Mitä tehdä, kun kaveri käyttäytyy asiattomasti?
En oikein tiedä, miten toimisin, kun kaverin seura on ikävää käytöksensä vuoksi. Taustatiedoksi kerrottakoon, että kaverin vanhemmat on kuolleet onnettomuudessa tämän ollessa koululainen. Kyse on kolmekymppisestä henkilöstä. Aikaisemmin kaveri oli ihan ok, mutta nyt ehkä parin vuoden aikana hänellä on alkanut olla näitä asiattomuuksia. Esimerkiksi jos joku puhuu hänen kuullen vanhemmistaan ja kertoo vaikka käyneensä vanhemmillaan tai saaneensa vanhemmiltaan lastenhoitoapua, tämä kaveri sanoo jotain tyyliin "hyvähän sun on, kun sulla on vanhemmat", usein jotain ihan ilkeääkin. Voiko ihmisen saada jotenkin muuttamaan käytöstään vai pitääkö vaan etääntyä tällaisesta ihmisestä?
Kommentit (74)
Tehdä siitä entinen kaveri jos ei kerrasta opi.
Oletpa sydämetön. Kaverilla on voinut nousta vanhempien menetys pintaan. Usein kolmekymppisenä moni käy läpi jonkinlaisen identiteettikriisin. Yritä sinä olla hyvä kaveri ja ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Oletpa sydämetön. Kaverilla on voinut nousta vanhempien menetys pintaan. Usein kolmekymppisenä moni käy läpi jonkinlaisen identiteettikriisin. Yritä sinä olla hyvä kaveri ja ymmärtää.
Sitten psyka tai joku on oikea paikka, ei muille kiukuttelu.
Vanhempien menetys on kova pala eikä siitä varmasti toivu ikinä.
Molemmille tekisi hyvää että etääntyisit vaikka Kiinaan.
Ystävät ovat kuormien kantamista varten jos kaverisi on menettänyt vanhempansa se olet sinä se kusipää jos edes hrkitsee välien poikkilaittamista ja hylkäämistä. Ajat hänet elämässä todella reunalle. Otatko vastuun siitä?
Jos sun mielestä seura on ikävää, etkä osaa osoittaa myötätuntoa, niin anna mennä. Olet muutenkin huono kaveri. Win-win molemmille.
Voiko ihmiset tosiaan olla näin ymmärtämättömiä?
Jos olet ystävä, ota kohteliaasti puheeksi, miltä hänestä tuntuu vanhempien menetys, nyt kun hän on aikuinen. Missä tilanteissa se tulee mieleen ja tuntuuko hänestä, että hänellä ei ole tukijoukkoja kuten muilla.
Kuulostaa perusnegistelijältä joka karkottaa kaikki elämästään. Ilmeisesti myös vanhempansa.
Kannattaa jättää tuollaiset.
Jos osa näistä puheenvuoroista on tarkoitettu huumoriksi, tylsää on.
Sano sille että se ansaitsi kohtalonsa.
Toivottavasti kaveri ymmärtää mennä hullujenhuoneelle isää ja äitiä itkemään.
Aloituksessasi ei ollut mitään, mitä voisi hahmottaa asiattomana käytöksenä. Kaverisi ei vain aina jaksa ja pysty olemaan hiljaa, jos joku surun, katkeruuden tai kateuden tunne iskee päälle. Ne fiilikset ovat täysin luonnollisia ja normaaleja meille ihmisille. Oletko kenties itse emotionaaliselta kehitykseltäsi lapsi? Olishan se hienoa, jos kaveri olisi jo läpensä käsitellyt menetyksensä, mutta kun ei kai hänenkään tarvitse olla yli-ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessasi ei ollut mitään, mitä voisi hahmottaa asiattomana käytöksenä. Kaverisi ei vain aina jaksa ja pysty olemaan hiljaa, jos joku surun, katkeruuden tai kateuden tunne iskee päälle. Ne fiilikset ovat täysin luonnollisia ja normaaleja meille ihmisille. Oletko kenties itse emotionaaliselta kehitykseltäsi lapsi? Olishan se hienoa, jos kaveri olisi jo läpensä käsitellyt menetyksensä, mutta kun ei kai hänenkään tarvitse olla yli-ihminen.
Onko se muiden ihmisten vika, jos toinen on menettänyt vanhempansa?
Ei. Kaveruuden perusteella voi toki tukea ja ymmärtää, mutta aina negatiivista ja katkeraa ihmistä ei jaksa kukaan.
Onko tyyppi joku insestin tulos kun on noin vajaa?
Ilmeisesti monikin suostuu ilkeilijöiden kynnysmatoiksi ja sietää toisilta mitä tahansa.
Kyllä kolmekymppiseltä voi jo odottaa aikuismaista käytöstä sosiaalisissa suhteissa, vaikka olisi mitä taustalla.
Se on niiiiin kateellinen.