Alma Hätönen hakee psykologiaa opiskelemaan. Mitä sinä ajattelit hakea opiskelemaan näin aikuisena?
Hän haluaa sosiaalisen median tietojen mukaan joko puheterapeutiksi tai psykologiksi, mutta vain sen takia, koska haluaa myöhemmin psykoterapeutiksi. Nyt on kaupallisena yhteistyönä valmennuskurssi ja hakemus laitettu menemään.
Luuletteko, että tämä kasvattaa entisestään hakijamääriä psykalle, kun ala "trendaa" näin myös somessa? Ainakin valmennuskurssit saavat lisää mainosta.
Itse en välttämättä tuhlaisi aikaani valmennuskurssiin, sillä aivot saa kyllä ylikierroksille vielä sittenkin kun ne oikeat materiaalit tulevat.
Mitäs sinä aiot hakea opiskelemaan kolmekymppisenä tai vanhempana?
Kommentit (65)
Logopediaan on helpompi päästä. Moni hakee sinne "varavaihtoehtona" , eikä siksi että ala tosissaan kiinnostaisi. Ei-ensikertalaisella ei ole mitään menetettävää joten voi hyvin ottaa logopedian paikan vastaan ja tehdä ilmaiseksi psykologian perus- ja aineopinnot logopediopiskelijoiden kanssa ja samalla hakea uudestaan psykalle.
Tämä ongelma oli joskus ainakin ennen kiintiöitä myös lääkikseen hakevien keskuudessa, jotka meni vuodeksi pariksi kemialle tuhlaamaan yhteiskunnan resursseja.
Nykyään tällaista tekevät vain ei-ensikertalaiset hakijat, joilla ei ole mitään menetettävää.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti puheterapeutti trendaa. Heistä on huutava pula.
Enemmänkin on pula puheterapeutin opiskelupaikoista. Hakijoita on paljon, paikkoja vähän.
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapeuttikoulutukseen voi hakea vasta sitten, kun on valmistumisen jälkeen ollut vähintään kaksi vuotta relevantissa työssä (yleensä asiakastyötä mt-puolella, tai vaihtoehtoisesti sossuilla esim. perheneuvolatyötä, puheterapeuttien vaatimukset ovat itselleni hämärän peitossa, sillä heillä on aika vähän mitään psykoterapiaan verrattavaa työtä mahdollista tehdä).
Sairaanhoitajan tutkinnon voi suorittaa 3,5 vuodessa, ja moni aikuisopiskelija kyllä kirii senkin jopa 2,5-3 vuoteen, etenkin jos on aiempia hyväksilukuja. 2 vuotta mt-hoitajana ja voi hakea psykoterapeuttikoulutukseen. Eli yhteensä nopeimmillaan n. viidessä vuodessa pääsee kouluttautumaan psykoterapeutiksi.
Psykologin koulutus kestää 5,5 vuotta (ja pelkkä sisäänpääsy monella toiset viisi). Puheterapeutin tutkinto kestää 5 vuotta. Siitä voi laskea kuinka paljon kauemmin kestää päästä noilla papereilla psykoterapeuttikoulutukseen.
Toi on mustakin jännä että liksi haluaa yliopistoon lukemaan sitä psykologiaa jos tähtäimessä on ihan selvästi edetä psyko- tai puheterapeutiksi? Ajattelisi, että yliopistoon psykaa lähtee opiskelemaan joku joka haluaa vaikka tehdä tutkimusta tms... että onko tämä edes ottanut selvää unelma-alansa vaatimuksista?
psykiatriaan ei sentään ola määrällisesti samaa tunkua (tietty ei ole opiskelijapaikkojakaan) kun se kestäisi sen 12 vuotta :D vaikka muuten varmasti trendaisi näistä parhaiten
Psykologian opinnot ovat kyllä haastavia tilastomatematiikan osalta, jos tilastomatemaattinen ymmärrys ei ole hyvää. Pääsykokeissa tätä tosin mitataan nykyisin hyvin suppeasti, mutta opinnoissa oletetaan sitten, että jotain älyä löytyy. Osalle voi tuottaa haastetta päästä kurssit läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologia on just seVITUNtrendiaine jonka pääsykokeissa näkee satoja aivan toistensa klooneja, nuoria elämää ja somea suorittavia naisia.
Saavatpahan vihdoin päänsä kuntoon ;)
Eivät useinkaan saa. Sehän siinä onkin. Psykologia ei ole taikasauva yhtään mihinkään, toki siitä voi hyvä olla perusteet hallussa mutta ammattina, enpä tiedä nykyisessä maailmassa. Tuo on vähän niitä harmaita tieteitä joka yrittää kovasti tulla vakavastiotetuksi. Siellä on neurotieteiden pohja mutta myös ajan trendejä mukailevaa, siis vallan tarpeita mielistelevää taipumusta kuten nämä onnellisuustutkimukset. Niinkuin tuo saataisiin vangittua häkkiin psykologian sisään.
Pidän esimerkiksi kiintymyssuhdeteoriaa erittäin hyvänä psykologian alan saavutuksena. Sitä tutkimalla voi olla apua hyvin moneen mielenterveyden haasteeseen ja paljon muuhunkin.
Täsmälleen samaa mieltä. On siellä todella sellaista timanttia minkä soisi saavan ääntään kuuluviin enemmän. Traumojen hoito on edistynyt ja monipuolistunut. Sen merkitystä ei tee mieli vähätellä.
Se, että traumoja nähdään nykyään kaikkialla ei ole todellakaan tehnyt hyvää esimerkiksi lastenkasvatukselle.
Vierailija kirjoitti:
Psykologia on just seVITUNtrendiaine jonka pääsykokeissa näkee satoja aivan toistensa klooneja, nuoria elämää ja somea suorittavia naisia.
Näin oli jo sukupolvi sitten, tosin ilman somea. Kaikki ei tiedä, että siellä opiskellaan tilastotieteitä...
Vierailija kirjoitti:
Psykologian opinnot ovat kyllä haastavia tilastomatematiikan osalta, jos tilastomatemaattinen ymmärrys ei ole hyvää. Pääsykokeissa tätä tosin mitataan nykyisin hyvin suppeasti, mutta opinnoissa oletetaan sitten, että jotain älyä löytyy. Osalle voi tuottaa haastetta päästä kurssit läpi.
Apua yksi mun lukiokaveri haki opiskelemaan psykologiaa. Hän kävi lyhyen matikan ja sai 1/3 kursseista 4 (millä pääsi läpi, sai päättötodistuksen) eikä todellakaan kirjoittanut sitä. Senköhän takia se piti useamman välivuoden, ei varmaan saanut hyväksyttyä jos oli jotain matikan kokeita. Vanhemmat maksoi kielimatkat (ei niissäkään hyvä) ja elämisen tietysti...
Psykologia alkaa olla samaa tasoa lääkiksen kanssa. Haetaan sinne vaikka 10 vuotta putkeen tekemättä juuri mitään järkevää sinä aikana, koska ei voi menettää ensikertalaisuuttaan ja koko ajan pitää muka istua valmennuskurssilla. Päähän tuossa sekoaa jo. Miksiköhän nykyään kaikkien pitää päästä opiskelemaan juuri niitä hakupainealoja? Luulisi että jokaisella olisi omat vahvuudet eivätkä kaikki ole sopivia juuri psykologiksi tai lääkäriksi...
Almasta en tiedä mitään, enkä tiedä kuka hän edes on, joten puhun nyt vain yleisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen päässyt opiskelemaan psykologiaa
-ilman maksullista valmennusta
-ilman tilastomatematiikan osaamista
-ensimmäisellä yrityksellä
-yli 30-vuotiaana
-ei-ensikertalaisena
Luin artikkelit kerran läpi ja tein tarvittavan oppimistyön. Tähän kului kaksi viikkoa elämästäni. Aika moni muukin sisäänpäässyt vaikutti ihan tavalliselta ihmiseltä. Osa toki vähän ylisuorittamiseen taipuvaisia, mutta oikeastaan suurin osa ei vaikuta siltä lainkaan, päinvastoin.
Itse pääsin lääkikseen lähempänä 40-vuotispäiviä kuin kolmekymppisiä. Ei-ensikertalaisena ja ilman mitään valmennuskursseja. Suoritin vain fykebi YO:n harjoituksen vuoksi kun vanhanmallinen reaali olla mulla alla vuosia sitten. Tämä oli 2016.
Miksi roikut palstalla etkä ole päivystämässä?
No olen ihminen enkä kone, mullakin on vapaapäiviä sekä työpäivänäkin vapaa-aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Psykologiaan on vaikea päästä, kokeessa pitää osata tilastomatematiikkaa.
Sen vuoksi kannattaa hakea opiskelemaan yhteiskuntatutkimusta, johon kuuluu sosiologiaa ja sosiaalipsykologiaa. Varmasti monelle psykasta kiinnostuneelle tämä olisi se parempi koulutus. Kuitenkin psykologian opiskelu on niin trendikästä, että sinne yrittää hakea ihmiset, jotka eivät ole kiinnostuneet tilastomatematiikasta ym. Halutaan opiskella psykaa, mutta ei kuitenkaan tehdä sitä työksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Almalta ei ole onnistunut edes amksta valmistuminen, tuskin pääsee yliopistoon tuollaiselle alalle.
Voiko siis hakea ensikertalaiskiintiössä?
Ei, jos on ottanut vastaan joskus opiskelupaikan korkeakoulussa.
Vuoden 2014 jälkeen, jos ennen, on ensikertalainen
Vierailija kirjoitti:
Psykologia alkaa olla samaa tasoa lääkiksen kanssa. Haetaan sinne vaikka 10 vuotta putkeen tekemättä juuri mitään järkevää sinä aikana, koska ei voi menettää ensikertalaisuuttaan ja koko ajan pitää muka istua valmennuskurssilla. Päähän tuossa sekoaa jo. Miksiköhän nykyään kaikkien pitää päästä opiskelemaan juuri niitä hakupainealoja? Luulisi että jokaisella olisi omat vahvuudet eivätkä kaikki ole sopivia juuri psykologiksi tai lääkäriksi...
Almasta en tiedä mitään, enkä tiedä kuka hän edes on, joten puhun nyt vain yleisesti.
Kaikki tiesivät, että näin käy ensikertalaisuudistuksessa, se oli poliitikkojen valinta.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti puheterapeutti trendaa. Heistä on huutava pula.
Miksihän hakijamääriä ei ole nostettu. Alaa on vaikea päästä opiskelemaan, kuten myös psykologiaa. Molemmissa pulaa tekijöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti puheterapeutti trendaa. Heistä on huutava pula.
Miksihän hakijamääriä ei ole nostettu. Alaa on vaikea päästä opiskelemaan, kuten myös psykologiaa. Molemmissa pulaa tekijöistä.
.... tai oikeammin opiskelupaikkojen määriä. Hakijoita on aina ollut ihan riittämiin.
Tieteellistä laskentaa ja koodausta olen opiskellut reilut puoli vuotta. Enimmäkseen itsenäisesti työ- ja vapaa-ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen päässyt opiskelemaan psykologiaa
-ilman maksullista valmennusta
-ilman tilastomatematiikan osaamista
-ensimmäisellä yrityksellä
-yli 30-vuotiaana
-ei-ensikertalaisena
Luin artikkelit kerran läpi ja tein tarvittavan oppimistyön. Tähän kului kaksi viikkoa elämästäni. Aika moni muukin sisäänpäässyt vaikutti ihan tavalliselta ihmiseltä. Osa toki vähän ylisuorittamiseen taipuvaisia, mutta oikeastaan suurin osa ei vaikuta siltä lainkaan, päinvastoin.
Tämä on kuin veitsen isku palleaan niille lukuisille, jotka hakevat psykaa tai jotain muuta hyvin suosittua alaa lukemaan ties kuinka monetta kertaa...
Ymmärrän, mutta oli se myös itselleni isku palleaan, kun näin opintopolusta, että olen päässyt opiskelemaan näinkin vähällä panostuksella. Tiedän hyvin, että monet hakevat vuosia pääsemättä ja kuluttavat rahaa valmennukseen vuodesta toiseen.
Itse en ollut edes tehnyt avoimessa yhtään kurssia ennen opintojen alkua.
Siis onko tilastotiede pudotettu psykan pääsykoevaatimuksista pois vai mitä?
Kyselee Holo-pulkkia tankannut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen päässyt opiskelemaan psykologiaa
-ilman maksullista valmennusta
-ilman tilastomatematiikan osaamista
-ensimmäisellä yrityksellä
-yli 30-vuotiaana
-ei-ensikertalaisena
Luin artikkelit kerran läpi ja tein tarvittavan oppimistyön. Tähän kului kaksi viikkoa elämästäni. Aika moni muukin sisäänpäässyt vaikutti ihan tavalliselta ihmiseltä. Osa toki vähän ylisuorittamiseen taipuvaisia, mutta oikeastaan suurin osa ei vaikuta siltä lainkaan, päinvastoin.
Tämä on kuin veitsen isku palleaan niille lukuisille, jotka hakevat psykaa tai jotain muuta hyvin suosittua alaa lukemaan ties kuinka monetta kertaa...
Ymmärrän, mutta oli se myös itselleni isku palleaan, kun näin opintopolusta, että olen päässyt opiskelemaan näinkin vähällä panostuksella. Tiedän hyvin, että monet hakevat vuosia pääsemättä ja kuluttavat rahaa valmennukseen vuodesta toiseen.
Itse en ollut edes tehnyt avoimessa yhtään kurssia ennen opintojen alkua.
Siis onko tilastotiede pudotettu psykan pääsykoevaatimuksista pois vai mitä?
Kyselee Holo-pulkkia tankannut
Kyllä siinä määrin, että sitä kirjaa ei tarvitse enää opetella ulkoa. Ainoastaan sellaisia laskuja voi tulla, joiden pohjalle annetaan materiaaleissa etukäteen tai kokeessa tietoa.
Ehkäpä nykyiset psykologit ovatkin siis vähän tyhmempiä kuin ennen, mutta edelleen sinne on näemmä vaikeaa päästä, kun tuhansista hakijoista vain muutama sata otetaan koko Suomessa.
Uskon silti, että todistusvalinnalla valitut LLLLL-hikarit eivät välttämättä ole samaa tasoa kuin valintakoeprässin läpikäyneet.
Oikis, lääkis, psykologia
Nuoria ei enää mikään muu edes kiinnosta, oli todistus sitten C:n tasoa tai L:n tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo opiskeluni opiskellut. Tällä pärjään.
Samoin. Olen työni tehnyt.
Miksi roikut palstalla etkä ole päivystämässä?