Mitä tehdä, kun kaveri käyttäytyy asiattomasti?
En oikein tiedä, miten toimisin, kun kaverin seura on ikävää käytöksensä vuoksi. Taustatiedoksi kerrottakoon, että kaverin vanhemmat on kuolleet onnettomuudessa tämän ollessa koululainen. Kyse on kolmekymppisestä henkilöstä. Aikaisemmin kaveri oli ihan ok, mutta nyt ehkä parin vuoden aikana hänellä on alkanut olla näitä asiattomuuksia. Esimerkiksi jos joku puhuu hänen kuullen vanhemmistaan ja kertoo vaikka käyneensä vanhemmillaan tai saaneensa vanhemmiltaan lastenhoitoapua, tämä kaveri sanoo jotain tyyliin "hyvähän sun on, kun sulla on vanhemmat", usein jotain ihan ilkeääkin. Voiko ihmisen saada jotenkin muuttamaan käytöstään vai pitääkö vaan etääntyä tällaisesta ihmisestä?
Kommentit (74)
Voi jeesus. Tällaisestakin pitää tehdä vauvalle aloitus 🤦
Taas toi sama luuseri spämmäilemässä.
Itse pieksäisin tuollaisen narsistin.
Kuulostaa itsekeskeiseltä ja lapselliselta ihmiseltä joka on fiksoitunut menneisyyteensä.
Vähentäisin yhteydenpitoa. En halua elämääni negatiivisia ihmisiä.
Minulla on omakin elämä, enkä halua olla kenenkään terapialelu. Kaverisuhteiden pitäisi olla tasavertaisia, ei mitään terapiasuhteita.
Itselläni ei luonne kestä traumatisoituneita ihmisiä. Mielummin olen yksin kuin masentuneessa huonossa seurassa. Kannattaa ap etsiä muuta seuraa/olla yksin. Meillä on vain yksi elämä; siitä pitäisi yrittää nauttia.
Jos on tuhlannut vanhempansa nuorena, niin turhaa sitä on muille kiukutella. Olisi pitänyt parempaa huolta vanhemmistaan ja ollut parempi lapsi. Oma syy, oma vika.
Tuollaiselle ihmiselle onkin ihan oikein olla yksin. Ei sitä negisdraamailua kestä kukaan. Ilmeisesti ei edes vanhempansa. Hahhah.
Kaverisi siis on saanut ihan ansionsa mukaan.
En usko että kaverisi ilkeyttään vastaa noin. Hän vain toteaa, että sinulla on vielä vanhemmat elossa ja voivat auttaa lastenhoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessasi ei ollut mitään, mitä voisi hahmottaa asiattomana käytöksenä. Kaverisi ei vain aina jaksa ja pysty olemaan hiljaa, jos joku surun, katkeruuden tai kateuden tunne iskee päälle. Ne fiilikset ovat täysin luonnollisia ja normaaleja meille ihmisille. Oletko kenties itse emotionaaliselta kehitykseltäsi lapsi? Olishan se hienoa, jos kaveri olisi jo läpensä käsitellyt menetyksensä, mutta kun ei kai hänenkään tarvitse olla yli-ihminen.
Onko se muiden ihmisten vika, jos toinen on menettänyt vanhempansa?
Ei. Kaveruuden perusteella voi toki tukea ja ymmärtää, mutta aina negatiivista ja katkeraa ihmistä ei jaksa kukaan.
Mutta eihän tuossa edes ollut mitään kauhean negatiivista. Vanhempansa menettänyt kaveri totesi, että muilla on asiat paremmin, kun näillä on vanhemmat, jotka auttavat. Hän ei ehkä osannut ajatella sitä puolta, että joillakin on sellaiset vanhemmat, jotka eivät auta lapsiaan. Olen kuullut isovanhemmista, jotka eivät koskaan anna edes pientä lahjaa lapsenlapselle. Eikä hoitoapua. Joillakin aikuisilla on vanhemmat, joilla on paha päihdeongelma tai joku pahempi psyykkinen sairaus. Silloin ei saa tukea missään muodossa. Tottakai vahempansa menettänyt kaveri suree vanhempen menetystä. Se varmaan tulee esiin aina välillä, jotkut tilanteet loihtivat esiin vanhoja muistoja. Mitä ystävyyttä sellainen on, että aina pitää olla mairea hymy naamalla ja esittää roolia? Ettei voi olla oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti monikin suostuu ilkeilijöiden kynnysmatoiksi ja sietää toisilta mitä tahansa.
Kyllä kolmekymppiseltä voi jo odottaa aikuismaista käytöstä sosiaalisissa suhteissa, vaikka olisi mitä taustalla.
Niinpä.
Toki kynnysmattona myötäily on varmaan monille helpompaa.
Kuunnella voi ja tarjoutua etsimään apua, mutta omaa elämäänsä ei tarvitse uhrata ja vaan sietää toisen pahanolonpurkua varsinkaan vuosikausia. Toisen puolesta ei voi ottaa apua vastaan. Lisäksi ihmisillä on myös vastuu itsestään
Vierailija kirjoitti:
En usko että kaverisi ilkeyttään vastaa noin. Hän vain toteaa, että sinulla on vielä vanhemmat elossa ja voivat auttaa lastenhoidossa.
Kaverin ympärillä taas ei ole ketään. Varsinkaan tuolla meiningillä.
Kuulostaa kateelliselta ihmiseltä, joka ei voi hyväksyä sitä että muilla on asiat hyvin.
Puhukaa kavereiden kanssa suoraan asiat, ei selän takana vauva palstalla. Hyvähän se on täällä haukkua toista, kun ei tiedetä tarkalleen sanamuotoja mitä toinen on vastannut. Täällä tiedetään vaan toinen puoli asiasta hirveetä lukea, kun joku kirjoittaa, ime isäs munaa ja onko joku insesti tuotos. Kauheeta kirjoittelua täällä.
Oletko kuullut hienotunteisuudesta? Se on sellainen sivistyneiden ihmisten piirre. Sitä käytetään silloin, kun tiedetään, että jollakulla läsnäolevalla on joku herkkä elämäntilanne, kuten suru, meneillään.
Ei mikään ihme että on orpo. Kannattaisiko kaverin katsoa peiliin?
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuullut hienotunteisuudesta? Se on sellainen sivistyneiden ihmisten piirre. Sitä käytetään silloin, kun tiedetään, että jollakulla läsnäolevalla on joku herkkä elämäntilanne, kuten suru, meneillään.
Harva 30v on enää koululainen.
Sano sille sille, että ei mikään ihme, että oot ihan yksin.
Hahah. Sen on tarkoitus elää elämänsä yksin.