63v äitini ei ymmärrä että nykypäivänä miehet ja naiset maksaa puoliksi ateriat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen äitiäsi nuorempi, enkä ymmärrä tuota puoliksi maksamisen kohkausta.

Ei tasa-arvo ole sitä, että kaikki maksetaan puoliksi. Tai että kumpikin siivoaa vessan yhtä monta kertaa vuodessa. Tai molemmat hoitaa lapsia yhtä monta tuntia viikossa.

Tasa-arvoa on se, että hommat jakautuvat tasan, ja molemmat ovat tyytyväisiä siihen, mitä itselle tulee. Jos toinen haluaa emmemin maksaa kaikkea, mutta ei haluaa kuurata vessänpöttiä - ja toiselle taas sopii - niin sitten mennään niin. Kunhan vaakakuppi on lopussa suht tasan.

Taloudellinen hyväksikäyttö ei koskaan ole tasa-arvoista vaikka kuinka naiset puolustelevat itse harrastamaa hyväksikäyttöä

Mikä on taloudellista hyväksikäyttöä? Eikö mies ole täysivaltainen ihminen, joka päättää itse mihin rahansa haluaa käyttää? Eikö verottaja ja valtiovalta päätä miehen puolesta jo tarpeeksi? Tarvitseeko sinulta kysyä lupa jäljelle jäävän osuuden käyttämiseen?

Hirveää kielenkäyttöä ja pakkosyöttöä oman ideologian tuputtamiseksi. Muut eivät saisi elää omaa elämäänsä kuten haluaa, kun kaiken maailman määräilijät vaativat elämään heidän ahtaan näkemyksensä mukaan. Pthyi helwetti!

En minäkään ymmärrä, että niitä maksellaan puoliksi, mutta sen ymmärrän, että jokainen maksaa itse oman annoksensa.

Itse olen 62v enkä ikinä ole olettanut, että joku maksaisi puolestani ruokani/juomani. 

Eikä kukaan kyllä ole koskaan tarjoutunutkaan, ainakaan miehenpuoli.

Joskus 80-luvulla liftasin ja mies joka minut otti kyytiin pysähtyi välillä kahville ja tarjosi minullekin, olin ihan ihmeissäni, että mitä? Minusta on noloa, jos jokutarjoaa jotakin, enkä ole ikinä moiseen tottunut.

Ei 80-luvulla jolloin me nyt kuusikymppiset oltiin parikymppisiä ollut ollenkaan sellainen meininki, että miehet olisi jotakin maksaneet.

Kyllä silloinkin on ollut meininki, että jokainen maksaa itse sen mitä tilaa.

Jos kyse on aviopuolisoista, niin silloin ei liene suurta väliä kuka maksaa ja mitä maksaa. Minä tarjoan aina miehelleni , jos ollan reissussa ja pysähdytään syömään tai juomaan. En muista että mies olisi maksanut koskaan. Mies saattaa sitten ostaa minulle joskus jotakin muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen äitiäsi nuorempi, enkä ymmärrä tuota puoliksi maksamisen kohkausta.

Ei tasa-arvo ole sitä, että kaikki maksetaan puoliksi. Tai että kumpikin siivoaa vessan yhtä monta kertaa vuodessa. Tai molemmat hoitaa lapsia yhtä monta tuntia viikossa.

Tasa-arvoa on se, että hommat jakautuvat tasan, ja molemmat ovat tyytyväisiä siihen, mitä itselle tulee. Jos toinen haluaa emmemin maksaa kaikkea, mutta ei haluaa kuurata vessänpöttiä - ja toiselle taas sopii - niin sitten mennään niin. Kunhan vaakakuppi on lopussa suht tasan.

Taloudellinen hyväksikäyttö ei koskaan ole tasa-arvoista vaikka kuinka naiset puolustelevat itse harrastamaa hyväksikäyttöä

Mitäs hyväksikäyttöä se on, että mies laittaa rahansa minin haluaa? Minäkin tarjoan miehelleni joka päivä aterian, mutta ei kukaan voi väittää, että mies käyttää minua hyväkseen. Mies maksaa siitä edestä sitten jotakin muuta, eli tarjoaa minulle vaikka sähkön :)

73-vuotias äitini ymmärtäisi, minä 40-vuotias nainen en ymmärrä. Äitini on työläistaustainen duunari, ikänsä Suomessa asunut. Mulla on akateeminen tutkinto ja työ, ja olen asunut useammassa maassa. Äidille puoliksi maksaminen on kai tasa-arvoa. Mulle se on merkki huonosta elintasosta ja sivistyksestä. Tai mikä pahinta, merkki siitä, että mies on niin kova player että hyväkään tulotaso ei riitä sarjadeittailuun. 

Nyt oli huono. Olen kuusikymppinen ja minulle on päivänselvää, että meillä on puolisoni kanssa omat pankkitilit ja erilliset rahat.

0/5

Yhteinen talous, yhteiset rahat, yhteiset menot. Näillä on menty yli 30 vuotta ja näillä mennään edelleen. Ei mitään väliä kumpi maksaa, kun samalta tililtä se kumminkin lähtee.

Vierailija kirjoitti:

Luulis että 60-luvun nuoret on oppineet tasa-arvoisen mallin, sitä vanhemmilla varmaan vielä perinteisemmät tavat. Eli aika outoa että kuuskymppinen ajattelee noin fossiilisesti, ehkä sitten itse konservatiiviperheestä kotoisin? Omilla vanhemmilla oli taloudellisesti tasa-arvoinen suhde, omat tilit jne, synt v.37 ja 41.

Omat vanhemmat syntyneet 1920-luvulla eikä mitääntuollaista hömppää, että mies maksaa ollut koskaan. Molemmilla vanhemmilla oli omat tilit ja omat rahat. 

Olen itse syntynyt 60-luvulla, enkä ikinä ole oppinut siihen, että miehen kuuluisi maksaa. Toivon, ettei omakaan poika maksa kaikkein naisten ruokia ja juomia. Joskus voi tarjota, se on kohtelijasta, mutta ei nyt aina tarvitse olla maksajana.

Jokainen maksakoon omansa. Oma puoliso on eri juttu, mutta silloinkin on kohtuutonta, jos toinen joutuu maksamaan kaiken. 

Jaa , itse olisin kuollut nälkään jo aikapäiviä sitten, jos olisin jäänyt odottamaan, että joku tarjoaa minulle ruuan.

Minusta on jotenkin noloa ja omituista jos pariskunta maksaa ruuat erikseen ravintolassa. Siis ymmärrän ihan hyvin että osalle omat rahat sopii hyvin parisuhteessa mutta silloinkin tuntuu hassulta jos kaikki maksetaan erikseen.

Esimerkiksi lasten koulussa kerättiin tuotteita myymällä rahaa luokkaretkeen. Yhden toisen äidin kanssa teimme kaikille perheille laskut, paitsi yhteen perheeseen piti tehdä kaksi laskua joista toisella oli tuote x isälle ja toisella laskulla tuote x äidille ja tuote y heidän yhteiselle lapselle. Tuntui omituiselta että me jouduimme tekemään erilliset laskut ja pakkaamaan tuotteet erikseen perheeseen jotka asuivat ja asuvat edelleen yhdessä. Eivätkö he olisi kotona voineet jakaa tuon laskun ja säästää muilta talkoolaisilta ylimääräisen laskun tekemisen?

Meillä oli alussa miehen kanssa erilliset rahat. Silti ravintolassa maksettiin aina ruuat yhdellä laskulla. Maksettiin suunnilleen vuorotellen. Kumpikin halusi tarjota toiselle eikä laskettu jokaista senttiä meneekö tasan.

Mun mutsi 62v maksaa treffiseuransa kanssa suunnilleen vuoron perään, ihan normaalia. Ja sillä niitä miehiä piisaa 😄 Haluttua treffiseuraa siis. Nauroi kun kerroin tästä aloituksesta.

Olen itse 63 v ja mulle jo äiti opetti, että on hankittava oma ammatti ja omat rahat ettei tarvitse mieheltä pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies maksaa aina jos käydään ulkona syömässä.

Kun viedään mun äiti tai miehen äiti ulos syömään, mies maksaa myös silloin koko porukan laskun.

Mun mielestä ois noloa ravintoloissa että jokainen kaivelisi kukkaroaan.

Mä kyllä teen niin paljon enemmän kotitöitä ja aterioita kotona, että ihan hyvä järjestely.

Meilläkin mies on useammin se, joka maksaa ravintolassa, etenkin ulkomailla. Tosin se raha menee yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat kuukausittain siirrämme saman summan. Ulkomailla se on vaan helpompaa antaa tarjoilijan tuoda laskun miehelle ja siitä kai se on jäänyt päälle kotimaassakin.

Vierailija kirjoitti:

Olen seurustellut vuoden. Miesystävä maksaa ravintolassa lähes aina, minä maksan joskus kahvilassa. Hänen tulonsa ovat lähes viisinkertaiset.

Tarkkaanpa tiedät. En itse olisi kehdannut vuoden seurustelulla vielä kysellä toisen tuloja. Tosin en ole kokenut tarpeelliseksi kysellä niitä vieläkään, viides avoliittovuosi menossa.

Mä maksan 99% ravintolat ,noutoruuat ja ruokakaupat.

Yhteisistä rahoista jotka enimmäkseen mun tilille siirrettynä.

Miehen tililtä menee talolaina, mä hoidan kaiken muun, autot, söhköt, jne jne.

Muuten mikään ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

73-vuotias äitini ymmärtäisi, minä 40-vuotias nainen en ymmärrä. Äitini on työläistaustainen duunari, ikänsä Suomessa asunut. Mulla on akateeminen tutkinto ja työ, ja olen asunut useammassa maassa. Äidille puoliksi maksaminen on kai tasa-arvoa. Mulle se on merkki huonosta elintasosta ja sivistyksestä. Tai mikä pahinta, merkki siitä, että mies on niin kova player että hyväkään tulotaso ei riitä sarjadeittailuun. 

Voihan nainenkin maksaa kaiken. Voi olla merkki huonosta sivistyksestä, jos nainen ei maksa kaikkea. 

Vierailija kirjoitti:

73-vuotias äitini ymmärtäisi, minä 40-vuotias nainen en ymmärrä. Äitini on työläistaustainen duunari, ikänsä Suomessa asunut. Mulla on akateeminen tutkinto ja työ, ja olen asunut useammassa maassa. Äidille puoliksi maksaminen on kai tasa-arvoa. Mulle se on merkki huonosta elintasosta ja sivistyksestä. Tai mikä pahinta, merkki siitä, että mies on niin kova player että hyväkään tulotaso ei riitä sarjadeittailuun. 

Avauksessa puhuttiin omasta miehestä ("mieheni"), ei deittikumppanista. Silloin kun itse seurustelin nykyisen avokkini kanssa eikä meillä ollut vielä yhteistä taloustiliä, niin kyllä mekin maksoimme yhteiset kulut puoliksi. Tosin ei siellä ravintolassa vaan siten, että seuraavalla kerralla olisi tarjonnut vuorostaan toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen seurustellut vuoden. Miesystävä maksaa ravintolassa lähes aina, minä maksan joskus kahvilassa. Hänen tulonsa ovat lähes viisinkertaiset.

Tarkkaanpa tiedät. En itse olisi kehdannut vuoden seurustelulla vielä kysellä toisen tuloja. Tosin en ole kokenut tarpeelliseksi kysellä niitä vieläkään, viides avoliittovuosi menossa.

Meillä mä olen aina hoitanut molempien rahat, mies on vasta muutaman vuoden katsonut tilinauhastaan mitä tilille tulee:) Rahat olleet yhteiset 1. kuukaudesta lähtien

27v yhdessä

Minulla on hyvin tiukka seula kenen annan maksaa minulle yhtään mitään.

N

Jos yhteistä elämää elää, on hullua maksaa erikseen ravintolassa.

Vierailija kirjoitti:

Jos yhteistä elämää elää, on hullua maksaa erikseen ravintolassa.

Varmaan useimmat ei maksa erikseen, vaan ehkä vuorotellen, tai miten nyt raha-asioista on sovittu. Vaikka elää yhdessä, ei raha-asioiden tarvitse olla yhteisiä.

Joskus sitäpaitsi tarjoilija kysyy tuleeko samasta vai erikseen, oletusarvohan ei oikein voi olla sekään että yhdessä syövät ovat pariskunta, eikä sukupuolien perusteellakaan oikein voi vetää johtopäätöksiä.