En päässyt edes rekrykoulutukseen
Ja olen akateemisesti koulutettu (joskin ns. turhalta alalta). Kävin kolme eri haastatteluvaihetta läpi ja piti tehdä kaikenmaailman ennakkotehtäviäkin. Ei tärpännyt.
Elämä tuntuu tällä hetkellä aika merkityksettömältä, työttömänä kohta vuosi. Tuo olisi luultavasti ollut ainoa mahdollisuuteni päästä enää takaisin työelämään kiinni.
Kommentit (76)
Esim. minä puhun kuutta kieltä, olen käynyt yrittäjyyskurssit, digitaitokurssit ja kaikki, mutta ei vaan saa paikkaa kun ei ole kokemusta :).
Kuule kyllä kyse on aina yhdestä ja samasta asiasta: työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen puutteesta.
Esimerkiksi sellaiset 2. vuosikursin opiskelijatkin joilla on yksityisen sektorin kaipaamia koodaustaitoja tullaan kirjaimellisesti repimään kotisohvalta töihin.
Mutta toinen opiskelija voi ihan huoletta notkua yliopistolla korottamassa intersektionaalisen feminismin sekä folkloristiikan gradunsa väitöskirjaksi eikä siltikään tarvitse juosta kadulla headhuntereita pakoon.
Paitsi ehkä Borneon syrjäkylillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tunne ap! Ja mä olen vielä ns. työllistävältä alalta (vaikka ei siltä tunnu), olen diplomi-insinööri.
Täällä toinen työtön DI, näin aspergerina työllistyminen on liki mahdotonta. Siksi lähden tekemään väitöskirjaa, että olisi edes jotain tekemistä.
Huvittavaa kun meille autisteille mainostetaan tekniikan alaa ja ensimmäinen mielikuva, mikä ihmisille tulee asseista on hyväpalkkainen DI. Totuus meidän työllistymisestä ei ole niin ruusuinen.
Täällä amk-insinööri ja asperger. Paperilla näytän välillä lupaavalta vaihtoehdolta, mutta ei mua koskaan mihinkään oikeisiin töihin palkata. Ja mitä kauemmin aikaa kuluu, niin sitä epätodennäköisempää se alkaa olla.
Ensimmäinen työpaikkani oli kiven alla, haastattelija oli yrittänyt estää minun palkkaamiseni, mutta tuleva pomoni oli halunnut minut silti. Tosin hänkin ihmetteli "liian" hyviä numeroitani todistuksissani.
Sen jälkeen olen kaikki työt saanut SUHTEIDEN avulla jo liki 30 vuotta. Eli teidän on saatava kerättyä itsellenne tuttavapiiri, jonka jäsenet pystyy suosittelemaan teitä ja osaavat sanoa, missä te olette hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ajattelivat, että sinulla on valmiudet työnhakuun. .
Kaikilla on valmiudet työnhakuun
Suomen korkeakoulujärjestelmän muututtua kaiken maailman ideologisen huuhaatiedon hautomoksi aniharvalla on vain enää valmiuksia minkäänlaisen tuottavan työn tekemiseen.
Juuri näitä aloituspaikkoja on lisätty tuhansia kappaleita kun halutaan nostaa "koulutustasoa".
Yhteenkään oikeaan korkeakoulututkintoon tähtääviä paikkoja ei saada täytettyä koska ikäluokasta alle 10%:lla on valmiuksia näiden tutkintojen suorittamiseen.
Kerrotko esimerkkejä näistä "oikeista" tutkinnoista? Itse hakenut it-alalle ja kyllä sinne ainakin hakijoita löytyy, en päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Pääset aivan varmasti ainakin siivoamaan, jos olet alle 60v.
Minä en päässyt kolmekymppisenä, vaikka hain useampaan firmaan ja kohteeseen. Joku paikka tuli jopa hetken päästä uudelleen hakuun.
Vierailija kirjoitti:
Mites tuo oma asenne. Saisin itse kyllä työttömänä päiväni täytettyä erilaisilla mielenkiintoisilla jutuilla. Ihminen voi tehdä vaan parhaansa ja jos se ei ole sitä mitä kulloinkin haetaan, niin ei siitä kannata masentua.
Itse ainakin ottaisin tuollaisesta ajasta kaiken irti. Liikkuisin, lukisin, opiskelisin jne. Ja sivussa saattaisin keksiä tapoja käyttää omia taitojani johonkin tuottavaankin.
Sinänsä samaa mieltä, mut jos jo on vuosien opinnot takana ja ne vaikuttavat hyödyttömiltä työllistymisen näkökulmasta (muuten oli kyllä kivaa ja mielenkiintoista), niin ei jaksaisi. Pitäisi välillä saada tuntea osaamisensa hyödylliseksi (ja olisi kivaa jos olisi rahaakin käytössä).
(En ole ap, vaan toinen samassa tilanteessa)
Vierailija kirjoitti:
Esim. minä puhun kuutta kieltä, olen käynyt yrittäjyyskurssit, digitaitokurssit ja kaikki, mutta ei vaan saa paikkaa kun ei ole kokemusta :).
Kuule kyllä kyse on aina yhdestä ja samasta asiasta: työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen puutteesta.
Esimerkiksi sellaiset 2. vuosikursin opiskelijatkin joilla on yksityisen sektorin kaipaamia koodaustaitoja tullaan kirjaimellisesti repimään kotisohvalta töihin.
Mutta toinen opiskelija voi ihan huoletta notkua yliopistolla korottamassa intersektionaalisen feminismin sekä folkloristiikan gradunsa väitöskirjaksi eikä siltikään tarvitse juosta kadulla headhuntereita pakoon.
Paitsi ehkä Borneon syrjäkylillä.
Tässä näkyy tämä suomalaisten nurkkakuntaisuus.
Ei tajuta, että paitsi mainitsemasi aiheisen väikkärin tehnyt tietää siitä kyseisestä aiheesta, hän on SAMALLA oppinut projektin hallintaa (väikkäri on laaja projekti), analysoimaan tietoa, mahdollisesti tilastomenetelmiä, jne jne. - joka tapauksessa taitoja, joista olisi hyötyä monissa työtehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tunne ap! Ja mä olen vielä ns. työllistävältä alalta (vaikka ei siltä tunnu), olen diplomi-insinööri.
Täällä toinen työtön DI, näin aspergerina työllistyminen on liki mahdotonta. Siksi lähden tekemään väitöskirjaa, että olisi edes jotain tekemistä.
Huvittavaa kun meille autisteille mainostetaan tekniikan alaa ja ensimmäinen mielikuva, mikä ihmisille tulee asseista on hyväpalkkainen DI. Totuus meidän työllistymisestä ei ole niin ruusuinen.
Täällä amk-insinööri ja asperger. Paperilla näytän välillä lupaavalta vaihtoehdolta, mutta ei mua koskaan mihinkään oikeisiin töihin palkata. Ja mitä kauemmin aikaa kuluu, niin sitä epätodennäköisempää se alkaa olla.
Ensimmäinen työpaikkani oli kiven alla, haastattelija oli yrittänyt estää minun palkkaamiseni, mutta tuleva pomoni oli halunnut minut silti. Tosin hänkin ihmetteli "liian" hyviä numeroitani todistuksissani.
Sen jälkeen olen kaikki työt saanut SUHTEIDEN avulla jo liki 30 vuotta. Eli teidän on saatava kerättyä itsellenne tuttavapiiri, jonka jäsenet pystyy suosittelemaan teitä ja osaavat sanoa, missä te olette hyviä.
Ja tämä verkosto kerätään miten? Suosittelijaksi ei voi laittaa naapuria tai harrastuskaveria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tuo oma asenne. Saisin itse kyllä työttömänä päiväni täytettyä erilaisilla mielenkiintoisilla jutuilla. Ihminen voi tehdä vaan parhaansa ja jos se ei ole sitä mitä kulloinkin haetaan, niin ei siitä kannata masentua.
Itse ainakin ottaisin tuollaisesta ajasta kaiken irti. Liikkuisin, lukisin, opiskelisin jne. Ja sivussa saattaisin keksiä tapoja käyttää omia taitojani johonkin tuottavaankin.
Sinänsä samaa mieltä, mut jos jo on vuosien opinnot takana ja ne vaikuttavat hyödyttömiltä työllistymisen näkökulmasta (muuten oli kyllä kivaa ja mielenkiintoista), niin ei jaksaisi. Pitäisi välillä saada tuntea osaamisensa hyödylliseksi (ja olisi kivaa jos olisi rahaakin käytössä).
(En ole ap, vaan toinen samassa tilanteessa)
Itse olen kokenut ainakin kaiken lisäkouluttautumisen turhaksi, kun ongelmana ei ole koulutuksen puute vaan joku henkilökohtaiseen olemukseen ja persoonaan liittyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tuo oma asenne. Saisin itse kyllä työttömänä päiväni täytettyä erilaisilla mielenkiintoisilla jutuilla. Ihminen voi tehdä vaan parhaansa ja jos se ei ole sitä mitä kulloinkin haetaan, niin ei siitä kannata masentua.
Itse ainakin ottaisin tuollaisesta ajasta kaiken irti. Liikkuisin, lukisin, opiskelisin jne. Ja sivussa saattaisin keksiä tapoja käyttää omia taitojani johonkin tuottavaankin.
Sinänsä samaa mieltä, mut jos jo on vuosien opinnot takana ja ne vaikuttavat hyödyttömiltä työllistymisen näkökulmasta (muuten oli kyllä kivaa ja mielenkiintoista), niin ei jaksaisi. Pitäisi välillä saada tuntea osaamisensa hyödylliseksi (ja olisi kivaa jos olisi rahaakin käytössä).
(En ole ap, vaan toinen samassa tilanteessa)
Itse olen kokenut ainakin kaiken lisäkouluttautumisen turhaksi, kun ongelmana ei ole koulutuksen puute vaan joku henkilökohtaiseen olemukseen ja persoonaan liittyvä asia.
Se tunne, kun...
...sinulta haastattelussa tentataan teknisiä kysymyksiä, ja yrität koko työhistoriallasi vakuuttaa, että olet ollut pitkäjänteisen kiinnostunut alasta.
Ja sitten palkataankin vastavalmistunut tradenomi, jolla on työkokemus smoothiekahvilasta tai kaupan kassalta.
Se tunne, kun...
...olet suorittanut insinöörin tutkinnon x ja saanut vähän työkokemustakin.
Ja sitten palkataankin henkilö, joka on juuri aloittanut opinnot siinä tutkinnossa, joka sinulla on jo taskussa.
Tasan ei käy onnen lahjat.
Mielenkiinnolla odotan, miten käy, kun valmistun DI:ksi. Alanko sitten saamaan insinööritason töitä ja palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuota, ööh, kun valmistuu x-maisteriksi niin eikö todellakaan siellä opi mitään jolla voi jotain itsensä työllistävää kehittää, eikä vain odottaa Kunnan extra-asiantuntijan käsien heiluttelu-työtä tulevan ikuisella sopparilla etätyönä tarjolle?
Olipa ylimielinen kommentti. Yrittäjyys on loppujen lopuksi harvojen juttu ja monet yksinyrittäjät ovat tosi pienituloisia. Yrittäjän pitäisi löytää jokin markkinarako, jossa voisi myydä osaamistaan. Ei yliopisto-opinnoissa opeteta yrittäjyyttä. Tai tietysti voi etsiä itselleen sellaisia kursseja, mutta tosiaan yrittäjyys vaatii tietynlaista mielenlaatua.
Suomessa pitäisi panostaa enemmän opinto-ohjaukseen jo yläkoulussa ja sitten edelleen lukiossa ja ammattiopinnoissa. Jokaisen oppilaan kanssa pitäisi käydä kunnon keskustelut tulevaisuudesta, sopivista opinnoista, ammatista jne. Oppilaiden tietoisuutta omista vahvuuksistaan pitäisi vahvistaa. Yleensä oma koulutus/ammatti kannattaa valita vahvuuksien mukaan, mutta ei saa unohtaa työmarkkinoiden tarpeita.
Suomessa koulutetaan yhä ihmisiä väärille aloille sankoin joukoin siinä mielessä, että kaikki alat eivät vedä edes nyt, kun työvoimasta on yleisesti pulaa.
Opiskelin itse aikoinani FM-tutkinnon alalta, joka oli työllistymisen suhteen tosi hankala. Kun ajattelen oman valmistumiseni jälkeistä haahuiluaikaa, niin tällä järjellä mikä nyt on, minun olisi kannattanut opiskella toinenkin maisterius työllisyyden kannalta varmalta alalta.
Kerrotko esimerkkejä näistä "oikeista" tutkinnoista? Itse hakenut it-alalle ja kyllä sinne ainakin hakijoita löytyy, en päässyt.
IT-alalle hakeutumiseen on luotu vuosikymmeniä täysin keinotekoisia esteitä kun on yritetty uskotella että siihen tarvitaan erityistä matemaattista lahjakkuutta.
Oikeasti IT-alaa voi lähteä opiskelemaan aivan millainen keskinkertaisuus hyvänsä kunhan nyt saa edes todistukseen seiskaa matematiikassa ja fysiikassa mikä onkin nykyään aika vallitseva tilanne.
Korkeakouluissa on jäljellä enää muutama linja joiden pääsyvaatimuksia ei voida vesittää koska vain 5% lahjakkain kärki ikäluokasta voi oikeasti suorittaa tutkinnon loppuun saakka ja näiden linjojen on nykyään mahdotonta saada edes hakijoita. Tällaisia löytyy matematiikan, fysiikan ja lääketieteen puolelta.
Muutenhan koko korkeakoulujärjestelmä on aika huolella kuohittu nuorten aikuisten päivähoitopaikaksi etteivät kaikkin päädy työmyystilastoihin heti peruskoulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lidl mainostaa että kesätöitä on jäljellä. Jollekin pienelle paikkakunnalle vaan niin asuntokin on halpa ja kesän jälkeen työt yleensä jatkuu.
Pienellä paikkakunnalla ei todellakaan saa kesätöitä. Itse asunut 25 vuotta ja vuodesta toiseen kaupoissa ja tehtailla on vakkarityöntekijöiden lapset ja siskontytöt kesätöissä.
Jaa ei meillä vaan, vuodesta toiseen taistellaan kun ei ole tarpeeksi kesätyöntekijöitä, aikuisia tarvitaan. Meidän lapset on muualla opiskelemassa ja tekevät työnsäkin siellä muualla.
Vierailija kirjoitti:
Ei omaa ihmisarvoaan kannata työhön ripustaa. Ihmisarvo on meillä kaikilla, riippumatta siitä mitä tekee.
Entä elämän mielekkyys ja tulotaso, jossa ei tarvitse laskea jokaista senttiä tai stressata tulevaisuutta ja sitä, kuinka selviää laskuista?
Suomalaisen pitää vissiin hakea ulkomaille töihin ja niin moni onkin tehnyt. Sukulaisperhe häipyi Amerikkaan ja hyvin menee. Nokialta aikoinaan loppui työt. Nyt asuvat San Diegossa ok-talossa, on autot ja uima-allas. Töitä riittää niin rouvalle kuin herrallekkin.
Suomen työvoimapolitiikassa ei ole mitään järkeä.
Sitäkään en ymmärrä, miksi kokoomus ei ymmärrä työttömyydestä mitään. Eikö kannattaisi perehtyä siihen? Eikä aiheuttaa osaamattomilla lausunnoillaan pelkästään pahoinvointia ja sen myötä työkyvyttömyyttä.
Totuus kuitenkin on, että työpaikkoja on satoja tuhansia vähemmän kuin työnhakijoita. Olisi hyvä toimittajienkin ottaa se huomioon vaalikeskusteluissa. Eikä niellä kaikkea soopaa.
Täällä oli bussikuskeille rekrykoulutus hyvä kun saivat paikat täyteen ja takuulla on kaikille työpaikat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota, ööh, kun valmistuu x-maisteriksi niin eikö todellakaan siellä opi mitään jolla voi jotain itsensä työllistävää kehittää, eikä vain odottaa Kunnan extra-asiantuntijan käsien heiluttelu-työtä tulevan ikuisella sopparilla etätyönä tarjolle?
Suomessa pitäisi panostaa enemmän opinto-ohjaukseen jo yläkoulussa ja sitten edelleen lukiossa ja ammattiopinnoissa. Jokaisen oppilaan kanssa pitäisi käydä kunnon keskustelut tulevaisuudesta, sopivista opinnoista, ammatista jne. Oppilaiden tietoisuutta omista vahvuuksistaan pitäisi vahvistaa. Yleensä oma koulutus/ammatti kannattaa valita vahvuuksien mukaan, mutta ei saa unohtaa työmarkkinoiden tarpeita.
Suomessa koulutetaan yhä ihmisiä väärille aloille sankoin joukoin siinä mielessä, että kaikki alat eivät vedä edes nyt, kun työvoimasta on yleisesti pulaa.
Opiskelin itse aikoinani FM-tutkinnon alalta, joka oli työllistymisen suhteen tosi hankala. Kun ajattelen oman valmistumiseni jälkeistä haahuiluaikaa, niin tällä järjellä mikä nyt on, minun olisi kannattanut opiskella toinenkin maisterius työllisyyden kannalta varmalta alalta.
Miksi opiskelit alalle, joka ei lähtökohtaisesti työllistä juuri ketään? Mietitkö opintoihin hakeutuessa, että alalle on vaikea työllistyä?
Se on harmi, kun tuossa suhteessa ei ole päättävillä tahoilla minkäänlaista vastuullisuutta, että lisättäisiin roimasti niiden alojen koulutusta, joissa oikeasti on työvoimapulaa ja vähennettäisiin niillä, joissa on paljon ylikoulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuta kuin hoitajaksi! Vajetta yli 20 000 hoitajaa Suomessa.
Hahahaha. Hoitaja, työtön, vuodesta 2019. En voi tehdä kuin toimistotyötä, ja niihin hoitajien hommiin niin paljon hakijoita, että en pääse edes haastatteluun.
Ai yhdenkö kerran vain olet hakenut?
Olen hakenut rekrykoulutuksiin kolmisenkymmentä kertaa, enkä ole päässyt. Terveisin kuusikymppinen it-ammattilainen. Kertoisiko joku, missä se huutava koodaripula luuraa?
Kyllä rekrykoulutuskin on hyvä, vaikka siinä joutuu työskentelemään kuukausia palkatta, mutta usein otetaan koulutukseen hyvin vähän ihmisiä, esim. 20, eikä oteta pitkään työttöminä olleita eikä ikääntyneitä. Tuolla keinolla ei siis kovin moni pääse työhön.