Miten te joilla on lapsia muistatte hoitaa kaikki asiat? Minä en millään
Ensinnäkin lasten asiat. Pitää muistaa koko ajan hankkia vuodenaikaan ja säähän sopivat vaatteet. Lapsi kasvaa koko ajan eikä edellisen kesän vaatteet tai kengät millään mahdu tukevana kesänä, hyvä jos kevätkengät mahtuu tulevana syksynä. Pitää olla hellekampetta, sadetakkia ja vaikka mitä. Ja aurinkolasit, polkupyörät jne. Sitten tietenkin pitää muistaa ostaa lapselle tarvittavat lääkkeet ennen kuin ne loppuu, uusia reseptit ennen kuin ne vanhenee jne. Varata lääkäriajat ym. Puhumattakaan mitä miljoonaa nippeliasiaa pitää koko ajan muistaa ilmoittaa päiväkotiin ja viedä päiväkotiin. Kaverisynttärilahjoista en edes sano, kun ahdistaa ajatellakin.
Sitten omisi omat hoidettavat asiat. Veroilmoitus, vakuutusilmoitukset, lääkäriajat, kampaaja-ajanvaraukset, omien reseptien uusimiset, taloyhtiöön liittyvät asiat ja asumiseen, itsellekin olisi hyvä muistaa hankkia ajoissa kesäkengät viime kesänä hajonneiden tilalle. Ja työssä muistettavaa hoidettavaa on aivan valtavasti.
Jne jne jne loputtomiin. En vain muista puoliakaan. Vaikka on muistilistat, muistilaput ja kännykkähälytykset.
Kommentit (189)
Me asutaan 30 km päässä kaupoilta, joten on ollut pakko muuttaa toimintatapoja siitä kun kaupungissa asuttiin ja kauppoihin yms pääsi milloin vain. Tässäpä omat vinkit arkeen:
Arjen kotivara:
Ostan pesuaineet, ihorasvat, hammasharjat yms isona settinä niin että riittää varmaan puoleksi vuodeksi eteenpäin. Kaikkein helpointa on tehdä ruoan verkkokauppatilaus, jolloin saa helposti klikkailtua isomman tilauksen kasaan, ja se on myös helppo noutaa. Ei mene aikaa kaupassa pyöriessä.
Sama apteekkituotteiden kanssa eli kotoa löytyy useampi paketti särkylääkkeitä, vitamiineja, laastareita yms mitä vaan arjessa voi tarvita. Reseptilääkkeetkin voi muuten nykyään tilata netistä!
Ja samaa voi käyttää kaverilahjojen kanssa eli niitäkin ostaa kerralla monta, niin ei tarvi näitä erikseen olla joka kerta hakemassa.
Tehtävälista / kauppalista:
Meillä on jääkaapin ovessa iso tussitaulu, johon kerätään kauppalistaa sekä tehtäviä kotihommia tai hoidettavia asioita. Itselle ja puolisolle omat sarakkeet.
Lisäksi puhelimessa muistio, johon laitan hoidettavia asioita ylös sitä mukaa kun tulee mieleen. Lista kannattaa tarkistaa aina tiettynä aikana (mikä parhaiten itselle sopii: aamulla, töiden jälkeen, illalla).
Ja lisäksi ihan seinäkalenteri, johon merkataan heti kaikki menot.
Tee pikkujutut heti:
Kun tulee joku nopeasti hoidettava asia (tyyliin kaverisynttärikutsu, johon odotetaan vastausta), niin se kannattaa tehdä heti. Eli tällainen "5 min sääntö" eli jos asian ehtii hoitaa 5 minuutissa niin se kannattaa hoitaa heti alta pois. On sitten pois mielenpäältä.
Karsi turha pois:
Esim. nuo päiväkodin "huomenna mukaan sitäjatätä" kannattaa vaan ignoorata. Jos eivät aikanaan osaa ilmoittaa, niin ei voi mitään. Eli turhaa ottaa stressiä sellaisista asioista, mihin ei voi itse vaikuttaa, ja jotka eivät oikeasti vaikuta mihinkään. Lapsi kyllä selviää vaikka ei olisikaan naamiaisasua tms :)
Oletko varma ettet ole vaan masentunut? Kuulostat sen verran uhriutuneelta ja arjen kokemimen raskaana on masennuksen oireita.
En minäkään niitä muista. Mutta sitä varten meillä on olemassa erilaisia apuvälineitä, kuten puhelin muistutukset. Turha yrittää kaikkea muistaa, kun voi vain kirjata asiat muistutuksiksi/listoiksi sitä mukaa kun tulevat mieleen.
AP on jo valmiiksi kuormittunut. Silloin pienetkin asiat tuntuvat suurilta ja stressaavilta.
Hölmöä niin paljon kuin mahdollista, AP.
Vierailija kirjoitti:
AP on jo valmiiksi kuormittunut. Silloin pienetkin asiat tuntuvat suurilta ja stressaavilta.
Hölmöä niin paljon kuin mahdollista, AP.
Hölmöä = höllää
Tsemppiä ap:lle. Sinä selviät kyllä ja olet riittävän hyvä äiti. Minullekin tuli yllätyksenä lasten halloween juhlat, mutta sitten jo tiesinkin varautua. Arjessa on haasteensa kun on yksin lasten kanssa. Niin olen ollut minäkin kun mies häipyi eikä sukua apuna. Mutta aika kuluu ja lapset kasvaa. Jos jaksat niin kannattaa lähteä mukaan yksinhuoltajien toimintaan jos löytäisit jonkun jonka kanssa vuorotella lapsen hoidossa aina joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, tuli kauhean kaoottinen vaikutelma sun arjesta, kun luin tämän. En tiiä paljonko sulla on lapsia, koska se vaikuttaa oleellisesti. Minulla on yksi lapsi ja hyvin muistan hoitaa hänen ja muut perheen asiat. Enkä edes omista kalenteria, en käytä puhelinhälyytyksiä enkä muistilappuja. Mutta oon kyllä yksinkertaistanut elämän joka saralla ja karsinut kaiken tavarankin minimiin. Meidän arki on minusta aika kiireetöntä.
Minulla on vain yksi lapsi, mutta kaoottista on.
Olen itsekin pyrkinyt yksinkertaistamaan kaiken minkä voin. Tavara karsittu minimiin, jotta kodin siivoaminen olisi helppoa ja nopeaa jne. Mutta kaaos hoidettavien asioiden suhteen on ja pysyy.
Ap
Kampaajalla kuitenkin käyt. Itse olen karsinut senkin sekä ajan- että rahanpuutteen takia.
AP tiedän tunteen eli pystyn samaistumaan sinuun.
Itselläni on myös vain yksi lapsi ja lisäksi lapsen isä on myös vastuuntuntoinen ihminen joka hoitaa suunnilleen puolet lapsen asioista. Siltikin tuntuu, että muistettavaa on aivan liikaa.
Olen vuosien aikana tässä hionut omaa systeemiäni:
Ostan kirpputoreilta isomman koon vaatteita vaatteita jne. varastoon hyvissä ajoin etukäteen, nämä sitten säilön kellariin pahvilaatikoihin josta sitten vuodenajan ja lapsen vaatekoon vaihtuessa käyn kollaamassa uuden setin käyttöön jota sitten täydennän tarvittaessa uusilla vaatteilla. Esimerkiksi lapsen seuraavan koon sukset ovat jo varastossa odottamassa tulevia talvia.
Hammasharjoja jne kuluvaa lapsen käyttötavaraa ostan aina useamman kappaleen kerrallaan, jotta ei tarvitse tällaisten asioiden takia kauppaan lähteä. Nämä varastot kollaan ja täydennän aina silloin tällöin kun muistan.
Muistilaput, kalenteri, muistutukset, herätyskellot jne ovat säännöllisessä käytössä. Muistilapun sijoittelulla pystyy myös vaikuttamaan siihen että jokin tärkeä asia ei pääse unohtumaan.
Lapsi on nyt yhdeksänvuotias ja on onneksi pikkuhiljaa enenevässä määrin alkanut ottaa vastuuta omasta elämästään ja tekemään oman osuutensa, mikä on hieman helpottanut omaa stressiäni. Tästä häntä muistan aina kehua ja kiittää.
Nämä vinkit tulivat nopeasti mieleen.
Haukkujen sijaan näen tuossa kyllä kehoituksen toipua.