Lue keskustelun säännöt.
Miksi sinusta ei tule mummoa?
14.03.2023 |
Ja miltä se sinusta tuntuu?
Itselläni on yksi tytär, josta olen hyvin onnellinen.
Olisimme halunneet lapsia enemmänkin, mutta sairastuin enkä enää voinut saada lapsia.
Tyttö on pitkässä parisuhteessa. Työ- ja talous vakaalla pohjalla.
Joskus kysyin, että aikovatko he hankkia lapsia. Eivät aio, ei nyt eikä ikinä.
Siispä minusta ei tule mummoa.
Itse olen heidän valintansa hyväksynyt. Enkä ole syitä kysellyt.
Nyt mun kaikki kaverit alkaa olla mummoja ja minua pommitetaan kysymyksillä, että miksi et oo mummo!
Samalla ylistetään mummouden ihanuutta ja valitetaan, että ei tässä enää jaksaisi pieniä lapsia.
Olen hämilläni. Itse tiesin jo nuorena haluavani lapsia, mutta en ole ajatellut, että minun pitäisi haluta saada lapsenlapsia ja olla jotenkin pettynyt, kun en niitä saa.
Korona-aikaan huomasin myös ilmiön, että mummot tiivistivät oloaan etenkin tyttölastensa perheissä. Ja ovat jatkaneet sitä edelleen.
Itse lähinnä ihmettelen, että eikö siinä jo lasten parisuhde kärsi, kun joku mummo on aina huushollissa pyörimässä?
En osaa kuvitella, että meillä olisi kummankaan vanhemmat olleet muuta kuin kylässä joskus. Ja jos olo olisi ollut tiiviimpää, olisi varmaankin tullut riitoja.
Miten te muut elelette ilman lapsenlapsia? Minkälaisia tuntemuksia teillä on?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Koska olen mies. Toisaalta nykyisin kai voisin vain päättää, että olen mummo.
Arvasinkin, että tulee tätä ja meinasin laittaa, että "/ pappa / isovanhempi / kuka nyt mitäkin nimeä haluaa asiasta käyttää ja miksi itsensä idetifioi.
Ymmärsit kuitenkin kysymyksen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, ei ole lapsia eikä varmaan tulekaan.
Vierailija kirjoitti:
En saa itse lapsia! Lasten saanti ei ole itsestään selvyys.
Ei todellakaan ole itsestäänselvyys!
Mulla on kaksi lasta, mutta kumpikaan - ainakaan toistaiseksi - ei halua lapsia. Miltä musta tuntuu? Ei miltään. Ehkä korkeintaan hieman helpottuneelta. Kun omat lapseni olivat pieniä, lastenhoitoapua sai yleensä omilta sisaruksilta, naapurissa asuvan lapsiperheen vanhemmilta tai ystäviltä ja kavereilta. Harvemmin tarvitsi vaivata asialla ikäihmisiä. Nykyisin lienee toisin ja isovanhmmat ovat ne, joilta ensisijaisesti pyydetään apua. Siskollani on lapsenlapsia ja jos kaipaan lasten seuraa, voin pyytää heidät luokseni.
Joskus tulee mietittyä, että mitähän ratkaisevaa sitä on äitinä tehnyt väärin, kun kumpikaan lapsista ei halua omia lapsia ja ovat sen sanoneet.
Juurikin asiaa miettinyt, kun kohta pääsen eläkkeelle ja olisi aikaakin ja on tosiaan monella ystävälläkin lapsenlapsia, joiden kanssa eläkkeellä touhuavat.
Ehkä on vähän haikeutta, että mummous jää kokematta, mutta enpä minä sille mitään voi.
Ja on toki muutakin tekemistä.
Olen kiitollinen, että molemmat pojat ovat aikuistuneet ja ihan hyvin näyttävät pärjäilevän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia ei kiinnosta lisääntyä eikä minua kiinnosta tulla mummoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tuossa vielä yksi mahdollisuus vaikka oma lapsi ei olisi hankkimassa lapsia. Entäpä jos oma lapsi alkaa seurustella lapsellisen kumppanin kanssa ja tällöin hänestä itsestään tulee bonusvanhempi. Sehän tarkoittaa että lapsenlapsia toivonut vanhempi voi päästä bonusisovanhemman asemaan. On sekin jotain.
En ole mummo, en tiedä, olenko koskaan, mutta ei kukaan ole minulta kysellyt, että koska niitä lapsenlapsia tulee. Mummotuttujen kanssa jutellaan pääasiassa muusta kuin lapsenlapsista, oikeastaan ne tulevat esille vain silloin, kun sovitaan yhteistä viikonlopputekemistä ja joku sanoo, että ei pääse mukaan, koska täytyy hoitaa lapsenlapsia. Muuten niistä ei puhuta, maailmassa on niin paljon muutakin kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni ovat sanoneet etteivät tee lapsia. Mutta en ole varma pojastani. Hän voi myöhemmin löytää naisen ja tekee mummun musta. Olisin halunut,että tyttäreni haluaisi äidiksi mutta ei halua. Ja pitää arvostaa toisten valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä musta varmaan mummo tulee kun kaikki kolme lasta (kaksi tyttöä ja poika) ovat ohi mennen maininneet monesti haluavansa omia lapsia. Toivon kuitenkin, ettei tulisi ihan hirveän monta, jotta ehtisi kaikkien kanssa viettää aikaa ainakin jonkin verran. Tuntuu, että lapsenlapsiluku vaihtelee niin laidasta laitaan, toisille ei tule yhtään ja toisilla on päälle 10.
Tämä ketju toimiikin hyvänä ohjeena kaikille lisääntymisikäisille, jotka uskovat haluavansa nauttia aikanaan isovanhemmuudestakin: tehkää vähintään kolme -ei, mieluiten neljä- lasta
Vaikka eipä sekään mitään takaa, vanhempihan saattaa vaikka kuolla ennen, kuin lapset alkavat lisääntyä, tai juuri se lisääntyvä lapsi saattaa muuttaa toiselle puolelle planeettaa ja vierailla isovanhemmilla kerran viidessä vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kyllä mummo, mutta se ei ole mitenkään omaa ansiotani. Lapseni olisi voinut päättää toisin, enkä olisi millään voinut itse mummoutumiseen vaikuttaa.
En halunnut synnyttää lapsia. Adoptiolapsia ehdottelin joillekin poikaystäväehdokkaille, mutta he halusivat omia. Erosimme siis. En halua vieläkään omia lapsia ja heillä on nykyään omia, joten kaikki ovat tyytyväisiä.