Ostin tänään kesämekon. Polyesteria suurin osa kankaasta

Kuvaa?

Hikeä pukkaa helteellä. Polyesterissä on sekin huono puoli, että pienikin hikipisara alkaa hyvin nopeasti haisemaan siinä pahalta.

Vierailija kirjoitti:

Polyesteri on hiostava materiaali kesään. Nykyään kaikki kesävaatteet on joko sitä tai viskoosia, joka kutistuu helposti ja alkaa haista aurinkorasvoilta yms kun sitä ei saa pestä yli 30 asteessa. Mihin katosi kivat ja käytännölliset puuvillavaatteet?

Syitä miksi käytetään:

-polyesterlanka kestää ja saadaan käytännössä niin pitkiä kuituja kuin halutaan. Ompelukoneeseen EI pidä laittaa 100% puuvillalankaa, jota myös mm. Eurokankaassa myydään. Ydinlanka (polyesterydin, päällystetty puuvillalla) käy

-kestävyys -> lujittaa kuonnonkuituja sekoitetussa, joskin myös keskimääräinen lämmönsieto heikompi

(Mm. silitys, aina silitetään ja pestään herkimmän matskun mukaan)

-helppo muokata, vähemmän työvaiheita kuin monessa luonnonkuidussa (puuvillassa n. 50 käsittelyä keskimäärin)

-halpa tuottaa = laskee tuotteen hintaa

kansakunta kaipaa teryleeniä

Mun vaatteet on ihan tarkoituksella pääosin polyesterisiä, koska suosin arkipukeutumisessa teknisiä tai vastaavilla ominaisuuksilla varustettuja vaatteita. Puuvillan käytöstä olen luopunut joitain fanipaitoja lukuunottamatta, koska se on ulkona kastuessaan kamala materiaali ("cotton kills").

Paras materiaalivalinta riippuu aina vaatteen käyttötarkoituksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polyesteri on hiostava materiaali kesään. Nykyään kaikki kesävaatteet on joko sitä tai viskoosia, joka kutistuu helposti ja alkaa haista aurinkorasvoilta yms kun sitä ei saa pestä yli 30 asteessa. Mihin katosi kivat ja käytännölliset puuvillavaatteet?

Syitä miksi käytetään:

-polyesterlanka kestää ja saadaan käytännössä niin pitkiä kuituja kuin halutaan. Ompelukoneeseen EI pidä laittaa 100% puuvillalankaa, jota myös mm. Eurokankaassa myydään. Ydinlanka (polyesterydin, päällystetty puuvillalla) käy

-kestävyys -> lujittaa kuonnonkuituja sekoitetussa, joskin myös keskimääräinen lämmönsieto heikompi

(Mm. silitys, aina silitetään ja pestään herkimmän matskun mukaan)

-helppo muokata, vähemmän työvaiheita kuin monessa luonnonkuidussa (puuvillassa n. 50 käsittelyä keskimäärin)

-halpa tuottaa = laskee tuotteen hintaa

Entä sitten? Totta kai valmistaja valitsee itselleen edullisen materiaalin. Se ei silti tee siitä käyttäjäystävällistä. Mikään kesämekkomateriaali polyesteri ei todellakaan ole. Ehkä viileille sateisille päiville. 

Vierailija kirjoitti:

kansakunta kaipaa teryleeniä

🤭😅

Kukas tuon biisin esittikään? En muista

Testaa kuinka hyvin mekko palaa. Tuikkaa tuleen🔥.

Vierailija kirjoitti:

Polyesteri on hiostava materiaali kesään. Nykyään kaikki kesävaatteet on joko sitä tai viskoosia, joka kutistuu helposti ja alkaa haista aurinkorasvoilta yms kun sitä ei saa pestä yli 30 asteessa. Mihin katosi kivat ja käytännölliset puuvillavaatteet?

Kyllä niitä on vielä, jos on valmis maksamaan vaatteista niiden arvoisen summan. Vaikka muiden tuotteiden hinnat ovat vuosien aikana nousseet, jostain syystä vaatteita tehdään pikamuotilafkoissa aina vain samaan hintaan. Inflaatio, työntekijäkustannukset, raaka-ainekustannukset ym. pakostikin nostavat hintaa. Jos jokin tuote maksaa saman verran kuin kymmenen vuotta sitten, voi olla varma että materiaalissa, ompelujäljessä ym. on pihistelty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polyesteri on hiostava materiaali kesään. Nykyään kaikki kesävaatteet on joko sitä tai viskoosia, joka kutistuu helposti ja alkaa haista aurinkorasvoilta yms kun sitä ei saa pestä yli 30 asteessa. Mihin katosi kivat ja käytännölliset puuvillavaatteet?

Syitä miksi käytetään:

-polyesterlanka kestää ja saadaan käytännössä niin pitkiä kuituja kuin halutaan. Ompelukoneeseen EI pidä laittaa 100% puuvillalankaa, jota myös mm. Eurokankaassa myydään. Ydinlanka (polyesterydin, päällystetty puuvillalla) käy

-kestävyys -> lujittaa kuonnonkuituja sekoitetussa, joskin myös keskimääräinen lämmönsieto heikompi

(Mm. silitys, aina silitetään ja pestään herkimmän matskun mukaan)

-helppo muokata, vähemmän työvaiheita kuin monessa luonnonkuidussa (puuvillassa n. 50 käsittelyä keskimäärin)

-halpa tuottaa = laskee tuotteen hintaa

Nukkaantuu: vaatteesta tulee nuhjuisen ja epäsiistin näköinen hyvin nopeasti käyttöönotosta.

Vierailija kirjoitti:

Testaa kuinka hyvin mekko palaa. Tuikkaa tuleen🔥.

Jos joku ilmoittaa ostaneensa kesämekon, tänne pitää sitten laittaa tällaista irvailua?

Polyesterivaatteissa on isoja eroja: osa tuntuu - ja näyttää - päällä superhyvältä eikä hiosta ollenkaan, osa tuskastuttaa jo viiden minuutin jälkeen. Jollet pysty sovittamaan vaikka muutamaa minuuttia sovituskopissa, niin ei kannata ihan suoraan ostaa.

Polyesterin hyvä puoli on, ettei se rypisty nii helposti kuin puuvilla tai viskoosi. Mutta tosiaan ei ole hellevaatemateriaalina häävi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testaa kuinka hyvin mekko palaa. Tuikkaa tuleen🔥.

Jos joku ilmoittaa ostaneensa kesämekon, tänne pitää sitten laittaa tällaista irvailua?

Katso kuinka hyvin leimahtaa tuleen🔥

Ei se puuvillakaan välttämättä mikään niin mallioppilas ole mitä sen valmistukseen ja tuotantoon tulee,

tässä otteita Reilun kaupan arttikkelista:

Puuvillan tuotanto kurittaa ympäristöä – halvan paidan todellinen hinta ei näy kuluttajalle

https://reilukauppa.fi/artikkelit/puuvillan-tuotanto-kurittaa-ymparistoa...

Muutamia otteita artikkelista:

"Ylimääräistä ympäristörasitusta syntyy matkan varrella sekä lentorahdeista että kemikaaleista, joita käytetään esimerkiksi estämään hapsuuntumista kehräyksen aikana tai torjumaan homehtumista kuljetuksissa."

"Garkhelin mukaan viljelijöiden on tyypillisesti ostettava patentoidut siemenet joka satokaudelle erikseen ja jotta GM-siemenistä saisi kaiken irti, heidän on käytettävä suuri määrä kemikaaleja ja vettä. Jos näin ei toimita, siemenistä saatava tuotto jää normaalin puuvillan tasolle."

"WHO:n tilastojen mukaan puuvillan tuottajat päästävät vuosittain kahden miljardin dollarin edestä kemikaaleja pelloille ja lähiympäristöön. Yli 40 prosenttia näistä on ihmiselle haitalliseksi luokiteltuja aineita."

"Toisaalta esimerkiksi Kiinassa on havaittu, että Bt-puuvillan käyttö voi myös kohottaa vaikutusalueen ulkopuolelle jäävien tuholaisten ja näiden nujertamiseen tarvittavien torjunta-aineiden määrää."

"Vaikka Intiassa seurataan Yhdysvaltain mallia geneettisesti muokatuissa puuvillalajikkeissa, käytännössä viljelyä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa.

Intialaisilla pientiloilla – kuten monissa muissa globaalin etelän maissa – puuvillan viljelyssä käytetään lapsityövoimaa. Tätä tapahtuu erityisesti puuvillan istutus- ja sadonkorjuuaikana, kun työvoiman tarve on suurin.

Intialaisesta lapsityövoimasta ja sen mahdollisesta hyväksikäytöstä ei ole olemassa tuoreita tutkimuksia. Sen verran kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi vuonna 2007 alle 18-vuotiaita lapsityöntekijöitä arvioitiin olevan pelkästään monikansallisten yritysten, kuten Bayerin ja Monsanton, Bt-siemeniä tuottavilla pelloilla noin 400 000. Raportin mukaan he työskentelivät tyypillisesti 9–12 tuntia päivässä ja kärsivät muun muassa kasvimyrkkyjen aiheuttamista terveysongelmista. Näistä yli puolet oli alle 14-vuotiaita.

Lapsityövoiman hyväksikäyttöä pahentaa se, että puuvillan poimijoiden palkat ovat hyvin matalat ja palkkaa maksetaan poimitun puuvillamäärän mukaan. Tämä houkuttaa vanhempia hankkimaan lisätuloja tuomalla lapsiaan pelloille. Arviolta 100 000 lasta työskenteli pelkästään Intian Andhra Pradeshissa 13-tuntisia päiviä maksaakseen vanhempiensa ottamia lainoja takaisin.

Pakkotyövoima ja lapsityövoiman hyväksikäyttö ovat polttavia ongelmia myös puuvillan suurtuottajamaissa Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Tadžikistanissa.

Näissä maissa hallitus pakottaa yhä – entiseen neuvostomalliin – kansalaisiaan keräämään vuosikiintiön puuvillaa, ja sen vuoksi kymmenet tuhannet lapset, opiskelijat ja aikuiset jättävät vuosittain koulunsa, oppilaitoksensa ja työpaikkansa useammaksi viikoksi mennäkseen pakkotöihin puuvillapelloille."

Vierailija kirjoitti:

Ei se puuvillakaan välttämättä mikään niin mallioppilas ole mitä sen valmistukseen ja tuotantoon tulee,

tässä otteita Reilun kaupan arttikkelista:

Puuvillan tuotanto kurittaa ympäristöä – halvan paidan todellinen hinta ei näy kuluttajalle

https://reilukauppa.fi/artikkelit/puuvillan-tuotanto-kurittaa-ymparistoa...

Muutamia otteita artikkelista:

"Ylimääräistä ympäristörasitusta syntyy matkan varrella sekä lentorahdeista että kemikaaleista, joita käytetään esimerkiksi estämään hapsuuntumista kehräyksen aikana tai torjumaan homehtumista kuljetuksissa."

"Garkhelin mukaan viljelijöiden on tyypillisesti ostettava patentoidut siemenet joka satokaudelle erikseen ja jotta GM-siemenistä saisi kaiken irti, heidän on käytettävä suuri määrä kemikaaleja ja vettä. Jos näin ei toimita, siemenistä saatava tuotto jää normaalin puuvillan tasolle."

"WHO:n tilastojen mukaan puuvillan tuottajat päästävät vuosittain kahden miljardin dollarin edestä kemikaaleja pelloille ja lähiympäristöön. Yli 40 prosenttia näistä on ihmiselle haitalliseksi luokiteltuja aineita."

"Toisaalta esimerkiksi Kiinassa on havaittu, että Bt-puuvillan käyttö voi myös kohottaa vaikutusalueen ulkopuolelle jäävien tuholaisten ja näiden nujertamiseen tarvittavien torjunta-aineiden määrää."

"Vaikka Intiassa seurataan Yhdysvaltain mallia geneettisesti muokatuissa puuvillalajikkeissa, käytännössä viljelyä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa.

Intialaisilla pientiloilla – kuten monissa muissa globaalin etelän maissa – puuvillan viljelyssä käytetään lapsityövoimaa. Tätä tapahtuu erityisesti puuvillan istutus- ja sadonkorjuuaikana, kun työvoiman tarve on suurin.

Intialaisesta lapsityövoimasta ja sen mahdollisesta hyväksikäytöstä ei ole olemassa tuoreita tutkimuksia. Sen verran kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi vuonna 2007 alle 18-vuotiaita lapsityöntekijöitä arvioitiin olevan pelkästään monikansallisten yritysten, kuten Bayerin ja Monsanton, Bt-siemeniä tuottavilla pelloilla noin 400 000. Raportin mukaan he työskentelivät tyypillisesti 9–12 tuntia päivässä ja kärsivät muun muassa kasvimyrkkyjen aiheuttamista terveysongelmista. Näistä yli puolet oli alle 14-vuotiaita.

Lapsityövoiman hyväksikäyttöä pahentaa se, että puuvillan poimijoiden palkat ovat hyvin matalat ja palkkaa maksetaan poimitun puuvillamäärän mukaan. Tämä houkuttaa vanhempia hankkimaan lisätuloja tuomalla lapsiaan pelloille. Arviolta 100 000 lasta työskenteli pelkästään Intian Andhra Pradeshissa 13-tuntisia päiviä maksaakseen vanhempiensa ottamia lainoja takaisin.

Pakkotyövoima ja lapsityövoiman hyväksikäyttö ovat polttavia ongelmia myös puuvillan suurtuottajamaissa Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Tadžikistanissa.

Näissä maissa hallitus pakottaa yhä – entiseen neuvostomalliin – kansalaisiaan keräämään vuosikiintiön puuvillaa, ja sen vuoksi kymmenet tuhannet lapset, opiskelijat ja aikuiset jättävät vuosittain koulunsa, oppilaitoksensa ja työpaikkansa useammaksi viikoksi mennäkseen pakkotöihin puuvillapelloille."

Samasta artikkelista edelleen:

"Ympäristökysymysten lisäksi taklattavana on kuitenkin iso joukko räikeitä sosiaalisia ongelmia, kuten lapsityövoiman hyväksikäyttö, pakkotyö, viljelijöiden altistuminen kemikaaleille, elämiseen riittämättömät ansiot pelloilla ja tehtaissa sekä tehtaiden vaaralliset työolot. Ongelmista muistuttaa esimerkiksi vuonna 2013 sattunut, yli 1 100 työntekijää surmannut bangladeshilaisen Rana Plazan tekstiilitehtaan romahtaminen."

"Puuvillan suosion heikkeneminen on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 2008 sen osuus oli 38 prosenttia."

"Puuvillan globaali tuotanto on kaiken kaikkiaan monimutkainen koneisto, josta on vaikea saada otetta. Miten vaateostoksille menevän kuluttajan tulisi sitten käyttäytyä eettisten vaatimusten puristuksessa?

”On todella haasteellista tehdä ostoksia”, tunnustaa Elli Ojalakin, joka on työnsä puolesta perehtynyt eettiseen tekstiilituotantoon.

”Ei voida vaatia, että joka ikinen kuluttaja tekee tuntien selvitystyötä brändien taustoista ennen kuin he voivat tehdä ostospäätöksiä. Kun tuotteessa on sertifikaatit, tiedetään, että esimerkiksi vaate on Reilun kaupan standardien mukaisesti valmistettu.”"

Kaikkia tuottajia ei voi kuitenkaan siis niputtaa samaan, kuten linkistä käy ilmi.

Reilun kaupan puuvillan haittavaikutukset ovat pienempiä.

Täällä pyryttää lunta !

On polyesterissä puolensa. Kaikki polyesteriset vaatteet eivät hiosta. Puuvillaan sekoitettu polyester tekee vaatteesta helposti siliävän ja erittäin kestävän. Käytän arkisin paljon sellaisia työvaatteita, joissa on polyesteriä. Edullisiakin ovat. En näe polyesteriä yksinomaan huonoksi. Tietysti on sellaisiakin polyesterisiä vaatteita, jotka eivät hengitä lainkaan vaan tuntuvat muovipussilta, mutta kaikki polyesteriä sisältävät vaatteet eivät ole sellaisia.

Onko nykyään paljon käytetty Ecovero- viskoosi oikeasti ympäristöystävällisempää kuin muut viskoosit?

Oma kokemukseni on, että tuo Ecovero on melko ryhditöntä ohutta luirua, joka myös venyy jonkun verran. Ja tämä täysin vaatemerkistä riippumatta.

En osta enää tuosta materiaalista mitään vaatteita, menee rahat täysin hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

En yleensä osta polyesteriä, vaikka vaate olisi kuinka kaunis, varsinkaan kesäksi. 

Sama juttu, mutta ihan kaikista älyttömin tuote on polyesteri (tai akryyli) huivi. Sehän on sama kuin kietoisi muovipussin kaulansa ympäri.

Hiostaa kyllä, mutta ei lämmitä.