Lue keskustelun säännöt.
Miten te joilla on lapsia muistatte hoitaa kaikki asiat? Minä en millään
15.03.2023 |
Ensinnäkin lasten asiat. Pitää muistaa koko ajan hankkia vuodenaikaan ja säähän sopivat vaatteet. Lapsi kasvaa koko ajan eikä edellisen kesän vaatteet tai kengät millään mahdu tukevana kesänä, hyvä jos kevätkengät mahtuu tulevana syksynä. Pitää olla hellekampetta, sadetakkia ja vaikka mitä. Ja aurinkolasit, polkupyörät jne. Sitten tietenkin pitää muistaa ostaa lapselle tarvittavat lääkkeet ennen kuin ne loppuu, uusia reseptit ennen kuin ne vanhenee jne. Varata lääkäriajat ym. Puhumattakaan mitä miljoonaa nippeliasiaa pitää koko ajan muistaa ilmoittaa päiväkotiin ja viedä päiväkotiin. Kaverisynttärilahjoista en edes sano, kun ahdistaa ajatellakin.
Sitten omisi omat hoidettavat asiat. Veroilmoitus, vakuutusilmoitukset, lääkäriajat, kampaaja-ajanvaraukset, omien reseptien uusimiset, taloyhtiöön liittyvät asiat ja asumiseen, itsellekin olisi hyvä muistaa hankkia ajoissa kesäkengät viime kesänä hajonneiden tilalle. Ja työssä muistettavaa hoidettavaa on aivan valtavasti.
Jne jne jne loputtomiin. En vain muista puoliakaan. Vaikka on muistilistat, muistilaput ja kännykkähälytykset.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kotiarjen pyörittäminen on paljon helpompaa jos vertaa työelämään.
Toisaalta ja toisaalta ei. Työasioihin on varattu monta tuntia päivässä ja niitä hoidetaan ilman lapsia. Kotiasioiden hoitoon ei yleensä ole varattu tiettyä aikaa kalenterista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaan voi vaikuttaa se, että minulla ei ole omaa aikaa oikeastaan koskaan. Lapsi on päiväkodissa se ajan mitä työhöni ja työmatkoihin menee. Aamulla vien hänet ja jatkan siitä suoraan töihin, iltapäivällä haen ja mennään kotiin. Laitan ruoat, laitan pyykit pesuun jne. Leikin lapsen kanssa jonkin aikaa. Kun saan lapsen nukkumaan illalla menen suihkuun ja olen niin väsynyt että kaadun sänkyyn. Nämä hoidettavat asiat yritän hoitaa joko illalla puoliunessa lapsen nukahdettua tai viikonloppuna kun lapsi kärttää huomiotani tietenkin tauotta. Ja toki saakin sitä, mutta minulla ei koskaan ole hetkeä kun voisin pirteänä keskittyä vaikka tunniksi johonkin vakuutusasioihin tms. Ns. mummoja ja kummeja ei lasta hoitamassa ole. Ap
Onhan sulla nytkin omaa aikaa, kun tänne kirjoittelet.
Uhhuh. Ollaan flunssassa kotona. Lapsi nukkuu, minä makaan hereillä sängyssä ja yritän parantua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on vain yksi lapsi, mutta kyllä tuo rumba kuulostaa jotenkin liioitellulta tai sitten olet ottanut itsellesi liikaa hommia hoidettavaksi. Ota vähän rennommin, delegoi hommia (miehelle tai jollekin muulle sukulaiselle, jopa omille lapsillekin), tulee vaan stressi tuosta elämästä.
Vaatteet sekä itselle että lapselle olen ostanut pääsääntöisesti nettikaupoista tilailemalla sohvalla maaten, jos eivät sitten sovi, palautetaan/vaihdetaan. Toki kengät pitää sovittaa, mennään sitten oikein porukalla ja ostetaan kerralla kaikille uudet kengät. Vaaterumba helpottaa koko ajan lapsen kasvaessa isommaksi, nyt 15-vuotiaalle ostellaan enää ulkovaatteita ja kenkiä, kun haluaa uudistusta tai joku menee rikki. Kaikenmaailman luistimet ja sukset olemme suosiolla jättäneet ostamatta, niitä saa koululta lainata, jos on pakko luistella tai hiihtää. Pyörääkään ei tarvitse joka vuosi uusia ja vanha menee aina myyntiin samalla.
Lääkkeet ja lääkäriajat hoituvat myös netistä tai puhelimella, eipä noita jatkuvia lääkkeitä tai lääkärikäyntejä nyt meillä juuri ole, mutta tarvittavat on hoidettu. Reseptistäkin pistävät apteekista uusimispyynnön, kun pyytää. Ja kun lapsi on kouluiässä, koulu hoitaa terveyshoidon.
Talouden vero tai vakuutusasiat vievät itseltä ehkä 5 minuuttia vuodessa, ei verottajallekaan ole mitään isompia ilmoiteltavia. Onko jollain, jos ei ole yritystä hoidettavanaan? Kampaajat ja parturit kyllä ilmoittelevat tarpeellisuudestaan, kun hiuksia ei saa enää mitenkään laitettua, useisiin pääsee ihan vaan saman tien, kun kysyy vapaata aikaa.
Taloyhtiön asiat: ei vaadi mitään, ellei satu olemaan hallituksessa tai isännöimässä. Itse en osallitu mitenkään muuta kuin maksamalla. Yleisestikin vältän kaikkea ylimääräistä vapaaehtoistyötä tai harrastepakotteita, koska haluan viettää myös vapaa-aikaa. Riittää kun teen työni 8 tuntia päivässä, aivojen pitää myös levätä.
Kaikki hoituu työkalenterin sekä yksityiskalenterin voimin kännykästä. Muistutukset päälle ja pienemmistäkin asioista merkintä ylös. Yleensä pyrin hoitamaan eteen tulleet asiat heti niin työssä kun vapaalla. Mitä enemmän jättää roikkumaan, sen enemmän ongelmia. Jos ei voi hoitaa heti, muistutus kalenteriin.
Ei minulla ole ketään kenelle delegoida. Lapsi on vasta neljä, niin sille ei vielä voi delegoida juurikaan mitään. Lapsen isä vetäytyi kaikesta lapsen ollessa vauva, joten ei hyötyä hänestä. Ei minulla ole mitään sukulaista auttamassa tässä. Töissäkään ei ole ketään kenelle delegoida, vaan minulla on itsenäinen vastuualue yksin hoidettavana.
Kyllä minulla ainakin on vakuutusasioita useinkin. Kaikki lääkärikäynnit ja lääkkeet täytyy sinne ilmoittaa ja näpytellä. Ja verotus ei ole mikään 5 min juttu kaikkine vähennyksineen. Mutta ei ne isoin ongelma tosiaan tässä ole, riittää että niitä hoitaa kymmenenä päivänä vuodessa.
Isoin sillisalaatti ja ongelma taitaa tulla päiväkotiin liittyvistä muistamisista. Ja työssä olevista muistamisista. Joku kirjoitti, että se hoitaa päiväkotiin liittyvät muistettavat kerran kuussa. Minä ainakin joudun kerran viikossa varaamaan järjestelmään hoitoajat, koska ne vaihtelee työkalenterini mukaan. Ja lisäksi sieltä tulee harva se päivä jotain tekstareita, että tuo huomiseksi tyhjä maitotölkki ja kivi ja käpy. Tms.
Ap
Ap
Joka kerta kun olet käynyt lääkärissä, hoidat vakuutuskirjaukset saman tien. Poistuvat kuormittamasta muistia.
Verotusasiat hoidetaan kerran vuodessa. Tarvittavilla tositteilla on luonnollisesti kansio, johon ne vuoden mittaa kasataan.
Päiväkotiasioille varaat sitten kerran viikossa vaikka puoli tuntia perjantaisin, jolloin hoidat kaiken seuraavaan viikkoon liittyvän. Nuo maitotölkit jne. ovat ihan höpöhöpöä, ei mitenkään pakollisia. En ole ikinä kuullut, että päiväkoti sellaisia edes pyytäisi. Askartelumateriaalit tulevat päiväkodilta. Lelupäivät sitten erikseen, mutta niistä kerrotaan ajoissa.
Luulen, että lapseni päiväkodissa on arki vähän kaoottista (en syytä heitä, onhan se minullakin). Mutta jostain se siis kertoo, että sieltä tulee yllättäen klo 13 tekstari, että hae lapsesi tänään aikaisemmin pois, koska meiltä puuttuu henkilökuntaa. Tai torstaina tulee sähköposti, että huomenna perjantaina meillä on halloween-naamiaiset, pukekaa lapsi naamiaisasuun perjantaipäiväksi. Kellä on mitään naamiaisasuksi kelpaavaa kotona ihan yllättäen? Ei meillä ainakaan.
Ap
Aika monella lapsiperheellisellä on. Se Halloween, kun on joka vuosi eikä sen takia ole tiedossa vasta edellisenä päivänä. Voi ennakoida ostamalla asun hetki, kun niitä alkaa tulla myyntiin. Tai askartelee vaikka lakanasta kummituspuvun, jos muuta ei keksi. Ei vaadi kuin vähän luovuutta. Helpoimmalla toki pääsee ennakoimalla. Suomessa ei ole mitään yllättäviä juhlapyhiä, vaan kaikki ovat tiedossa etukäteen. Lapsi ei kuukaudessa kasva niin paljoa etteikö Halloween asu mahtuisi enää sitten kun naamiaispäivä koittaa.
Meillä on ainakin ihan useampia naamiaisasuksi kelpaavia asuja lasten leikeissä, eikö joillakin oikeasti ole? Hassua, kaikki tuntemani lapset tykkää pukeutua ja leikkiä roolileikkejä. Eikä ne naamiaiset ole kyllä ikinä yllättäen tulleet, eikä niitä toisaalta kovin usein edes ole.
Ei kyllä ole lapsen leikeissä meillä mitään tuollaista. En ole tajunnut ostaa eikä lahjaksikaan ole tullut. Eipä tullut mieleen kun ei itselläkään lapsena ollut enkä koskaan itse ole ollut kiinnostunut naamiaisista tai roolileikeistä. Taas näköjään yksi asia missä olen äitinä epäonnistunut.
Ap
Ai tämän olikin tarkoitus olla vain uhriutuimisaloitus, jossa meidän pitäisi sääliä sinua. Sori, ei onnistu.
Mä luulen että tällä palstalla on jotain empatiakyvyttömiä suorittajia. Työkavereista valtaosalla on muksuja ja kyllä mä olen kuunnellut, että kaikki vähän kärsii siitä, että on paljon asioita muistettavana ja hoidettavana. Mä en usko, että korkeakoulutetut ihmiset ois jotenkin niin urpoja että ne ei osaisi. Vaan näyttää, että tällä palstalla kaikki vaan hoitaa asiansa suitsait.
7lasta ja harvoin joku unohtuu yms enkä koe mitenkään raskaana arkea. Minulla on aina kauppalista pöydällä ja kun huomaan pistän siihen heti mikä alkaa loppua, vaatteissa yritän olla aina askeleen edellä esim.nyt ostettu alesta ensi talvenvaatteet. Minulla on iso lämmin varasto talossa missä rekit/hyllyt mistä on helppo katsoa vaikka nyt keväälle, että mitä lenkkareita meillä on ja tarviiko joku uudet. Vaate/kenkä/varusteet kiertää lasten läpi mitkä on ehjiä. Kalenterissa on puhelimessa kaikki, miehen kanssa yhteinen ja laitetaan sinne pienetkin jutut ja joka ilta tarkistus mitä on huomenna. Meiltä löytyy koululaista, päiväkoti-ikäistä ja erityislapsikin eli menoja kyllä riittää ja lääkkeitäkin on, mutta näissäkin olen hyvin kartalla jos joku on lopussa. Joku on vikana jos yhden lapsen kohdalla arki on noin vaikeaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tilasin maailmalta mm. dinosauruksen munia ja toisena vuonna metallic-puuvärejä 50 eri väriä paketissa, ja kolmantena vuonna jotain muuta... mitä lie ollut. Toimi lahjana kaikkiin päiväkotiryhmän synttärikutsuihin, senkun otti kaapista kun kutsu tuli. Varaa myös pikkujoulukauteen sopivaa krääsää. Kouluaikana ne kutsut vähenee ja koskee enää parempia kavereita, ja silloin lapsikin jo osaa kertoa mistä kaveri vois tykätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kotiarjen pyörittäminen on paljon helpompaa jos vertaa työelämään.
Toisaalta ja toisaalta ei. Työasioihin on varattu monta tuntia päivässä ja niitä hoidetaan ilman lapsia. Kotiasioiden hoitoon ei yleensä ole varattu tiettyä aikaa kalenterista.
Kyllä aika monella on. Juuri siksi se arki rullaa paljon helpommin, kun asioille on selkeästi varattu aika kalenterista. Esim. "maanantaina tummat pyykit, koska lapsella on kuvaus, johon tarvitsee trikoot", "tiistaina klo 17 soitto kampaajalle", "keskiviikkona 18-19 vakuutusasioiden hoito" jne. jne. Ei tule kaaosta, kun asiat suunnitellaan ja ajastetaan. Samalla tavalla kuin töissä toimitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että tällä palstalla on jotain empatiakyvyttömiä suorittajia. Työkavereista valtaosalla on muksuja ja kyllä mä olen kuunnellut, että kaikki vähän kärsii siitä, että on paljon asioita muistettavana ja hoidettavana. Mä en usko, että korkeakoulutetut ihmiset ois jotenkin niin urpoja että ne ei osaisi. Vaan näyttää, että tällä palstalla kaikki vaan hoitaa asiansa suitsait.
Totta kai on kaikenlaista muistettavaa. Ei sitä kukaan kiistä. Mutta en nyt osaa nähdä jotain elämää suurempaa ongelmaa monessakaan asiassa, joita täällä paniikissa huolehditaan. Ehkä sitten olen hälläväliä ihminen, kun minua ei yhtään stressaa, jos lapsella ei ole valmiina Halloween asua tai vakuutusilmoitusta varten pitää säilyttää kuitteja. Eivät ole minulle vaikeita tai kuormittavia asioita. Hoituvat muun arjen pyörittämisen lomassa ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ap:n listaamista asiosita on sellaisia mitä hoidetaan kerran tai pari vuodessa. Jos tuo lista aiheuttaa stressiä, niin kyllä jotain on pielessä.
Vaatteita ollaan ostettu kun sille tulee tarve. Ei mitenkään erikseen suunnitella yms.
Jos on vaikka 4 asiaa, jotka toistuu kaksi kertaa vuodessa on se on 8 asiaa. Sitten niiden lisäksi ne kaikki muut pienet jutut, jotka pitää muistaa hoitaa, niin kyllä on muuten koko ajan jotain. Mulla on tällä hetkellä hoidettavien asioiden listalla semmosia, että lapsen sukset pitää hakea koululta, kun se ei saa fillarin kanssa niitä näin liukkaalla kuljettua kotiin turvallisesti (5 kilsaa matkaa, en kuljettaisi fillarilla itekään, enkä kävelisi). Sen lisäksi pitää muistaa ostaa hammasharjaan päitä ja silmätippoja. Lisäksi lapselle olisi ostettava huppari ja farkut, toisella lapselle on viikonloppuna synttärit ja sinne ois mietittävä tarjottavat ja käytävä ne kaupasta. Pitää myös muistaa, että lapsella on ensi viikolla harrastusryhmässä kuvaus ja pitää kattoa, että on nätimmät trikoot puhtaana treeneihin. Niin ja itse asiassa pitää valmentajalle muistaa ilmoittaa, että joo, lapsi osallistuu kuvaukseen ja pitää käydä täyttämässä se lomake netissä.
Äkkiä näitä kertyy.
Ja näistäkö joku jaksaa alkaa stressaamaan. Uskomatonta.
En mä stressaa yksittäisistä asioista, mutta ymmärräthän sä, että noikin on asioita jotka pitää hoitaa ja näin ollen pitää muistissa. Suksia ei voi jättää koululle, koska koulu on pyytänyt että ne tällä viikolla viedään kotiin. Hammasharjan päitä ei toki ole pakko just tänään ostaa, mutta jossain vaiheessa on muistettava niitä kaupasta mukaan napata. (Tuosta tulikin mieleen, että pitää itse asiassa ostaa myös kalkinpoistoainetta kahivnkeittimeen :) )
Kun muistettavia asioita on paljon se stressaa. Ei mikään yksittäinen tehtävä sinällään.
Hae lapsen kanssa ne hemmetin sukset illalla jos et nyt muista.
Yksi asia hoidettu.
Ei sinne koululle pääse illalla edes sisään, hyvä ihminen.
Ja kaikkihan ei myöskään asu siinä koulun kyljessä.
Sukset ulos koulun pihalle odottamaa, hyvä ihminen. Lapseni koulussa ei säilytetä suksia sisällä, ei todellakaan ole tilaa niille. Miksi pitäisi asua koulun vieressä hakiessaan lapsen sukset, kai sitä nyt sinne pääsee samalla tavalla kuin viedessään ne sukset.
Jos asuu vieressä, silloinhan lapsi kuskaisi itse kävelemällä kamppeet.
Ihme jaarittelua taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on vain yksi lapsi, mutta kyllä tuo rumba kuulostaa jotenkin liioitellulta tai sitten olet ottanut itsellesi liikaa hommia hoidettavaksi. Ota vähän rennommin, delegoi hommia (miehelle tai jollekin muulle sukulaiselle, jopa omille lapsillekin), tulee vaan stressi tuosta elämästä.
Vaatteet sekä itselle että lapselle olen ostanut pääsääntöisesti nettikaupoista tilailemalla sohvalla maaten, jos eivät sitten sovi, palautetaan/vaihdetaan. Toki kengät pitää sovittaa, mennään sitten oikein porukalla ja ostetaan kerralla kaikille uudet kengät. Vaaterumba helpottaa koko ajan lapsen kasvaessa isommaksi, nyt 15-vuotiaalle ostellaan enää ulkovaatteita ja kenkiä, kun haluaa uudistusta tai joku menee rikki. Kaikenmaailman luistimet ja sukset olemme suosiolla jättäneet ostamatta, niitä saa koululta lainata, jos on pakko luistella tai hiihtää. Pyörääkään ei tarvitse joka vuosi uusia ja vanha menee aina myyntiin samalla.
Lääkkeet ja lääkäriajat hoituvat myös netistä tai puhelimella, eipä noita jatkuvia lääkkeitä tai lääkärikäyntejä nyt meillä juuri ole, mutta tarvittavat on hoidettu. Reseptistäkin pistävät apteekista uusimispyynnön, kun pyytää. Ja kun lapsi on kouluiässä, koulu hoitaa terveyshoidon.
Talouden vero tai vakuutusasiat vievät itseltä ehkä 5 minuuttia vuodessa, ei verottajallekaan ole mitään isompia ilmoiteltavia. Onko jollain, jos ei ole yritystä hoidettavanaan? Kampaajat ja parturit kyllä ilmoittelevat tarpeellisuudestaan, kun hiuksia ei saa enää mitenkään laitettua, useisiin pääsee ihan vaan saman tien, kun kysyy vapaata aikaa.
Taloyhtiön asiat: ei vaadi mitään, ellei satu olemaan hallituksessa tai isännöimässä. Itse en osallitu mitenkään muuta kuin maksamalla. Yleisestikin vältän kaikkea ylimääräistä vapaaehtoistyötä tai harrastepakotteita, koska haluan viettää myös vapaa-aikaa. Riittää kun teen työni 8 tuntia päivässä, aivojen pitää myös levätä.
Kaikki hoituu työkalenterin sekä yksityiskalenterin voimin kännykästä. Muistutukset päälle ja pienemmistäkin asioista merkintä ylös. Yleensä pyrin hoitamaan eteen tulleet asiat heti niin työssä kun vapaalla. Mitä enemmän jättää roikkumaan, sen enemmän ongelmia. Jos ei voi hoitaa heti, muistutus kalenteriin.
Ei minulla ole ketään kenelle delegoida. Lapsi on vasta neljä, niin sille ei vielä voi delegoida juurikaan mitään. Lapsen isä vetäytyi kaikesta lapsen ollessa vauva, joten ei hyötyä hänestä. Ei minulla ole mitään sukulaista auttamassa tässä. Töissäkään ei ole ketään kenelle delegoida, vaan minulla on itsenäinen vastuualue yksin hoidettavana.
Kyllä minulla ainakin on vakuutusasioita useinkin. Kaikki lääkärikäynnit ja lääkkeet täytyy sinne ilmoittaa ja näpytellä. Ja verotus ei ole mikään 5 min juttu kaikkine vähennyksineen. Mutta ei ne isoin ongelma tosiaan tässä ole, riittää että niitä hoitaa kymmenenä päivänä vuodessa.
Isoin sillisalaatti ja ongelma taitaa tulla päiväkotiin liittyvistä muistamisista. Ja työssä olevista muistamisista. Joku kirjoitti, että se hoitaa päiväkotiin liittyvät muistettavat kerran kuussa. Minä ainakin joudun kerran viikossa varaamaan järjestelmään hoitoajat, koska ne vaihtelee työkalenterini mukaan. Ja lisäksi sieltä tulee harva se päivä jotain tekstareita, että tuo huomiseksi tyhjä maitotölkki ja kivi ja käpy. Tms.
Ap
Ap
Joka kerta kun olet käynyt lääkärissä, hoidat vakuutuskirjaukset saman tien. Poistuvat kuormittamasta muistia.
Verotusasiat hoidetaan kerran vuodessa. Tarvittavilla tositteilla on luonnollisesti kansio, johon ne vuoden mittaa kasataan.
Päiväkotiasioille varaat sitten kerran viikossa vaikka puoli tuntia perjantaisin, jolloin hoidat kaiken seuraavaan viikkoon liittyvän. Nuo maitotölkit jne. ovat ihan höpöhöpöä, ei mitenkään pakollisia. En ole ikinä kuullut, että päiväkoti sellaisia edes pyytäisi. Askartelumateriaalit tulevat päiväkodilta. Lelupäivät sitten erikseen, mutta niistä kerrotaan ajoissa.
Luulen, että lapseni päiväkodissa on arki vähän kaoottista (en syytä heitä, onhan se minullakin). Mutta jostain se siis kertoo, että sieltä tulee yllättäen klo 13 tekstari, että hae lapsesi tänään aikaisemmin pois, koska meiltä puuttuu henkilökuntaa. Tai torstaina tulee sähköposti, että huomenna perjantaina meillä on halloween-naamiaiset, pukekaa lapsi naamiaisasuun perjantaipäiväksi. Kellä on mitään naamiaisasuksi kelpaavaa kotona ihan yllättäen? Ei meillä ainakaan.
Ap
Aika monella lapsiperheellisellä on. Se Halloween, kun on joka vuosi eikä sen takia ole tiedossa vasta edellisenä päivänä. Voi ennakoida ostamalla asun hetki, kun niitä alkaa tulla myyntiin. Tai askartelee vaikka lakanasta kummituspuvun, jos muuta ei keksi. Ei vaadi kuin vähän luovuutta. Helpoimmalla toki pääsee ennakoimalla. Suomessa ei ole mitään yllättäviä juhlapyhiä, vaan kaikki ovat tiedossa etukäteen. Lapsi ei kuukaudessa kasva niin paljoa etteikö Halloween asu mahtuisi enää sitten kun naamiaispäivä koittaa.
Meillä on ainakin ihan useampia naamiaisasuksi kelpaavia asuja lasten leikeissä, eikö joillakin oikeasti ole? Hassua, kaikki tuntemani lapset tykkää pukeutua ja leikkiä roolileikkejä. Eikä ne naamiaiset ole kyllä ikinä yllättäen tulleet, eikä niitä toisaalta kovin usein edes ole.
Ei kyllä ole lapsen leikeissä meillä mitään tuollaista. En ole tajunnut ostaa eikä lahjaksikaan ole tullut. Eipä tullut mieleen kun ei itselläkään lapsena ollut enkä koskaan itse ole ollut kiinnostunut naamiaisista tai roolileikeistä. Taas näköjään yksi asia missä olen äitinä epäonnistunut.
Ap
Jos sun lapsi ei ole kiinnostunut niistä naamiaisista niin sinne ei myöskään ole mikään pakko pukeutua. Eikä niitten asujen muutenkaan niin ihmeellisiä tarvitse olla. Viimeksi meillä oli rosvoasu, eli raitapaita johon kiinnitin "vankinumeron" ja piirsin lapselle parransängen ja arven poskeen. Keräsi ihailua päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Asiaan voi vaikuttaa se, että minulla ei ole omaa aikaa oikeastaan koskaan. Lapsi on päiväkodissa se ajan mitä työhöni ja työmatkoihin menee. Aamulla vien hänet ja jatkan siitä suoraan töihin, iltapäivällä haen ja mennään kotiin. Laitan ruoat, laitan pyykit pesuun jne. Leikin lapsen kanssa jonkin aikaa. Kun saan lapsen nukkumaan illalla menen suihkuun ja olen niin väsynyt että kaadun sänkyyn. Nämä hoidettavat asiat yritän hoitaa joko illalla puoliunessa lapsen nukahdettua tai viikonloppuna kun lapsi kärttää huomiotani tietenkin tauotta. Ja toki saakin sitä, mutta minulla ei koskaan ole hetkeä kun voisin pirteänä keskittyä vaikka tunniksi johonkin vakuutusasioihin tms. Ns. mummoja ja kummeja ei lasta hoitamassa ole. Ap
Varaa viikonloppuna tunti-pari siihen, että hoidat asioita ja ennakoit tulevaa viikkoa. Opeta lapsi vaikka piirtämään, muovailemaan, katsomaan videota tms. rauhallista itsenäistä puuhaa tuolloin. Älä hyväksy tuolloin kärttämistä.
Tehkää viikonloppuna yhdessä jotain ruokaa valmiiksi, niin työpäivinä riittää vain niiden lämmitys. Arki-iltoihinkin voit sopia lapsen kanssa vaikka puolituntisen, jolloin ollaan ihan hiljaa ja sinä vain lepäät tuon ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin tuntuu, että ajankäytöstä tai organisoinnista saadaan nyt isompi ongelma, kun on aiheellista. Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi raha, eli ei kertakaikkiaan olisi rahaa hoitaa näitä asioita.
Organisointi pitää opetella, jos se luonnistu itsestään. Usein sanotaan, että naiset ovat juuri tässä organisoinnissa hyviä. Vaikka olisi paljon asioita, itsellä tärkeimpänä on asioiden tärkeysjärjestys ja listaus johonkin, on se sitten paperille tai kalenteriin. Ei kukaan voi muistaa jokaista pikkuasiaa omien työasioiden ohessa, ellei ne ole riittävällä tasolla listattu tehtäväksi.
Esimerkiksi veroasioita, vakuutuskorvauksia tai vaikka sähkön kilpailutusta stressaisin vasta, kun se on oikeasti ajankohtaista, siihen asti keräisin kaiken niihin liittyvän talteen ja muistutuksen, koska pitää hoitaa.
Kaikki tuollaiset pyhäpäivät, synttärit, koepäivät, hiihdot sun muut laittaisin omaan kalenteriini ja muistutus sopivaa aikaa ennen.
Kauppalistoihin lisäisin sivut lääkehankinnoille, vaatehankinnoille ja tavaroille, listana toimii kännykkä, jossa jo on jatkuva ruokalista, johon voi tarvittavat merkitä. Jos on älypuhelin, ollaan jo organisoinnissa pitkällä, kaikenlaisia appeja löytyy listausta ja muistutusta varten.
Jos on rahasta pulaa, se vaikeuttaa asioita, mutta ei tee niitä mahdottomaksi. Silloin ei välttämättä vaan osteta Prismasta samalla kertaa niitä puuttuvia suksia, viikon ruokia ja kaksia uusia talvikenkiä, vaan asioita pitää etsiä ehkä käytettynä Torista tms.
Ja vinkki: Lapsi ei mene rikki, jos katselee vaikka piirrettyjä silloin tällöin tunnin illalla ja sinä täytät sen aikaa kaavakkeita netissä. Oma aikasi ei ole tuota varten, se on sinun rentoutumisaikaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että tällä palstalla on jotain empatiakyvyttömiä suorittajia. Työkavereista valtaosalla on muksuja ja kyllä mä olen kuunnellut, että kaikki vähän kärsii siitä, että on paljon asioita muistettavana ja hoidettavana. Mä en usko, että korkeakoulutetut ihmiset ois jotenkin niin urpoja että ne ei osaisi. Vaan näyttää, että tällä palstalla kaikki vaan hoitaa asiansa suitsait.
Totta kai on kaikenlaista muistettavaa. Ei sitä kukaan kiistä. Mutta en nyt osaa nähdä jotain elämää suurempaa ongelmaa monessakaan asiassa, joita täällä paniikissa huolehditaan. Ehkä sitten olen hälläväliä ihminen, kun minua ei yhtään stressaa, jos lapsella ei ole valmiina Halloween asua tai vakuutusilmoitusta varten pitää säilyttää kuitteja. Eivät ole minulle vaikeita tai kuormittavia asioita. Hoituvat muun arjen pyörittämisen lomassa ihan hyvin.
Tämä just, kyllähän sitä kaikenlaista on ja joskus sitä työkavereitten kanssa päivitellään. Että mistähän sitä nyt kouluun hommaisi tyhjän talouspaperirullan kun pahvit on just viety. Mutta ei ne nyt oikeasti isoja juttuja ole, ei ole tunnetta ettei selviäisi, niinkuin joillain täällä tuntuu olevan. Jos jää joskus talouspaperirulla viemättä tai naamiaisasu unohtuu niin ei siihen maailma kaadu, ehkä ensi kerralla sitten paremmin. Tärkeimmät asiat tulee kuitenkin tehdyksi (ja onneksi meillä ei ole vakuutusta, sen verran työläältä kuulostaa tuo hakemus- ja kuittirumba).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kotiarjen pyörittäminen on paljon helpompaa jos vertaa työelämään.
Toisaalta ja toisaalta ei. Työasioihin on varattu monta tuntia päivässä ja niitä hoidetaan ilman lapsia. Kotiasioiden hoitoon ei yleensä ole varattu tiettyä aikaa kalenterista.
Kannattaisi varata. Vapautuu huomattava määrä aivokuormaa, kun varaa asioille selkeästi ajan kalenterista. Samalla ne tulee myös hoidettua eivätkä roiku epämääräisesti "sitten jossain välissä teen tämän". Vaikka asialla ei olisi tiettyä ajankohtaa, sille voi itse määritellä sellaisen. Minulla on esimerkiksi joka kuukauden viimeisenä torstaina tunnin aika, jolloin hoidan netissä ajanvarauksia. Aina siihen ei mene tuntia, mutta varaan tarkoituksella reilusti aikaa, että varmasti ehdin tehdä. Jos varauksiin meneekin vain 5min, minulle jää 55min ylimääräistä aikaa vaikka leikkiä lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaan voi vaikuttaa se, että minulla ei ole omaa aikaa oikeastaan koskaan. Lapsi on päiväkodissa se ajan mitä työhöni ja työmatkoihin menee. Aamulla vien hänet ja jatkan siitä suoraan töihin, iltapäivällä haen ja mennään kotiin. Laitan ruoat, laitan pyykit pesuun jne. Leikin lapsen kanssa jonkin aikaa. Kun saan lapsen nukkumaan illalla menen suihkuun ja olen niin väsynyt että kaadun sänkyyn. Nämä hoidettavat asiat yritän hoitaa joko illalla puoliunessa lapsen nukahdettua tai viikonloppuna kun lapsi kärttää huomiotani tietenkin tauotta. Ja toki saakin sitä, mutta minulla ei koskaan ole hetkeä kun voisin pirteänä keskittyä vaikka tunniksi johonkin vakuutusasioihin tms. Ns. mummoja ja kummeja ei lasta hoitamassa ole. Ap
Onhan sulla nytkin omaa aikaa, kun tänne kirjoittelet.
Uhhuh. Ollaan flunssassa kotona. Lapsi nukkuu, minä makaan hereillä sängyssä ja yritän parantua.
Ap
Olet kirjoittanut aloituksen 12.30. Olisiko aika laittaa palsta ja kone kiinni ja keskittyä nyt toipumiseen ja siihen omaan aikaan. Täällä nousee vain verenpaine. Ehkä oletkin trolli, joka nauttii, kun saa kaikenmaailman kuitti- ja kirjekuorimammat v**lemaan toisilleen. Vieläpä työnantajan ajalla. Tekisivät edes tuottavaa työtä. Työnantajan kannattaisi katsella mammojen työkoneiden selaushistoriaa päivän päätteeksi, missä sitä ollaan loppujen lopuksi surffailtu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että tällä palstalla on jotain empatiakyvyttömiä suorittajia. Työkavereista valtaosalla on muksuja ja kyllä mä olen kuunnellut, että kaikki vähän kärsii siitä, että on paljon asioita muistettavana ja hoidettavana. Mä en usko, että korkeakoulutetut ihmiset ois jotenkin niin urpoja että ne ei osaisi. Vaan näyttää, että tällä palstalla kaikki vaan hoitaa asiansa suitsait.
Totta kai on kaikenlaista muistettavaa. Ei sitä kukaan kiistä. Mutta en nyt osaa nähdä jotain elämää suurempaa ongelmaa monessakaan asiassa, joita täällä paniikissa huolehditaan. Ehkä sitten olen hälläväliä ihminen, kun minua ei yhtään stressaa, jos lapsella ei ole valmiina Halloween asua tai vakuutusilmoitusta varten pitää säilyttää kuitteja. Eivät ole minulle vaikeita tai kuormittavia asioita. Hoituvat muun arjen pyörittämisen lomassa ihan hyvin.
Tämä just, kyllähän sitä kaikenlaista on ja joskus sitä työkavereitten kanssa päivitellään. Että mistähän sitä nyt kouluun hommaisi tyhjän talouspaperirullan kun pahvit on just viety. Mutta ei ne nyt oikeasti isoja juttuja ole, ei ole tunnetta ettei selviäisi, niinkuin joillain täällä tuntuu olevan. Jos jää joskus talouspaperirulla viemättä tai naamiaisasu unohtuu niin ei siihen maailma kaadu, ehkä ensi kerralla sitten paremmin. Tärkeimmät asiat tulee kuitenkin tehdyksi (ja onneksi meillä ei ole vakuutusta, sen verran työläältä kuulostaa tuo hakemus- ja kuittirumba).
Vakuutus kannattaa ehdottomasti hommata. Ei todellakaan ole onni, ettei sitä ole. Huomaat sen viimeistään siinä vaiheessa, kun jotain isompaa sattuu. Oikeasti vakuutusasioiden hoitaminen ei ole mitenkään työlästä. Suurimmalla osalla ei ole vakuutusasioista kuin kerran pari vuodessa, jos niinkään usein. Itse olen ollut vakuutusyhtiöön yhteydessä viimeksi 2020, mutta vakuutus oli kultaakin kalliimpi, kun lapsella oli vakava sairaus, jonka hoidattaminen kunnallisella olisi kestänyt niin kauan, että lapsi ei ehkä enää olisi täällä. Vakuutuksen kautta hoidot saatiin yksityisellä nopeasti. Korvaushakemus on yksi nettilomake, jonka täyttämiseen ei oikeasti mene kuin muutama minuutti. Kuitit kun pitää tallessa valitsemallaan tavalla (ei, ei ole pakko käyttää kirjekuoria, jos niiden käyttö aiheuttaa paniikkikohtauksen), on liitteetkin valmiina helposti saatavilla.
t.eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaan voi vaikuttaa se, että minulla ei ole omaa aikaa oikeastaan koskaan. Lapsi on päiväkodissa se ajan mitä työhöni ja työmatkoihin menee. Aamulla vien hänet ja jatkan siitä suoraan töihin, iltapäivällä haen ja mennään kotiin. Laitan ruoat, laitan pyykit pesuun jne. Leikin lapsen kanssa jonkin aikaa. Kun saan lapsen nukkumaan illalla menen suihkuun ja olen niin väsynyt että kaadun sänkyyn. Nämä hoidettavat asiat yritän hoitaa joko illalla puoliunessa lapsen nukahdettua tai viikonloppuna kun lapsi kärttää huomiotani tietenkin tauotta. Ja toki saakin sitä, mutta minulla ei koskaan ole hetkeä kun voisin pirteänä keskittyä vaikka tunniksi johonkin vakuutusasioihin tms. Ns. mummoja ja kummeja ei lasta hoitamassa ole. Ap
Onhan sulla nytkin omaa aikaa, kun tänne kirjoittelet.
Uhhuh. Ollaan flunssassa kotona. Lapsi nukkuu, minä makaan hereillä sängyssä ja yritän parantua.
ApOlet kirjoittanut aloituksen 12.30. Olisiko aika laittaa palsta ja kone kiinni ja keskittyä nyt toipumiseen ja siihen omaan aikaan. Täällä nousee vain verenpaine. Ehkä oletkin trolli, joka nauttii, kun saa kaikenmaailman kuitti- ja kirjekuorimammat v**lemaan toisilleen. Vieläpä työnantajan ajalla. Tekisivät edes tuottavaa työtä. Työnantajan kannattaisi katsella mammojen työkoneiden selaushistoriaa päivän päätteeksi, missä sitä ollaan loppujen lopuksi surffailtu.
Ap on työssäkäyvä tukiverkoton yh, joka vastaa yksin lapsensa kaikista asioista. Ja nyt hän haukkuja siitäkin, että flunssassa kirjoittelee av:lle eikä vietä jotain laatuaikaa.
Kyllä minä ymmärrän ap:n tilanteen, jos yksin hoitaa kaiken ja lapsi on vielä ihan pieni. Silloin on herkästi niin ylikuormittunut siitä oman lepoajan puutteesta, että pienetkin asiat alkaa tuntua vaikeilta. Ja moni äiti tuntuu pyrkivän vähän liikaa täydellisyyteen ja homma menee suorittamisen puolelle, tähän törmää esim fb-ryhmissä jatkuvasti. Itselle asetettujen kriteerien höllääminen ei tietysti ole helppoa...
Vinkkejä täällä on jo annettu, oikeasti on olemassa hyviä kännykkä-appeja joihin kirjata muistilistoja ja sitähän voi vaikka rakentaa itselleen vuosikellon, että helmikuussa muista tarkistaa lapsen kevätvaatteiden sopivuus ja lokakuussa hommaa se halloween-asu. Ja helpottaahan se kun lapsi kasvaa ja käy itsenäisemmäksi, ainakin jos opettaa lapselle pientä vastuunottoa eikä paapo koululaisillekin kaikkea valmiiksi (tämmöistäkin tapahtuu).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiaan voi vaikuttaa se, että minulla ei ole omaa aikaa oikeastaan koskaan. Lapsi on päiväkodissa se ajan mitä työhöni ja työmatkoihin menee. Aamulla vien hänet ja jatkan siitä suoraan töihin, iltapäivällä haen ja mennään kotiin. Laitan ruoat, laitan pyykit pesuun jne. Leikin lapsen kanssa jonkin aikaa. Kun saan lapsen nukkumaan illalla menen suihkuun ja olen niin väsynyt että kaadun sänkyyn. Nämä hoidettavat asiat yritän hoitaa joko illalla puoliunessa lapsen nukahdettua tai viikonloppuna kun lapsi kärttää huomiotani tietenkin tauotta. Ja toki saakin sitä, mutta minulla ei koskaan ole hetkeä kun voisin pirteänä keskittyä vaikka tunniksi johonkin vakuutusasioihin tms. Ns. mummoja ja kummeja ei lasta hoitamassa ole. Ap
Onhan sulla nytkin omaa aikaa, kun tänne kirjoittelet.
Uhhuh. Ollaan flunssassa kotona. Lapsi nukkuu, minä makaan hereillä sängyssä ja yritän parantua.
ApOlet kirjoittanut aloituksen 12.30. Olisiko aika laittaa palsta ja kone kiinni ja keskittyä nyt toipumiseen ja siihen omaan aikaan. Täällä nousee vain verenpaine. Ehkä oletkin trolli, joka nauttii, kun saa kaikenmaailman kuitti- ja kirjekuorimammat v**lemaan toisilleen. Vieläpä työnantajan ajalla. Tekisivät edes tuottavaa työtä. Työnantajan kannattaisi katsella mammojen työkoneiden selaushistoriaa päivän päätteeksi, missä sitä ollaan loppujen lopuksi surffailtu.
Ap on työssäkäyvä tukiverkoton yh, joka vastaa yksin lapsensa kaikista asioista. Ja nyt hän haukkuja siitäkin, että flunssassa kirjoittelee av:lle eikä vietä jotain laatuaikaa.
No aika turha ulvoa, että ei ole stressitöntä aikaa, kun täällä kolme tuntia stressaa kaikesta mahdollisesta.
Miksi ihmeessä et käytä ostoslistaa? Minun puhelimessa on semmoinen sovellus kuin Keep, johon kirjaan heti ylös jos tarvitsee hammasharjan, vessapaperia, kalkinpoistoainetta, maitoa tai mitä vaan. Ennen kauppaan lähtöä siihen lisätään muutkin tarpeet mitä on. Sitten kaupassa kävijä ostaa kaiken mitä listalla on ja kas, ei tarvitse erikseen muistaa hammasharjoja ja kalkinpoistoainetta. Kouluikäinen lapsi muistaa suksensa ja harjoitusryhmän kuvaukset itse, ja muistuttaa vanhempaa hakemaan ne sukset jos tarvitsee (jos koululle ei pääse sisälle illalla niin lapsi varmaan jättää ne sukset ulos odottamaan, että vanhempi hakee ne töistä tullessaan.