Lue keskustelun säännöt.
Miten uskoon
19.03.2023 |
Voi ns.tulla? Rukoilen paljon ja uskon Jeesukseen, en silti tunne saavani mitään vastausta eikä tunnu miltään:(
Mikä tässä mättää?!
Kommentit (358)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
Reinkarnaatio on poistettu Raamatusta.
Mielipiteet, kuten ilmestykseen perustuvat uskonnotkin, ovat alttiita muutoksille. Se, mitä lähes tuhannenviisisadan vuoden ajan on kristitylle maailmalle harhaanjohtavasti tyrkytetty kirjana, jonka jokainen sana on kirjoitettu välittömässä johdatuksessa ja jossa ei ole voitu ilman pyhäinhäväistystä muuttaa yhtäkään tavua tai pilkkua, käännetään, tarkistetaan, korjataan, ja siitä poistetaan kokonaisia jakeita ja joissakin tapauksissa kokonaisia lukuja.
Ja silti heti kun uusi painos ilmestyy, sen harjoittajat haluavat meidän hyväksyvän sen uudeksi 1800-luvun Ikirjaksi, muuten meitä pidetään epäpyhinä. Huomaamme että erehtymättömään kirkkoon ei voi luottaa sen alueella eikä sen ulkopuolella enempää kuin varovaisuus sallii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
Reinkarnaatio on poistettu Raamatusta.
Kristityt poistavat edelleen ahkerasti ketjuja, koska he eivät halua, että meillä on vapaus valita, mihin uskomme. Siksi laitan linkkejä moniin paikkoihin, koska kristityt yrittävät kaikki poistaa.
Tässä on englanninkielinen kirja täsmälleen samasta asiasta.
https://www.amazon.co.uk/Reincarnation-Controversy-Uncovering-Truth-Religions/dp/188708911X
Reinkarnaatiokiista: Uncovering the Truth in the World Religions: Uncovering the Truth in the World Religions Paperback
Tässä kirjassa selvitetään monia myyttejä ja stereotypioita jälleensyntymisajattelusta, joita esiintyy maailman suurimmissa uskonnoissa. On ilo nähdä, että niin monet lähteet on koottu ja tiivistetty mukavaan, pieneen teokseen, joka on tehokas sekä opiskelijoiden että yleisön lukijoiden kouluttamisessa. Guy L. Beck, tohtori, uskontotieteen laitos, Loyolan yliopisto.
Riippumatta siitä, kuuluuko uskova johonkin kristillisen kirkon päähaaraan vai johonkin pienempään lahkoon, hänen yksilöllinen näkemyksensä kuolemanjälkeisestä elämästä määräytyy pikemminkin hänen pyhien kirjoitusten tuntemuksensa (tai tietämättömyytensä) ja hengellisen intuitionsa kuin kirkon postulaattien perusteella.
Formalistiset kristityt, sekä protestantit että katolilaiset, kuvittelevat paratiisin taivaspaikaksi, jossa kaikki soittavat harppuja, jossa KADUT ON PÄÄLLYSTETTY KULLALLAja jossa Jumala asuu kaupungin keskustassa... Tällaiset yleiset käsitykset syntyvät köyhtyneestä tai kypsymättömästä käsityksestä Jumalasta.
Uusi testamentti
Matteus mainitsee tämän ennustuksen useita kertoja Uuden testamentin ensimmäisessä kirjassa. Kaiken kaikkiaan evankelistat viittaavat Elian ennustukseen peräti kymmenen kertaa.Evankeliumien kirjoittajat ja varhaiset tulkitsijat uskoivat, että profeetta Elia palaisi Johannes Kastajan muodossa ja että myös muut heprealaiset profeetat tulisivat muissa hahmoissa:
Samoin. (Matt. 16:13-14).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:"Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."
Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.
Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä[18]. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.
KAIKKEA EI OSATTU POISTAA, JA JOITAKIN RAAMATUNVIITTAUKSIA JÄI JÄLJELLE JÄLLEENSYNTYMISESTÄ.
Viittaus reinkarnaatio-oppiin löytyy Pyhän Paavalin kirjoituksista. Jaakobin ja Eesau tarinaa kommentoidessaan hän sanoo, että Jumala rakasti toista ja vihasi toista jo ennen heidän syntymäänsä.
On mahdotonta rakastaa tai vihata jotakuta, joka ei ole vielä syntynyt, jotakuta, joka ei ole vielä olemassa. Vastustajat saattavat vastustaa, että Jumalalle kaikki on mahdollista ja että Hänellä olisi voinut olla loogisten lakien ohi tiettyjä tunteita kahta vielä syntymätöntä ihmistä kohtaan, joilla ei ollut elämää ennen heidän syntymäänsä. Mutta tällaista väitettä tuskin pitäisi ottaa vakavasti, koska Raamatussa on useita tapauksia, joissa, kun mitään loogisia yhteyksiä rikotaan, tällaisille epäloogisuuksille löytyy heti selitys. Mutta tässä tapauksessa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä nämä jakeet sellaisina kuin ne ovat. Valitettavasti myöhemmätkään kommentaarit eivät valaise niitä. Ilmeisesti Jaakob ja Eesau elivät ainakin yhden ihmisen (tai muun) elämän ennen tuntemaamme syntymää.
Myös Paavalin kirje galatalaisille voidaan tulkita osoitukseksi jälleensyntymisen olemassaolosta: "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää" (6:7). Yksittäinen ihmiselämä ei selvästikään riitä korjaamaan kaikkea sitä, mitä on kylvetty. Lisäksi on muistettava, että Galatalaiskirjeen jakeessa 5 korostetaan ajatusta karmallisesta eli kausaalisesta vastuusta teoistamme.
Kokonaisten keskusteluketjujen poistaja. Jos kristinuskon kyseenalaistavia viestejä on liikaa, on helpompi poistaa koko viestiketju. Mutta juuri siksi on kirjoitettava moniin paikkoihin, jotta monet viestit säilyvät ja monilla ihmisillä on aikaa lukea ne.
_________________
Anateeman kumoaminen
Jotkut historioitsijat ja tutkijat uskovat vakaasti, että kirkko ei koskaan kirosi Origenesta tai että kirous kumottiin myöhemmin. Näin ollen nykyajan kristityt voivat hyväksyä hänen esittämänsä käsityksen sielunvaelluksesta. Tällaiset tuomiot on esitetty yksityiskohtaisesti katolisessa tietosanakirjassa (The Catholic Encyclopaedia).
Historian mukaan Konstantinopolin toinen konsiili pidettiin 5. toukokuuta 553. Konstantinopolin patriarkka toimi siellä puheenjohtajana; lisäksi konsiiliin osallistui kristinuskon itä- ja länsiosien kirkollisten viranomaisten edustajia,Keisari Justinianus kuitenkin valvoi koko äänestysmenettelyä. Historialliset asiakirjat osoittavat, että oli olemassa salaliitto, jonka tarkoituksena oli väärentää länsimaisten edustajien allekirjoituksia, joista useimmat olivat samaa mieltä Origeneksen näkemyksistä. Niiden sadan kuudenkymmenenviiden piispan joukossa, jotka allekirjoittivat Origenismin vastaisen asetuksen, ei voinut olla enempää kuin kuusi lännen lähettilästä. Arvailtuaan, että konsiilissa pelattiin vilpillistä peliä, paavi Vigilius kieltäytyi olemasta läsnä, kun lopullinen tuomio julistettiin.
Kristillisen kirkon teologit ja historioitsijat ovat todenneet Konstantinopolin konsiilin tulokset seuraavasti:
Origenismin vastustajat saivat keisari Justinianuksen kirjoittamaan Konstantinopolin patriarkalle kirjeen, jossa Origenesta kuvailtiin pahanlaatuiseksi harhaoppiseksi. Justinianuksen käskystä Konstantinopolissa kokoontui vuonna 543 kirkolliskokous, jonka tuloksena syntyi edikti, jossa lueteltiin ja tuomittiin virheet, joihin Origenesin väitettiin syyllistyneen. Edikti, jonka oli tarkoitus sovittaa länsi ja itä yhteen, vain syvensi niiden välistä kuilua. Paavi Vigilius hylkäsi keisarin ediktin ja riiteli Konstantinopolin patriarkan kanssa, joka tuki Justinianusta. Hetken kuluttua paavi kuitenkin muutti mieltään ja, varovasti jättämättä mitään virallista vahvistusta keisarin oikeudelle puuttua teologisiin keskusteluihin, antoi kuitenkin ediktin, jossa hän anathemoi keisarin ediktissä kielletyn opin. Tämä asetus herätti tyytymättömyyttä Gallian, Pohjois-Afrikan ja monien muiden maakuntien piispoissa, ja Vigilius kumosi sen vuonna 550 (eli kolme vuotta ennen Origeneenin opetuksen viimeistä murskaavaa iskua).
Jälleensyntyminen maailmanuskonnoissa [S. Rosen]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:"Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."
Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.
Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä[18]. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.
KAIKKEA EI OSATTU POISTAA, JA JOITAKIN RAAMATUNVIITTAUKSIA JÄI JÄLJELLE JÄLLEENSYNTYMISESTÄ.
Viittaus reinkarnaatio-oppiin löytyy Pyhän Paavalin kirjoituksista. Jaakobin ja Eesau tarinaa kommentoidessaan hän sanoo, että Jumala rakasti toista ja vihasi toista jo ennen heidän syntymäänsä.
On mahdotonta rakastaa tai vihata jotakuta, joka ei ole vielä syntynyt, jotakuta, joka ei ole vielä olemassa. Vastustajat saattavat vastustaa, että Jumalalle kaikki on mahdollista ja että Hänellä olisi voinut olla loogisten lakien ohi tiettyjä tunteita kahta vielä syntymätöntä ihmistä kohtaan, joilla ei ollut elämää ennen heidän syntymäänsä. Mutta tällaista väitettä tuskin pitäisi ottaa vakavasti, koska Raamatussa on useita tapauksia, joissa, kun mitään loogisia yhteyksiä rikotaan, tällaisille epäloogisuuksille löytyy heti selitys. Mutta tässä tapauksessa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä nämä jakeet sellaisina kuin ne ovat. Valitettavasti myöhemmätkään kommentaarit eivät valaise niitä. Ilmeisesti Jaakob ja Eesau elivät ainakin yhden ihmisen (tai muun) elämän ennen tuntemaamme syntymää.
Myös Paavalin kirje galatalaisille voidaan tulkita osoitukseksi jälleensyntymisen olemassaolosta: "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää" (6:7). Yksittäinen ihmiselämä ei selvästikään riitä korjaamaan kaikkea sitä, mitä on kylvetty. Lisäksi on muistettava, että Galatalaiskirjeen jakeessa 5 korostetaan ajatusta karmallisesta eli kausaalisesta vastuusta teoistamme.
Kokonaisten keskusteluketjujen poistaja. Jos kristinuskon kyseenalaistavia viestejä on liikaa, on helpompi poistaa koko viestiketju. Mutta juuri siksi on kirjoitettava moniin paikkoihin, jotta monet viestit säilyvät ja monilla ihmisillä on aikaa lukea ne.
_________________
Anateeman kumoaminen
Jotkut historioitsijat ja tutkijat uskovat vakaasti, että kirkko ei koskaan kirosi Origenesta tai että kirous kumottiin myöhemmin. Näin ollen nykyajan kristityt voivat hyväksyä hänen esittämänsä käsityksen sielunvaelluksesta. Tällaiset tuomiot on esitetty yksityiskohtaisesti katolisessa tietosanakirjassa (The Catholic Encyclopaedia).Historian mukaan Konstantinopolin toinen konsiili pidettiin 5. toukokuuta 553. Konstantinopolin patriarkka toimi siellä puheenjohtajana; lisäksi konsiiliin osallistui kristinuskon itä- ja länsiosien kirkollisten viranomaisten edustajia,Keisari Justinianus kuitenkin valvoi koko äänestysmenettelyä. Historialliset asiakirjat osoittavat, että oli olemassa salaliitto, jonka tarkoituksena oli väärentää länsimaisten edustajien allekirjoituksia, joista useimmat olivat samaa mieltä Origeneksen näkemyksistä. Niiden sadan kuudenkymmenenviiden piispan joukossa, jotka allekirjoittivat Origenismin vastaisen asetuksen, ei voinut olla enempää kuin kuusi lännen lähettilästä. Arvailtuaan, että konsiilissa pelattiin vilpillistä peliä, paavi Vigilius kieltäytyi olemasta läsnä, kun lopullinen tuomio julistettiin.
Kristillisen kirkon teologit ja historioitsijat ovat todenneet Konstantinopolin konsiilin tulokset seuraavasti:
Origenismin vastustajat saivat keisari Justinianuksen kirjoittamaan Konstantinopolin patriarkalle kirjeen, jossa Origenesta kuvailtiin pahanlaatuiseksi harhaoppiseksi. Justinianuksen käskystä Konstantinopolissa kokoontui vuonna 543 kirkolliskokous, jonka tuloksena syntyi edikti, jossa lueteltiin ja tuomittiin virheet, joihin Origenesin väitettiin syyllistyneen. Edikti, jonka oli tarkoitus sovittaa länsi ja itä yhteen, vain syvensi niiden välistä kuilua. Paavi Vigilius hylkäsi keisarin ediktin ja riiteli Konstantinopolin patriarkan kanssa, joka tuki Justinianusta. Hetken kuluttua paavi kuitenkin muutti mieltään ja, varovasti jättämättä mitään virallista vahvistusta keisarin oikeudelle puuttua teologisiin keskusteluihin, antoi kuitenkin ediktin, jossa hän anathemoi keisarin ediktissä kielletyn opin. Tämä asetus herätti tyytymättömyyttä Gallian, Pohjois-Afrikan ja monien muiden maakuntien piispoissa, ja Vigilius kumosi sen vuonna 550 (eli kolme vuotta ennen Origeneenin opetuksen viimeistä murskaavaa iskua).
Jälleensyntyminen maailmanuskonnoissa [S. Rosen]
Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.
Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleensyntyminen ja länsimainen kulttuuri
Vaikka ajatukset jälleensyntymisestä liitetään yleensä idän suuriin ajattelijoihin, käsitteellä on pitkä ja kunniakas historia myös länsimaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi tunnettu historioitsija Sirarpie Der Nersessian sanoo:"Yleisesti ottaen ei ole selvää, kuinka syvälle idän ajatukset tunkeutuivat kreikkalais-latinalaisuuteen: Aleksanteri Suuren ajoista lähtien skeptisyyden kasvu siellä johtui Intian vaikutuksen vastustamisesta."
Sirarpie Der Nersessian mainitsee, että Apollonius, kuuluisa filosofi-pythagoralainen, joka eli ennen ajanlaskumme alkua, matkusti Efesoksesta Intiaan ja toi monia brahmanien salaisuuksia sieltä lainaten länteen[15]. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (5. vuosisata eKr.) oletti, että egyptiläiset olivat ensimmäisiä jälleensyntymisen kannattajia, mutta egyptiläiset itse tunnustivat idän, erityisesti Intian, aidoksi siirtolaisuuskäsitysten lähteeksi. Varhaiset egyptiläiset muistiinpanot osoittavat, kuinka jumala Osiris, esoteerisen tiedon ruumiillistuma, tuotiin Intiasta Egyptiin täplikkään sonnin muodossa, joten kaikki Osiriksen seuraajat uskovat, että jumala jälleensyntyi sonnina. Muinaisten intialaisten perinteiden tavoin muinaisten egyptiläisten käsitykset jälleensyntymisestä ulottuivat erilaisiin eläimiin.
Richard Garb oli aikansa (1800-luvun lopulla) ehkä tunnetuin Intian tuntija, ja vaikka hänen kirjoituksensa oli kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta, hän kuitenkin väitti, että Intialla oli alkuperäinen vaikutus antiikin kreikkalaisen ja siten koko länsimaisen ajattelun kehitykseen yleensä[18]. Historiantutkija-indologi Arthur Osborne kehitti tätä ajatusta. Hänen mukaansa itäintialaiset käytännöt ja tavat, kuten kokonaisvaltainen lääketiede, kasvisruokavalio ja uskonnollinen mystiikka, tasoittivat vähitellen tietä länsimaiselle filosofialle ja kirjallisuudelle. Osborne ja muut 1800-luvun tutkijat väittävät, että länsimaat kuulivat jälleensyntymisestä ensimmäisen kerran Intian vaikutuksesta länsimaisiin filosofeihin ja kirjailijoihin.
KAIKKEA EI OSATTU POISTAA, JA JOITAKIN RAAMATUNVIITTAUKSIA JÄI JÄLJELLE JÄLLEENSYNTYMISESTÄ.
Viittaus reinkarnaatio-oppiin löytyy Pyhän Paavalin kirjoituksista. Jaakobin ja Eesau tarinaa kommentoidessaan hän sanoo, että Jumala rakasti toista ja vihasi toista jo ennen heidän syntymäänsä.
On mahdotonta rakastaa tai vihata jotakuta, joka ei ole vielä syntynyt, jotakuta, joka ei ole vielä olemassa. Vastustajat saattavat vastustaa, että Jumalalle kaikki on mahdollista ja että Hänellä olisi voinut olla loogisten lakien ohi tiettyjä tunteita kahta vielä syntymätöntä ihmistä kohtaan, joilla ei ollut elämää ennen heidän syntymäänsä. Mutta tällaista väitettä tuskin pitäisi ottaa vakavasti, koska Raamatussa on useita tapauksia, joissa, kun mitään loogisia yhteyksiä rikotaan, tällaisille epäloogisuuksille löytyy heti selitys. Mutta tässä tapauksessa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä nämä jakeet sellaisina kuin ne ovat. Valitettavasti myöhemmätkään kommentaarit eivät valaise niitä. Ilmeisesti Jaakob ja Eesau elivät ainakin yhden ihmisen (tai muun) elämän ennen tuntemaamme syntymää.
Myös Paavalin kirje galatalaisille voidaan tulkita osoitukseksi jälleensyntymisen olemassaolosta: "Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää" (6:7). Yksittäinen ihmiselämä ei selvästikään riitä korjaamaan kaikkea sitä, mitä on kylvetty. Lisäksi on muistettava, että Galatalaiskirjeen jakeessa 5 korostetaan ajatusta karmallisesta eli kausaalisesta vastuusta teoistamme.
Kokonaisten keskusteluketjujen poistaja. Jos kristinuskon kyseenalaistavia viestejä on liikaa, on helpompi poistaa koko viestiketju. Mutta juuri siksi on kirjoitettava moniin paikkoihin, jotta monet viestit säilyvät ja monilla ihmisillä on aikaa lukea ne.
_________________
Anateeman kumoaminen
Jotkut historioitsijat ja tutkijat uskovat vakaasti, että kirkko ei koskaan kirosi Origenesta tai että kirous kumottiin myöhemmin. Näin ollen nykyajan kristityt voivat hyväksyä hänen esittämänsä käsityksen sielunvaelluksesta. Tällaiset tuomiot on esitetty yksityiskohtaisesti katolisessa tietosanakirjassa (The Catholic Encyclopaedia).Historian mukaan Konstantinopolin toinen konsiili pidettiin 5. toukokuuta 553. Konstantinopolin patriarkka toimi siellä puheenjohtajana; lisäksi konsiiliin osallistui kristinuskon itä- ja länsiosien kirkollisten viranomaisten edustajia,Keisari Justinianus kuitenkin valvoi koko äänestysmenettelyä. Historialliset asiakirjat osoittavat, että oli olemassa salaliitto, jonka tarkoituksena oli väärentää länsimaisten edustajien allekirjoituksia, joista useimmat olivat samaa mieltä Origeneksen näkemyksistä. Niiden sadan kuudenkymmenenviiden piispan joukossa, jotka allekirjoittivat Origenismin vastaisen asetuksen, ei voinut olla enempää kuin kuusi lännen lähettilästä. Arvailtuaan, että konsiilissa pelattiin vilpillistä peliä, paavi Vigilius kieltäytyi olemasta läsnä, kun lopullinen tuomio julistettiin.
Kristillisen kirkon teologit ja historioitsijat ovat todenneet Konstantinopolin konsiilin tulokset seuraavasti:
Origenismin vastustajat saivat keisari Justinianuksen kirjoittamaan Konstantinopolin patriarkalle kirjeen, jossa Origenesta kuvailtiin pahanlaatuiseksi harhaoppiseksi. Justinianuksen käskystä Konstantinopolissa kokoontui vuonna 543 kirkolliskokous, jonka tuloksena syntyi edikti, jossa lueteltiin ja tuomittiin virheet, joihin Origenesin väitettiin syyllistyneen. Edikti, jonka oli tarkoitus sovittaa länsi ja itä yhteen, vain syvensi niiden välistä kuilua. Paavi Vigilius hylkäsi keisarin ediktin ja riiteli Konstantinopolin patriarkan kanssa, joka tuki Justinianusta. Hetken kuluttua paavi kuitenkin muutti mieltään ja, varovasti jättämättä mitään virallista vahvistusta keisarin oikeudelle puuttua teologisiin keskusteluihin, antoi kuitenkin ediktin, jossa hän anathemoi keisarin ediktissä kielletyn opin. Tämä asetus herätti tyytymättömyyttä Gallian, Pohjois-Afrikan ja monien muiden maakuntien piispoissa, ja Vigilius kumosi sen vuonna 550 (eli kolme vuotta ennen Origeneenin opetuksen viimeistä murskaavaa iskua).
Jälleensyntyminen maailmanuskonnoissa [S. Rosen]Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.
Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä.
Aluksi kristillinen filosofia salli ajatuksen jälleensyntymisestä. Ajatus sielunvaelluksesta oli tärkeässä asemassa Pythagoraan, Sokrateen ja Platonin kirjoituksissa. ...Näistä ja muista poliittisista syistä Konstantinopolin toinen kirkolliskokous tuomitsi Origeneksen opetukset, ja sen seurauksena aristoteelinen perinne nousi länsimaissa etualalle. Tämä johti tietynlaiseen materialistiseen maailmankuvaan. Tämän seurauksena tiede työnsi uskonnon taka-alalle, ja uskonto itse oli liian keskittynyt ympäröivään maailmaan käsittelemään myös tulevan (tai menneen) elämän ongelmia.
Monet ovat todenneet kristillisen uskonnon synkän tilan länsimaissa, eikä parannusta ole valitettavasti näköpiirissä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että elleivät kristityt ajattelijat käänny uudelleen platonis-augustiolaisen kristinuskon ja Origeneksen opetukselle ominaisen logiikan puoleen, he huomaavat jonain päivänä, että heidän uskontonsa kulkee rinta rinnan sen materialismin kanssa, jota se on aina kiihkeästi vastustanut. Itse Kristus ei olisi voinut tunnustaa tällaista uskontunnustusta kristityksi.
Kokonaisten keskusteluketjujen poistaja. Jos kristinuskon kyseenalaistavia viestejä on liikaa, on helpompi poistaa koko viestiketju. Mutta juuri siksi on kirjoitettava moniin paikkoihin, jotta monet viestit säilyvät ja monilla ihmisillä on aikaa lukea ne.
Kristityt vastustavat taas sitä, että ihmisille kerrotaan jälleensyntymisestä.
https://www.facebook.com/Gaia/videos/why-was-reincarnation-removed-from-the-bible/1807452312618785/
Reinkarnaatio on poistettu Raamatusta.
Tässä on englanninkielinen kirja täsmälleen samasta asiasta.
https://www.amazon.co.uk/Reincarnation-Controversy-Uncovering-Truth-Religions/dp/188708911X
_______________________________
Sekä kristinusko että islam eivät ole enää sitä, mitä ne olivat alussa. Nämä uskonnot ovat muuttuneet ajan myötä. Sekä varhaisessa kristinuskossa että varhaisessa islamissa oli mukana jälleensyntyminen.
Alkuperäinen islamilainen käsitys kuolemasta liittyi erottamattomasti ajatukseen jälleensyntymisestä.
Islamilaisissa kirjoituksissa reinkarnaatio ilmaistaan sanalla tanasukh, mutta ortodoksiset muslimifilosofit käyttävät tätä sanaa harvoin.
Syyrialaiset sufit, pitivät jälleensyntymistä perusperiaatteena, jolle heidän opetuksensa rakentuivat. Tämä islamin synkretistinen haara kehittyi 1100-luvulla. Sitä on harjoitettu pääasiassa Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa, mutta viime aikoina sen vaikutusvalta ortodoksimuslimien keskuudessa on kasvanut, ilmeisesti sen luontaisen syvän henkisyyden ja yhteyden vuoksi muinaisiin uskontoihin, joiden viisautta pidetään kadonneena nykyaikaisille totuuden etsijöille. Keskiajalla ortodoksiseen kristilliseen koulukuntaan kuulumattomien oppineiden vainot saivat monet oppineet ja filosofit pakenemaan Euroopasta. Jotkut heistä muuttivat Persiaan, toiset Arabiaan, ja jotkut lähtivät aina Intiaan asti.
Useiden vuosisatojen ajan Muhammedin huomattavat seuraajat hyväksyivät reinkarnaatio-opin, mutta salasivat sen laajalta uskovien piiriltä.
Muiden maailmanuskontojen tavoin islam sysää sielun jälleensyntymisen teorian taka-alalle pitäen uskoa jälleensyntymiseen pahimmillaan harhaoppina ja parhaimmillaan mystikkojen ja muiden alkuperäiskansojen etuoikeutena. Islamin eri virtausten ja pyhien kirjoitusten huolellinen tutkiminen osoittaa kuitenkin, että reinkarnaatio-oppi on olennainen osa tämän opin uskonnollista perinnettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoa on myös se, että jopa islamissa oli alun perin jälleensyntymisen käsite.
Uskonnot nykyisessä muodossaan menettäisivät perustansa, jos reinkarnaatio olisi tiedossa. Mitä ei kaikkea tehdä, jotta ihmisiä voitaisiin hallita. Ja mikä olisikaan parempi keino hallita kuin oppi ikuisesta helvetistä.
Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ville Mäkipelto: Tutkimus tuo nöyryyttä raamatuntulkintaan
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ville-makipelto-tutkimus-tuo-noyryytta…
Ristiriitaisuuksien kirjasta tuli myös Ville Mäkipellon väitöstutkimusaihe.
– Minua kiinnostavat laajat erot Vanhan testamentin käsikirjoituksissa. Valitsin Joosuan kirjan lopun tutkimusaiheekseni, koska siinä eroja on paljon, Mäkipelto kertoo. Hän väitteli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa helmikuun alussa.
Se, mitä nyky-Raamatusta luetaan Joosuan kirjana, on lukuisten historian kerrosten synnyttämää.
– Mitään Vanhan testamentin teksteistä ei ole kirjoitettu yhdeltä istumalta. Niiden taustalla on monia lähteitä, ja tekstejä on muokattu useita sukupolvia, Ville Mäkipelto sanoo.
Joosuan puhe on vaihtunut Jumalan puheeksi
Mäkipelto tutkiikin tekstien toimitushistoriaa, sitä, miten tekstit ovat aikojen saatossa muovautuneet. Joosuan kirjan kirjureista, jotka ovat kopioineet ja muokanneet käsikirjoituksia, tiedetään henkilöinä hyvin vähän.
– Kirjurit kuuluivat yhteiskunnan eliittiin, sillä luku- ja kirjoitustaito ei ollut yleistä.
Tavallisena työpäivänä Mäkipellolla on edessään erilaisia käsikirjoituksia: masoreettinen teksti, johon meidän tuntemamme Raamattukin pohjautuu, Vanhan testamentin kreikankielinen käännös eli Septuaginta ja Qumranin yhteisön säilyttämät tekstit. Käsikirjoituksia vertailemalla esiin alkaa nousta selkeitä eroja.
Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta. Helluntaiseurakunnasta eronneiden kirjoittajien oma suhde Raamattuun on muuttunut tutkimustyön ja elämänhistorian aikana dramaattisesti useita kertoja.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/sensuroitu/4434365
Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia.
https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/2015/04/08/nain-raamattua-on-muut…
Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasityks…
Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/
Changes in sacred texts and traditions.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristityt poistavat taas viestejä ja kokonaisia ketjuja, mutta me laitamme ne takaisin.
Eläköön vapautemme valita uskomme!
Paras tapa hallita ihmisiä on oppi ikuisesta helvetistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkialla saarnataan ja moniin kristillisiin oppeihin sisältyy oppi, jonka mukaan kuolleita syntisiä kidutetaan iankaikkisen piinan liekeissä ja että heidän lyhyen maallisen elämänsä aikana tekemiensä rikkomusten vuoksi heidän on kestettävä ikuista kärsimystä. Mutta se on ristiriidassa rakkauden, laupeuden ja oikeudenmukaisuuden ymmärtämisen kanssa. Eräs valistunut teologian tohtori sanoi kerran: "Helvetin marttyyrien näkeminen lisää vanhurskaiden ikuista onnea. Kun he näkevät siellä omanlaisensa, joiden tilanne on niin kauhea, kun he itse ovat niin korkeassa asemassa, heidän autuutensa moninkertaistuu."
Mistä Raamatun sivuilta tällainen opetus löytyy? Onko taivaassa olevilta lunastetuilta RIISTETTY KAIKKI SÄÄLI JA MYÖTÄTUNTO ja jopa yksinkertainen inhimillisyyden tunne? Vai korvautuvatko nämä tunteet stoalaisten tunteettomuudella ja villien julmuudella? Ei, ja jälleen kerran ei; Jumalan kirjassa ei ole mitään sellaista. Ehkä ne, jotka saarnaavat tällaisia ajatuksia, ovat koulutettuja ja jopa hyvin arvostettuja, mutta he ovat Saatanan temppujen pettämiä. Hän rohkaisee heitä tulkitsemaan väärin Raamatun ankaraa kieltä ja saa heidät löytämään Raamatusta julmuutta ja uhkauksia, jotka ovat ominaisia hänelle itselleen, mutta eivät Vapahtajallemme.
Vaikka olettaisimmekin, että Herra on mielissään syntisten kärsimyksistä, niiden huokauksista ja huudoista, joita Hän pitää helvetin tulessa, mikä on näiden kärsimysten tarkoitus? Onko mahdollista, että nämä kauheat huudot ovat suloisinta musiikkia Äärettömän Rakkauden korvissa? Väitetään, että jumalattomien loputon kärsimys osoittaa Jumalan vihan syntiä kohtaan, joka tuhoaa maailmankaikkeuden rauhan ja rauhallisuuden. Voi, mikä kauhea jumalanpilkka! Näyttäisi siis siltä, että Jumalan viha syntiä kohtaan on syy sen jatkuvuuteen. Monet teologit väittävät, että jatkuva kidutus ilman toivoa armosta katkeroittaa kurjia, jotka vapisevat kirouksista ja pilkasta ja lisäävät syyllisyyttään. Synnin jatkuva lisääntyminen loputtomien aikojen kuluessa ei voi edistää Jumalan kirkkautta.
_____________________________
1500-luvulla elänyt sveitsiläinen reformaattori Jean Calvin totesi, että helvetti on täynnä alle kyynärän pituisia pikkulapsia. Calvinin mukaan kyseiset lapset, samoin kuin muut helvettiin joutuvat, päätyvät ikuiseen kadotukseen siksi, että Jumala on niin etukäteen päättänyt. Miksi? Koska Jumala voi. Piste.
2000-luvulla elävä yhdysvaltalainen David Bentley Hart toteaa, että JOS IHMISET AJATTELEVAT JUMALASTA KUTEN CALVIN, ON LÄHINNÄ MAKUASIA, PALVOOKO IHMINEN JUMALAA VAI PAHOLAISTA.
Helluntaiseurakunnasta eronneiden kirjoittajien oma suhde Raamattuun on muuttunut tutkimustyön ja elämänhistorian aikana dramaattisesti useita kertoja.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/sensuroitu/4434365
Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia.
https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/2015/04/08/nain-raamattua-on-muut…
Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasityks…
Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
Uskonnot nykyisessä muodossaan menettäisivät perustansa, jos reinkarnaatio olisi tiedossa. Mitä ei kaikkea tehdä, jotta ihmisiä voitaisiin hallita. Ja mikä olisikaan parempi keino hallita kuin oppi ikuisesta helvetistä.
Jumalaa ei ehkä ole olemassa. Miksi murehtia asiaa? Nauttikaa elämästä mielummin.
Valintoja, onko kusetettava vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Ville Mäkipelto on psykologi, teologian tohtori, joka on tutkinut muutoksia Raamatun tekstihistoriassa. Hänen suosittua YouTube-kanavaansa historiasta, ihmismielestä ja kulttuurista seuraa 162 000 tilaajaa. Paavo Huotari tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa varhaisimmista raamatunkäännöksistä. Evankelis-luterilaisen kirkon pappina hän haluaa haastaa uskonnollisia yhteisöjä pohtimaan pyhien tekstien moninaisuutta. Helluntaiseurakunnasta eronneiden kirjoittajien oma suhde Raamattuun on muuttunut tutkimustyön ja elämänhistorian aikana dramaattisesti useita kertoja.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/sensuroitu/4434365
Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia.https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/2015/04/08/nain-raamattua-on-muut…
Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä
https://www.sttinfo.fi/tiedote/ravisteleva-tietokirja-romuttaa-kasityks…
Ravisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta
https://blogs.helsinki.fi/sacredtexts/
Changes in sacred texts and traditions.
Siis ihan tohtorismies on sen kirjoittanut.
Mielipiteet, kuten ilmestykseen perustuvat uskonnotkin, ovat alttiita muutoksille. Se, mitä lähes tuhannenviisisadan vuoden ajan on kristitylle maailmalle harhaanjohtavasti tyrkytetty kirjana, jonka jokainen sana on kirjoitettu välittömässä johdatuksessa ja jossa ei ole voitu ilman pyhäinhäväistystä muuttaa yhtäkään tavua tai pilkkua, käännetään, tarkistetaan, korjataan, ja siitä poistetaan kokonaisia jakeita ja joissakin tapauksissa kokonaisia lukuja.