä voisikaan seurustella tuollaisen ihmisen kanssa, ellet ole naisiin suuntautunut. Miehet eivät pelleile ruuan kanssa, syövät kunnolla kun on nälkä.

Taatusti miehissäkin on sellaisia, jotka kyttäävät kaloreita ja makroja ja pelkäävät kaikkea "epäterveellistä" safkaa.

Miehillä tuntuu olevan yleisempää sellainen jatkuva massakausi missä joka aterialla pitää olla noin kilo proteiinia ja tietenkin eläinperäistä proteiinia - kasvisproteiinit kun heidän mielestään soveltuvat vain intranasaaliseen käyttöön. 

Syön paljon lihaa, useamman kilon viikossa, mutta ei se ainakaan vielä ole lihottanut. 

Ällöttävää.