Lue keskustelun säännöt.
Minun on nykyään vaikea ymmärtää, että miksi joku haluaa myrkyttää ja sekoittaa aivokemiansa alkoholilla. Tulee surullinen ja ahdistunut olo alkoholin käytöstä.
18.03.2023 |
Olen itsekin käyttänyt runsaasti alkoholia ja tunnen alkoholisteja todella paljon, läheisimpiä ovat vanhemmat.
Myös muutama miesystävä on ollut alkoholisti. Eli ymmärrän sinällään toki riippuvuuden ja miten hyvä olo siitä voi tulla sekä miten se voi alkaa määrittelemään elämää.
Kun kuitenkin katson lintuperpektiivistä alkoholinkäyttöä vaikka itselläni mitä se on ollut, niin tulee sellainen reaktio, että mitä hienoa siinä on myrkyttää itseään ja sekoittaa oma päänsä juomalla. Tulee jopa ahdistunut ja surullinen olotila kun mietin miksi olen sellaista harrastanut ja niin paljon. Elämä on paljon parempaa ilman alkoholia ja on vain järjetöntä miettiä, että olen oikeasti pilannut elämääni sen vuoksi.
Ihan kuin olisi herännyt ja nykyään en halua juoda enää lainkaan. Tulee huono olo jo pelkästään siitä, että kuvittelen juovani.
Siinä kun ei vaan ole mitään järkeä olla päissään, tuhlata rahojaan, nolata itseään ja aiheuttaa muutakin haittaa elämässä.
Ehkä suren omaa elämääni sen myötä miten olen tuhlannut aikaani ja tuhonnut terveyttäni sekä muita asoita alkoholin vuoksi, kenties siksi reaktioni on tämä koska suren asiaa. Saako kukaan tästä kiinni?
Yhtenä kertana tosiaan vain koko juominen alkoi olemaan järjenvastaista ja edelleen ajattelen samoin.
Kommentit (94)
Jos selvinpäin olisi hauskaa niin päihteitä ei juuri käytettäisi. Aikuisen elämä on niin huonoa että sen takia joutuu ottamaan ettei pää leviäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos selvinpäin olisi hauskaa niin päihteitä ei juuri käytettäisi. Aikuisen elämä on niin huonoa että sen takia joutuu ottamaan ettei pää leviäisi.
Sehän se. On tasapainoilua kumpi on oikeasti huompi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama kuin ap:lla. Sillä erotuksella tosin että en ole koskaan juonut niin paljon että olisin menettänyt jotain sen takia. Kasvoin absolutistiperheessä, mutta 18v join usein humalaan ja nuorena poltin tupakkaakin. Kolmekymppiseksi vielä tuli käytyä juhlimassa, festareilla kerran kesässä tms. Join humalaan muutaman kerran vuodessa.
Muutoin en edes tissutellut.
Mutta nyt nelikymppisenä alkoholin vaikutus tuntuu vastenmieliseltä ja noushumala lähinnähuimaukselta. En saa siitä enää mitään muuta kuin röyhtäilyjä ja päänsäryn.
Joskus tulee hetkiä, että nyt menis kylmä Breezeri tai rosee, mutta se hetki menee ohi kun eihän sitä ikinä kaapissa ole valmiina😁En jotenkin saa enää alkoholista mitään, ja juhlissakin alkoholi alkaa väsyttää. Viimeksi oltiin miehen kanssa keikalle menossa ja otin hotellissa pari lasia viiniä, nukahdin! Iski vaan älytön väsymys. En suoraan sanoen ymmärrä miksi näin tapahtuu, en tuomitse käyttäjiä, jopa kadehdin heitä jotka voivat juoda pari lasia viiniä rentoutumismielessä. Mulle se toimii unilääkkeenä…
Univaje?
Itse olen kohtuukäyttäjä, mutta urheilu on ehkä parempi "huume" minulle. Siitä tulee parempi olo.
Yksi lenkillinen vs yksi bisse? Aika raikas olo kyllä nyt lenkin jälkeen, alkoholista tulee vähän sellainen tokkurainen eikä ajatus kulje. Juonkin enemmän maun takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan tosi hyvin kiinni ajatuksestasi, AP. Omille vanhemmille alko alkoi maistua eläkeiässä ja se aiheutti itselle kovan vastareaktion. En halua pilata omia aivoja ja terveyttä moiseen, vaikkem muiden toimintaan voikaan vaikuttaa. Kallistakin vielä.
Alkoholi on hermomyrkky. Vaikka kuinka hienostelisi ja joisi hienosta lasista viiniä, totuus on se, että nielee myrkkyä. Aivotutkijat sanovat, ettei mitään turvallista rajaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saan tosi hyvin kiinni ajatuksestasi, AP. Omille vanhemmille alko alkoi maistua eläkeiässä ja se aiheutti itselle kovan vastareaktion. En halua pilata omia aivoja ja terveyttä moiseen, vaikkem muiden toimintaan voikaan vaikuttaa. Kallistakin vielä.
Eläkkeellä saa ottaa niin paljon kuin haluaa. Velvoitteet on tehty ja on vain vanhuus jäljellä.
Minä olen myös juonut liikaa. Ja nykyään lasken aika tarkkaan paljonko juon ja kuinka usein.
Mutta, on se alkoholi minulle paljon hyvääkin tuonut. Olen päässyt/joutunut tilanteisiin joihin en selvinpäin olisi. Paljon hyviä kokemuksia.
Ei minulla varmaan olisi vaimoa eikä lapsiakaan, jos en olisit ollut sopivissa paikoissa sopivilla hetkillä humalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholi on ainoa laillinen päihde. Olen itsekin raitis, mutta ymmärrän, jos joku haluaa rentoutua ottamalla joskus lasin tai pari. Ei mikään jooga tai meditaatio tuo yhtä tehokasta rentoutusta kuin päihde, joka lamaa hetkeksi keskushermoston.
Jotkut vetävät masennuslääkkeitä tai hormoneja kestääkseen elämää. Uusimpien tutkimusten mukaan ei terveellisiä keinoja nuokaan.
Onhan se ihmeellistä, että jos toinen vetää päivittäin puhdasta heroiinia ja toinen alkoholia, niin heroiininkäyttäjä pysyy yleensä hengissä pidempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi on ainoa laillinen päihde. Olen itsekin raitis, mutta ymmärrän, jos joku haluaa rentoutua ottamalla joskus lasin tai pari. Ei mikään jooga tai meditaatio tuo yhtä tehokasta rentoutusta kuin päihde, joka lamaa hetkeksi keskushermoston.
Jotkut vetävät masennuslääkkeitä tai hormoneja kestääkseen elämää. Uusimpien tutkimusten mukaan ei terveellisiä keinoja nuokaan.
Niin se on että harvasta terveellisestä asiasta saa nautintoa tai rentoutumista joka auttaa jaksamaan taas seuraavan viikon arkea.
Varmaan joisin joskus, jos pystyisin, mutta siitä tulee niin huono olo etten pysty.
Ihmettelen miten jotkut keski-ikäiset naiset pystyvät juomaan säännöllisesti. Itse olen aivan romu, vaikka ihan kohtuudella ottaisin. Masentaa, väsyttää, uni muuttuu huonoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tekstistäni voisi niin moni provosoitua ja löytää kohtia, jotka saattavat ärsyttää koska olen lokeroinut tämän nyt vain näemmä runsaasti alkoholia juoviin. Toki jokaisen käyttö on hyvin erilaista ja ehkei tämä koske heitä, jotka eivät juo humaltuakseen. -ap
Mä väitän, että kaikki juovat humaltuakseen vaikka muuta väittäisivätkin. Vai miksei nuo "ei-humaltuakseen" juovat vaihda kaikki sitten alkoholittomiin? Kyllä siitä se pikkuinen piristys/hyvänolontunne tulee kun juo alkoholia, ja se on se juttu johon jäädään koukkuun.
Joo, mutta mitä pahaa siinä on? Tuleehan kahvistakin hyvä olo, joillekin sokerista. Kun juon saunaoluen en todellakaan tee sitä humaltuakseni, en tule yhdestä oluesta humalaan.
Mutta alkoholi tuo kuitenkin jotain hyvänolontunnetta aivoihin, joita ei alkoholittomasta saa. Se oli pointtini, eli juot sen alkoholin vuoksi vaikket humaltuisikaan.
No mitä pahaa siinä on? Kyllähän ihminen hakee hyvänolontunnetta vaikka mistä. Jos käyn lenkillä, menen saunaan ja juon oluen siinä on jo kolme asiaa. Mikä tässä on siis väärin?
Millä tavalla "väärin"?
Kukin tehkööt mitä tekee, mutta minusta urheilulla ja saunomisella on pääosin positiivisia vaikutuksia. Alkoholi taas on myrkky, joka vaikuttaa aivojen kemiaan. Pieninäkin annoksina.
Nuorena alkoholin hyvät puolet voitti usein huonot. Oli hauskaa ja elämänmakuista eikä krapula tuntunut juuri missään. Nykyään keski-ikäisenä uni on pilalla monta yötä, mieli on tahmea, ärtynyt ja aloitekyvytön koko viikonlopun ja masennus jatkuu ainakin viikon yhden kostean illan jälkeen. Lisäksi humala ei tunnu yhtä huumaavalta ja euforiselta, vaikka ehkä tekeekin vähän rennommaksi ja sosiaalisemmaksi. Reipas ja energinen viikonloppu vain yksinkertaisesti voittaa nykyään sen alkoholin.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena alkoholin hyvät puolet voitti usein huonot. Oli hauskaa ja elämänmakuista eikä krapula tuntunut juuri missään. Nykyään keski-ikäisenä uni on pilalla monta yötä, mieli on tahmea, ärtynyt ja aloitekyvytön koko viikonlopun ja masennus jatkuu ainakin viikon yhden kostean illan jälkeen. Lisäksi humala ei tunnu yhtä huumaavalta ja euforiselta, vaikka ehkä tekeekin vähän rennommaksi ja sosiaalisemmaksi. Reipas ja energinen viikonloppu vain yksinkertaisesti voittaa nykyään sen alkoholin.
Keski-ikäisille kannabis on alkoholia parempi päihde. Ei krapulaa eikä muitakaan alkoholin huonoja puolia.
Suomalainen yhteiskunta on myös sairas kun se pitää alkoholin saatavilla elintarvikekaupoissa. Panimoteollisuus saa markkinoida aivan vapaasti valot välkkyen ja liput heiluen. Mielikuvissa oluttölkki yhdistetään hyviin yhteishetkiin, saunomiseen, jääkiekkoiluun, artesaanitaiteeseen. Alkoholin saatavuus muissa pohjoismaissa on tiukempaa.
*en pidä AA-kerhosta koska AA-kerho unohtaa tai tarkoituksellisesti sivuuttaa yhteiskunnan altistavan vaikutuksen ja sysää kaiken vastuun kansalaisen päälle. Ikäänkuin AA-kerhossa käyvä kansalainen olisi immuuni yhteiskunnan läpäisevälle alkoholimarkkinoinnille. Viinademoni ei oikeasti asu sisällä vaan viinademoni mainostaa itseään mainoksissa kauppojen seinillä ja pop-kulttuurissa.
Sekin että ne jotka saavat valtavan euforiantunteen ekoista kännäilyistään (tässähän on tutkitusti valtavia eroja miten hyvä olo tulee, sama muissakin päihteissä, aivot ovat niin yksilöllisiä) hakevat sitä samaa hyvää oloa vielä esim. 20 vuotta myöhemminkin vaikka sitä ei pysty enää saavuttamaan. Jos juo tarpeeksi usein, aivojen mielihyväjärjestelmässä tapahtuu peruuttamattomia muutoksia. Tästä samasta syystä rankasta juomisesta raitistuneella käyttö menee yleensä melko nopeasti yhtä rajuksi mitä se oli ennen raitistumista, vaikka juomisessa olisi ollut vuosikausien tauko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan tosi hyvin kiinni ajatuksestasi, AP. Omille vanhemmille alko alkoi maistua eläkeiässä ja se aiheutti itselle kovan vastareaktion. En halua pilata omia aivoja ja terveyttä moiseen, vaikkem muiden toimintaan voikaan vaikuttaa. Kallistakin vielä.
Eläkkeellä saa ottaa niin paljon kuin haluaa. Velvoitteet on tehty ja on vain vanhuus jäljellä.
Näin seitsemänkymppisenä absolutistina ei ole mukava seurata vierestä alkoholisoituneita ikätovereita. Itse käyn kävelyllä ja jumppaan joka päivä, alkoholia paljon käyttävät ystäväni tuskin pysyvät enää pystyssä. Vanhuuskin voi olla laadullisesti hyvin erilaista, eikä aina ole kyse pelkästään perimästä.
Moni lääkitsee itseään päihteillä. Juodaan yksinäisyyteen, mielenterveysongelmiin, fyysisiin kipuihin, vanhuuden- ja kuolemanpelkoon.
Pidän itseäni tiedostavana juojana. En halua tehdä alkoholista itselleni oikeaa ongelmaa.
Nyt kun miesseuraa puuttuu, on alkoholin käyttökin taas vähentynyt. Seura tekee kaltaisekseen.