Lue keskustelun säännöt.
Minun on nykyään vaikea ymmärtää, että miksi joku haluaa myrkyttää ja sekoittaa aivokemiansa alkoholilla. Tulee surullinen ja ahdistunut olo alkoholin käytöstä.
18.03.2023 |
Olen itsekin käyttänyt runsaasti alkoholia ja tunnen alkoholisteja todella paljon, läheisimpiä ovat vanhemmat.
Myös muutama miesystävä on ollut alkoholisti. Eli ymmärrän sinällään toki riippuvuuden ja miten hyvä olo siitä voi tulla sekä miten se voi alkaa määrittelemään elämää.
Kun kuitenkin katson lintuperpektiivistä alkoholinkäyttöä vaikka itselläni mitä se on ollut, niin tulee sellainen reaktio, että mitä hienoa siinä on myrkyttää itseään ja sekoittaa oma päänsä juomalla. Tulee jopa ahdistunut ja surullinen olotila kun mietin miksi olen sellaista harrastanut ja niin paljon. Elämä on paljon parempaa ilman alkoholia ja on vain järjetöntä miettiä, että olen oikeasti pilannut elämääni sen vuoksi.
Ihan kuin olisi herännyt ja nykyään en halua juoda enää lainkaan. Tulee huono olo jo pelkästään siitä, että kuvittelen juovani.
Siinä kun ei vaan ole mitään järkeä olla päissään, tuhlata rahojaan, nolata itseään ja aiheuttaa muutakin haittaa elämässä.
Ehkä suren omaa elämääni sen myötä miten olen tuhlannut aikaani ja tuhonnut terveyttäni sekä muita asoita alkoholin vuoksi, kenties siksi reaktioni on tämä koska suren asiaa. Saako kukaan tästä kiinni?
Yhtenä kertana tosiaan vain koko juominen alkoi olemaan järjenvastaista ja edelleen ajattelen samoin.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tekstistäni voisi niin moni provosoitua ja löytää kohtia, jotka saattavat ärsyttää koska olen lokeroinut tämän nyt vain näemmä runsaasti alkoholia juoviin. Toki jokaisen käyttö on hyvin erilaista ja ehkei tämä koske heitä, jotka eivät juo humaltuakseen. -ap
Mä väitän, että kaikki juovat humaltuakseen vaikka muuta väittäisivätkin. Vai miksei nuo "ei-humaltuakseen" juovat vaihda kaikki sitten alkoholittomiin? Kyllä siitä se pikkuinen piristys/hyvänolontunne tulee kun juo alkoholia, ja se on se juttu johon jäädään koukkuun.
En todellakaan juo humaltuakseni, enkä edes halua tulla humalaan!
Mutta tilaan baarissa yhden tai kaksi olutta jos sinne eksyn koska haluan maistaa uusia makuja. Sourit ovat tällä hetkellä suosiossani ja niitä on niin paljon eri makuisia, että kaikkia ei voi edes maistaa.
Jotenkin todella tunkkainen ajatus, että kyllähän kaikki juovat humaltuakseen! Jos itse et voi juoda ilman tuota tarkoitusta niin se on oma ongelmasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voit olla tyytyväinen että tajusit lopettaa ja olet päässyt juomisesta irti, monet ovat niin syvällä että ei edes onnistu. Tai edes tiedosta ongelmaansa koska täällä jotenkin kuvitellaan että se 28 viikkoannosta on kohtuuden rajoissa
Nykyään tiedetään että jos vanhemmat käyttää alkoholia/muita päihteitä se muuttaa aivojen rakennetta ja hermostoa.
Hankalaa tuossa on että se muutos periytyy geenien mukana lapsille.
Ap:n teksti voisi olla minun kirjoittamaani, ajattelen ja tunnen täsmälleen samoin! Join melkein joka viikko n. 5 vuoden ajan, nyt lähestyn vuotta selvin päin. Tuntuu kuin olisin saanut elämäni takaisin ja kaikki tuntuu erilaiselta, paremmalta. Elämässä on jotain samanlaista iloa ja vilpittömyyttä kuin lapsena. Nykyään jaksan opiskella, käydä töissä ja kokeilla uusia harrastuksia, asioita joita en olisi ennen edes kuvitellut jaksavani, kun elämässä oli vain viikonloput ja se alkoholi. Olo on myös virkeämpi, tuntuu kuin keho ja mieli olisivat jotenkin puhdistuneet. Hurja ajatella, että tältä sen pitäisikin tuntua, mihin oikein hukkasin ne viisi vuotta? Niin kuin ap sanoi, tuntuu kuin joku muu olisi ollut ohjaksissa sen ajan. Nyt en halua jättää yhtään päivää elämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n teksti voisi olla minun kirjoittamaani, ajattelen ja tunnen täsmälleen samoin! Join melkein joka viikko n. 5 vuoden ajan, nyt lähestyn vuotta selvin päin. Tuntuu kuin olisin saanut elämäni takaisin ja kaikki tuntuu erilaiselta, paremmalta. Elämässä on jotain samanlaista iloa ja vilpittömyyttä kuin lapsena. Nykyään jaksan opiskella, käydä töissä ja kokeilla uusia harrastuksia, asioita joita en olisi ennen edes kuvitellut jaksavani, kun elämässä oli vain viikonloput ja se alkoholi. Olo on myös virkeämpi, tuntuu kuin keho ja mieli olisivat jotenkin puhdistuneet. Hurja ajatella, että tältä sen pitäisikin tuntua, mihin oikein hukkasin ne viisi vuotta? Niin kuin ap sanoi, tuntuu kuin joku muu olisi ollut ohjaksissa sen ajan. Nyt en halua jättää yhtään päivää elämättä.
Ihana kuulla!! Olen todella iloinen puolestasi ja vaikka en ole ollut vielä pitkään selvänä, niin minullakin on tunne, että arvostan elämää aivan eri tavalla. Pahimmassa vaiheessa halusin kuolla koska alkoholi määritteli niin paljon elämääni. En tietenkään myöntänyt sen johtuvan alkoholista mutta toisaalta tiedostin koko ajan, että se pilaa elämääni ja kaikki asiat olivat sekaisin. Kaikki liittyi alkoholiin jollain tavalla, oma jaksaminen, ihmissuhteet, rahan käyttö jne.
Sitten vain silmät avautuivat. Itse join 14- vuotiaasta saakka, varmaan melkein joka viikonloppu. Olen suoritunut elämästä mutta en todellisen potentiaalini mukaisesti, paljon meni alkoholin vuoksi mönkään ja olisin pystynyt parempaankin. Onneksi on ammatteja ja töitä jne, asiat ovat ihan hyvin mutta silti kyllä olisin pystynyt parempaankin jos ei tuota alkoa olisi ollut niin vahvasti mukana. Yli kymmenen vuotta sitä kesti.
Paljon tsemppiä ja hyvää sinulle! :)
-ap
Kaikista haitoistaan huolimatta alkoholi on olevinaan normaalia päihteidenkäyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tekstistäni voisi niin moni provosoitua ja löytää kohtia, jotka saattavat ärsyttää koska olen lokeroinut tämän nyt vain näemmä runsaasti alkoholia juoviin. Toki jokaisen käyttö on hyvin erilaista ja ehkei tämä koske heitä, jotka eivät juo humaltuakseen. -ap
Mä väitän, että kaikki juovat humaltuakseen vaikka muuta väittäisivätkin. Vai miksei nuo "ei-humaltuakseen" juovat vaihda kaikki sitten alkoholittomiin? Kyllä siitä se pikkuinen piristys/hyvänolontunne tulee kun juo alkoholia, ja se on se juttu johon jäädään koukkuun.
Aikamoinen väite. Lienee ihan vain suomalaisen väite, että kaikki juovat vain humaltuakseen. Koko aikuisikäni olen silloin tällöin nauttinut (en juomalla juonut) lasillisen tai pari punaviiniä. Nuorempana kokeilin Calvadosta ja Whiskyä ja hyviä konjakkeja ja likööreitäkin. Ikinä en aatellut humaltua, enkä ole kännissä ikinä ollut. Edelleenkin juon silloin tällöin n. pari kertaa kuussa lasillisen punaviiniä, joskus yksi olut menee myös. Väkeviä en ole vuosikymmeniin enää maistanut. Alkoholitonta olutta juon lasillisen joskus kotona ruokailun yhteydessä, muuten päivässä menee pari litraa kivennäisvettä. Edes nuorena ei ollut mitään mielenkiintoa pyöriä joukoissa joissa viina virtasi, halveksin sellaisia porukoita jo teininä.
Kohtuukäyttäjä on edelleen ok homma, sen sijaan riippuvainen eli juoppo on todellinen ongelmakasa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikista haitoistaan huolimatta alkoholi on olevinaan normaalia päihteidenkäyttöä.
Kun ei ole muita laillisia tai sallittuja päihteitä niin alkoholi on olevinaan normaalia päihteiden käyttöä. Todellisilla haitoilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten päihteiden laillisuus ja laittomuus menevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tekstistäni voisi niin moni provosoitua ja löytää kohtia, jotka saattavat ärsyttää koska olen lokeroinut tämän nyt vain näemmä runsaasti alkoholia juoviin. Toki jokaisen käyttö on hyvin erilaista ja ehkei tämä koske heitä, jotka eivät juo humaltuakseen. -ap
Mä väitän, että kaikki juovat humaltuakseen vaikka muuta väittäisivätkin. Vai miksei nuo "ei-humaltuakseen" juovat vaihda kaikki sitten alkoholittomiin? Kyllä siitä se pikkuinen piristys/hyvänolontunne tulee kun juo alkoholia, ja se on se juttu johon jäädään koukkuun.
En todellakaan juo humaltuakseni, enkä edes halua tulla humalaan!
Mutta tilaan baarissa yhden tai kaksi olutta jos sinne eksyn koska haluan maistaa uusia makuja. Sourit ovat tällä hetkellä suosiossani ja niitä on niin paljon eri makuisia, että kaikkia ei voi edes maistaa.Jotenkin todella tunkkainen ajatus, että kyllähän kaikki juovat humaltuakseen! Jos itse et voi juoda ilman tuota tarkoitusta niin se on oma ongelmasi.
Alkoholin juominen humaltumatta on myös erittäin haitallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tekstistäni voisi niin moni provosoitua ja löytää kohtia, jotka saattavat ärsyttää koska olen lokeroinut tämän nyt vain näemmä runsaasti alkoholia juoviin. Toki jokaisen käyttö on hyvin erilaista ja ehkei tämä koske heitä, jotka eivät juo humaltuakseen. -ap
Mä väitän, että kaikki juovat humaltuakseen vaikka muuta väittäisivätkin. Vai miksei nuo "ei-humaltuakseen" juovat vaihda kaikki sitten alkoholittomiin? Kyllä siitä se pikkuinen piristys/hyvänolontunne tulee kun juo alkoholia, ja se on se juttu johon jäädään koukkuun.
En todellakaan juo humaltuakseni, enkä edes halua tulla humalaan!
Mutta tilaan baarissa yhden tai kaksi olutta jos sinne eksyn koska haluan maistaa uusia makuja. Sourit ovat tällä hetkellä suosiossani ja niitä on niin paljon eri makuisia, että kaikkia ei voi edes maistaa.Jotenkin todella tunkkainen ajatus, että kyllähän kaikki juovat humaltuakseen! Jos itse et voi juoda ilman tuota tarkoitusta niin se on oma ongelmasi.
Alkoholin juominen humaltumatta on myös erittäin haitallista.
Sekin vielä ja humala on alkoholin ainoa hyöty.
Tosi hieno juttu, AP. Itse taas tykkään ryypätä ja olla kännissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon on Ap hyvin yksinkertainen vastaus. Oma elämä ahdistaa ja on perseestä. Toinen on se että haluaa päästä mahdollisimman nopeasti pois täältä maanpäällisestä helvetistä, jota jotkut sekopäät kutsuu muka autuaaksi elämäksi. He ovat sokeita eivätkä erota valhetta totuudesta. Heidän silmät on puhkottu jotteivat he näkisi sitä vääryyttä jonka näen joka päivä kun vain astun ovesta ulos maailmaan. Se palaa helvetin liekeissä sulattaen kaiken kauniin jättäen jälkeen mustaa tuhkaa.
Fiilaan kyllä alouttajaa, aloin vähentää 33 vuotiaana, nyt olen 34v ja edelliset kännit vedin helmikuun alussa, oli meillä kyllä hauskaa mut seuraavat 3-4 päivää meni jälleen ajatellessa et pitikö taas. Kamala olo sekä henkisesti että fyysisesti. Nyt olen alkanut karsastaa alkoholia ja nauttimaan selvistä aamuista. Koska vain voi mennä treenaamaan tai tehdä oikeastaan mitä vaan, ennen piti ajoittaa treenit arkipäiville ku pe ja la meni dokatessa tai ainaki krapulassa. Pää on selkeä, silmät kirkkaat, ei pöhöä.
Nyt olen kipeänä, perjantaina olisi yksi keikka jonne ajattelin mennä jos vain ehdin parantua. Huomasin vaan ajattelevani, että onneks mulla on nää antibiootit ettei tarvi sen enempää selitellä muille miksen juo. Aluksi aattelin et no jos pääsiäisenä vähän hölläis mut ei mun tarvi höllätä mistään, mulla on hyvä olo näin. Ajatuskin juomisesta tuntuu inhottavalta mikä taas tuntuu hassulta, koska päälle kolmekymppiseksi kännitön viikonloppu oli epäonnistunut viikonloppu. Helkkarin surullista, tiedän, mutta siksi onkin hienoa huomata että itseasiassa selväpäisyys ei olekaan mulle ongelma.
En ole koskaan lukenut sairaampaa ja loukkaavampaa tekstiä.
Ihan törkeää uskonrauhan rikkomista ja kansan kiihotusta.
100% vääriä mielipiteitä ja hullunjuttua! Kirjoittaja
kuuluu vankilaan tai suljetulle osastolle Auroraan.
Teenkö nettivinkin poliisille? Sananvapautta ei Suomessa tarvita!
Minä lopetin kännien vetämisen vuosia sitten. Olin monta vuotta kohtukäyttäjä. Join yleensä puoli pulloa viiniä ehkä joka toinen päivä. Joskus kieltämättä hujahti koko pullo ja joskus jäi välipäivä pitämättä. Olen nyt ollut kuukauden juomatta mitään enkä ole huomannut mitään positiivisia vaikutuksia. Painoa on tullut neljä kiloa lisää. Tuntuu vain siltä niinkuin jotain kivaa olisi otettu pois ja mitään ei ole tullut tilalle.
Mulla on sama kuin ap:lla. Sillä erotuksella tosin että en ole koskaan juonut niin paljon että olisin menettänyt jotain sen takia. Kasvoin absolutistiperheessä, mutta 18v join usein humalaan ja nuorena poltin tupakkaakin. Kolmekymppiseksi vielä tuli käytyä juhlimassa, festareilla kerran kesässä tms. Join humalaan muutaman kerran vuodessa.
Muutoin en edes tissutellut.
Mutta nyt nelikymppisenä alkoholin vaikutus tuntuu vastenmieliseltä ja noushumala lähinnä
huimaukselta. En saa siitä enää mitään muuta kuin röyhtäilyjä ja päänsäryn.
Joskus tulee hetkiä, että nyt menis kylmä Breezeri tai rosee, mutta se hetki menee ohi kun eihän sitä ikinä kaapissa ole valmiina😁
En jotenkin saa enää alkoholista mitään, ja juhlissakin alkoholi alkaa väsyttää. Viimeksi oltiin miehen kanssa keikalle menossa ja otin hotellissa pari lasia viiniä, nukahdin! Iski vaan älytön väsymys. En suoraan sanoen ymmärrä miksi näin tapahtuu, en tuomitse käyttäjiä, jopa kadehdin heitä jotka voivat juoda pari lasia viiniä rentoutumismielessä. Mulle se toimii unilääkkeenä…
Vierailija kirjoitti:
Tosi hieno juttu, AP. Itse taas tykkään ryypätä ja olla kännissä.
Aika moni tykkää ryypätä. Mene vaikka huomenna katsomaan kun ihmiset ostaa pääsiäisjuomia. Neljän päivän juomat...
Koska elämää ei kestä selvinpäin. Nykyinen työ on ihan hirveää. Yritän koko ajan löytää uutta työpaikkaa, mutta vielä ei ole napannut. Lapsuuteni oli traumaattinen ja edelleen ihmissuhteet ovat itselleni hankalia. Ainoa ilo tällä hetkellä on videopelit ja olut/pilven polttelu pe ja la iltoina.
Olen kokeillut eri harrastuksia, löytää uusia kavereita ja muutenkin löytää uutta sisältöä elämään. Mistään en vaan saa samoja fiiliksiä kuin päihteistä.
Ehkä pitäisi yrittää olla esim. 3kk selvänä ja katsoa sitten, että miten aivot reagoivat. Ehkä sitten ne tavalliset harrastuksetkin tuottaisivat iloa. Ensin vaan pitäisi saada elämä tasaiseksi. Nykyajan työelämä on vaan niin pirun kuormittavaa, että en tiedä miten tulen sitä kestämään.