Mitä teet 6 vuoden kuluttua?
Pieni tulevaisuuden tilitys ja etappien paalutus: Minä kuuden vuoden päästä olen valmistunut kauppatiet. maisteriksi ja toimin omassa yrityksessäni. Naimisissa nykyisen poikaystävän kanssa ja ensimmäinen lapsi syntynyt. Asuntolainaa on, mutta pärjäämme. Asumme jossain Hämeenlinna-Helsinki - välillä.
Tuotahan se on, elämä kulkee 5-6 vuoden sykleissä. Mitä sinä haaveilet / tavoittelet 6 vuodessa?
Kommentit (68)
Istun lasu-lastenn ussijoiden luista tehdyllä tuolilla ja pelailen kaljaa siemaillen, ikkunasta välillä vilkuilen kun linnut nokkivat seivästettyjen lasu-lastenn ussijoiden raatoja auringonpaisteessa.
Toivottavasti haudassa. En jaksa enää. Mies 51.
Surullisen moni toivoo olevansa kuollut.. 😢
Great Reset ja suurin osa kansansa on murhattu siihen mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Jos en ole haudassa niin toivottavasti en enää passaa aikuisia kakaroitani.
Voit lopettaa sen passaamisen jo tänään. Älä ole tossu.
Olen silloin 36v pian 18v lapsen äiti ja elelen mukavaa elämää lähinnä intohimoihin (sisältää palkkatyön), nautiskeluun ja sosiaaliseen elämään keskittyen.
Vierailija kirjoitti:
Olen työelämässä vielä . Ja
toivottavasti on jo lapsenlapsiakin syntynyt .
Lapseni on nyt 23 ja 36)
Toivottavasti mahdollist lapsen lapset tulisivat joskus mumolaan yö unikylään ??? 🧸🎀🎁🏎
Virallisesti eläkkeellä, nyt vasta harjoittelen eläköitymistäni työttömänä (60V) mutta kivasti menee aika näinkin.
En omista mitään ja olen onnellinen.
Käyn töissä edelleen ja järjestelen lapsen tulevan kesän rippijuhlia. Iloitsen, koska samaisena vuonna asuntolaina tulee maksettua loppuun.
Toivottavasti olen terve ja työelämässä. Vähän voisin ehkä hiljentää tahtia, kun asunto on jo nyt velaton. Matkailua voisin harrastaa enemmän, kun on paremmin aikaa.
Lapseni on silloin 28 v ja haaveilen, että hänellä olisi lapsi tai pari nykyisen elämänvalittunsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Helkutistako tuon tietää, itse inhoan näitä viisivuotissuunnitelmia. Ei tarvitse kuin sekunnin, niin koko tulevaisuus on muuttunut.
BINGO👍
Olen kuollut. Syöpä levisi eikä ole enää parannettavissa.
Kuuden vuoden päästä olen 56v. Kaikki lapset aikuisia silloin,ja ehkä jo lapsenlapsia.
Mieheni kanssa asutaan tässä ostamassamme talossa ja puuhastellaan tässä kotona ja puutarhassa.
Yrityksemme pyörii melkein itsestään jo silloin ja me matkustellaan paljon.
Toivottavasti vainaa, 40 vuoden rajapyykki olisi ylitetty. Riittää todellakin jo tämäkin.
Lapset on kuuden vuoden päästä 15, 13 ja 6, eli varmaan taistellaan teini-iän kriisien kourissa.
Toivottavasti en ole enää samassa työpaikassa.
En tiedä. En pysty ajattelemaan huomista pidemmälle.
Lisään vielä että haaveet ja todellisuus kaksi eri asiaa. Olisi varmaan välillä ulkomailla, jos olisi mahdollisuus.