Lue keskustelun säännöt.
Mikä minua vaivaa? Haluan salata asioita puolisolta, vaikka minulla ei ole mitään salattavaa
13.03.2023 |
Minulla ei ole mitään salattavaa. En todellakaan petä eikä mitään sellaista, addiktioita ei ole, alkoholiakaan ei melkein koskaan tee mieli ja silloinkin vain lasi viiniä, mitään muutakaan hämärää tai yleisesti ottaen noloa en puuhaile. Tekstareitakin saan vain sukulaisilta ja naispuoleisilta ystäviltä, olen siis itse nainen.
Silti haluan salata osan asioistani aviopuolisoltani. En vain tiedä miksi. Hän ei ole mustasukkainen eikä epäile minua mistään aiheettomasti, no ei siis aiheellisestikaan. Hän on avoin omista asioistaan. Silti haluan pitää vain omana tietonani vaikka missä vakuutusyhtiössä minulla on oman autoni vakuutus, mitä tein tänään töiden jälkeen (kävin kahdessa vaatekaupassa vain katselemassa yksin) jne. Tiedän, että niissä ei ole mitään salattavaa, mutta silti haluan että hän ei tiedä niitä asioita minusta. Toisaalta tunteistani puhun hänelle hyvinkin avoimesti ja muista elämäni aroista ja vaikeista asioista.
Mistä tämä voi johtua? Kunhan mietin, koska itsestäni tämä on vähän outoa. Ja ollut siis tällaista aina, oikeastaan jo aiemmissa parisuhteissani. Pitääkö teidän mielestä kertoa elämästään kaikki, jos on naimisissa kuten minä nyt?
Kommentit (69)
Tunkeilevat tai peräti rajattomat vanhemmat? Sisarusten kanssa ahtaat tilat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan itsestäni saman ja tiedän ainakin omalla kohdallani mistä se johtuu. Kiusaamisesta ja kotioloista. Totuin lapsena ja nuorena siihen että kaikki mistä pidin tai mitä tein oli noloa, eikä vanhemmilta tullut mitään hyvää palautetta mistään mitä tein. Aina se oli sitä "mistäs sinä olet tuollaista keksinyt... Onko tuo nyt ihan järkevää... Eikö vaan voisi..." kommentointia.
Nyt aikuisena taistelen sen kanssa että koen niinkin normaalin asian kuin esim. musiikkimaun todella yksityiseksi. Ei tule kuuloonkaan että huudattaisin omia musiikkejani kotona ja jos puoliso nappaa puhelimestani spotifyn esille, luvan kanssakin, ahdistun ihan suunnattomasti.
Minua ei ole kiusattu eikä kotona kritisoitu lapsena. Mutta silti minäkin koen musiikkimakuni yksityiseksi. Aviopuolisoni ei tiedä mitä musiikkia kuuntelen ja kuuntelen sitä vain kuulokkeilla tai ollessani yksin kotona. Vaikka kukaan ei ole koskaan kritisoinut musiikkimakuani. Spotifytani en silti näytä puolisolleni ja jos hän sen luvan avaisi ahdistaisi se minuakin aivan valtavasti. En tiedä miksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset pikku asiat saa epäilemään jostain suuremmasta valheesta.
Sulla on yksinkertaisesti ongelmia.
Red Flag!
Niin varmasti saakin epäilemään. Mutta minun tapauksessa syytä epäillä ei ole.
Ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, niistä 6 naimisissa. En ole koko tuona aikana tehnyt mitään mikä ei olisi yleisesti ihan hyväksyttävää. Olen tylsä ja tavallinen ihminen.
Ap
Red Flag!
Mikä tuossa on red flag?
ApNo tuollainen salailu ja valehtelu!
Red Flag!
Minunkin mielestäni on omituista, jos ap ei kykene edes keskustelemaan jostakin vakuutusasioista puolisonsa kanssa.
Myös sitä, että hänen pitäisi tehdä selkoa jostain kahdesta vaatekaupassa kiertelystä miehelle tai sitten se, että mitä jos hän kertoisi käyneensä kahdessa vaatekaupassa, niin miten se mitään asioita parisuhteessa muuttaisi?
Onko sinulla ap nyt kaikki pään sisällä ihan ok? Kuinka vanha olet? 16?
Olen 45. Korkeasti koulutettu, yleisillä mittapuilla elämässä hyvin menestynyt tavallinen ihminen. Ei mt-ongelmia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan itsestäni saman ja tiedän ainakin omalla kohdallani mistä se johtuu. Kiusaamisesta ja kotioloista. Totuin lapsena ja nuorena siihen että kaikki mistä pidin tai mitä tein oli noloa, eikä vanhemmilta tullut mitään hyvää palautetta mistään mitä tein. Aina se oli sitä "mistäs sinä olet tuollaista keksinyt... Onko tuo nyt ihan järkevää... Eikö vaan voisi..." kommentointia.
Nyt aikuisena taistelen sen kanssa että koen niinkin normaalin asian kuin esim. musiikkimaun todella yksityiseksi. Ei tule kuuloonkaan että huudattaisin omia musiikkejani kotona ja jos puoliso nappaa puhelimestani spotifyn esille, luvan kanssakin, ahdistun ihan suunnattomasti.Minua ei ole kiusattu eikä kotona kritisoitu lapsena. Mutta silti minäkin koen musiikkimakuni yksityiseksi. Aviopuolisoni ei tiedä mitä musiikkia kuuntelen ja kuuntelen sitä vain kuulokkeilla tai ollessani yksin kotona. Vaikka kukaan ei ole koskaan kritisoinut musiikkimakuani. Spotifytani en silti näytä puolisolleni ja jos hän sen luvan avaisi ahdistaisi se minuakin aivan valtavasti. En tiedä miksi.
Ap
Lääkkeet ap. Sitten kun pääsi on kunnossa, voisit yrittää vaikka ammattiauttajan kanssa miettiä tuota äärettömän huonoa itsetuntoasi.
Jos et saa sitä kuntoon, niin päästä se miesraukka vapaille markkinoille etsimään itselleen joku ihana ja terve nainen.
Ei minulla ole itsetunto-ongelmia. Haluan vain pitää osan elämästäni ja asioistani vain omana tietonani.
Mies on ihan vapaa lähtemään, jos haluaa. Eipä tuo ole halunnut mihinkään lähteä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Täh? No hohhoijaa taas, aikuistu ap!
En minäkään kerro kaikkia juttujani ja ajatuksiani rakkaalle miehelleni, vaikka olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta. Miksi ihmeessä kertoisin? Eikä mies minulle, enkä ole sitä asiaa huomannut edes miettiä. Kyllä meillä riittää juteltavaa silti yllin kyllin ja juttelemmekin todella paljon kaikesta. Rakkauttakin riittää hyvin ja olemme toistemme parhaimmat ystävät.
Olen aikuinen ihminen ja minun ei todellakaan tarvitse tehdä kenellekään selkoa menemisistäni ja tulemisistani, kun niissä ei ole mitään mielenkiintoista. Tottakai mieheni tietään jonkun sellaisen asian, missä vakuutusyhtiössä autoni on, mutta muistaako hän sitä, siitä en ole varma. Minulla ei ainakaan ole mitään hajua missä firmassa miehen autovakuutukset ovat, eivät tuollaiset asiat ole kovin mielenkiintoisia.
Ennemmin olisi omituista, jos toinen kertoisi joka ikisen asiansa toiselle ja jaarittelisi oikein urakalla kaikki typerimmätkin juttunsa. Eihän sellaista kukaan jaksaisi.
Mulla tuollainen jaarittelija. Syöksyy huoneeseen, kun yritän keskittyä omiin juttuihini ja täyttää tilan.
Itsellä silloin tulee mieleen, miten lapsena veljeni tuli huoneeseeni kiusaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset pikku asiat saa epäilemään jostain suuremmasta valheesta.
Sulla on yksinkertaisesti ongelmia.
Red Flag!
Niin varmasti saakin epäilemään. Mutta minun tapauksessa syytä epäillä ei ole.
Ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, niistä 6 naimisissa. En ole koko tuona aikana tehnyt mitään mikä ei olisi yleisesti ihan hyväksyttävää. Olen tylsä ja tavallinen ihminen.
Ap
Red Flag!
Mikä tuossa on red flag?
ApNo tuollainen salailu ja valehtelu!
Red Flag!
Minunkin mielestäni on omituista, jos ap ei kykene edes keskustelemaan jostakin vakuutusasioista puolisonsa kanssa.
Myös sitä, että hänen pitäisi tehdä selkoa jostain kahdesta vaatekaupassa kiertelystä miehelle tai sitten se, että mitä jos hän kertoisi käyneensä kahdessa vaatekaupassa, niin miten se mitään asioita parisuhteessa muuttaisi?
Onko sinulla ap nyt kaikki pään sisällä ihan ok? Kuinka vanha olet? 16?
ei tässä varmaankaan ole kyse noista konkreettisista yksittäisistä asioista, vaan että haluaa että on joitakin pieniä asioita elämässä, jotka on vain omia. minä uskon jopa, että tämä on eräs pitkän parisuhteen edellytys, siis että ymmärtää, ettei ihan kaikkea tarvitse jakaa.
Koetko saavasi puolisoltasi tarpeeksi rakkautta? Vai mietitkö alitajuisesti, että voisit olla jotenkin "jännittävämpi" ja "mystisempi" hänelle, jos sinulla olisi salaisuuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko hän äkkipikainen? Liikaa korostit että ei mitään salattavaa. Vaikka olisi salattavaa ei ehkä ihan ok että sellaisiakin pitäisi salata, missä ei salattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset pikku asiat saa epäilemään jostain suuremmasta valheesta.
Sulla on yksinkertaisesti ongelmia.
Red Flag!
Niin varmasti saakin epäilemään. Mutta minun tapauksessa syytä epäillä ei ole.
Ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, niistä 6 naimisissa. En ole koko tuona aikana tehnyt mitään mikä ei olisi yleisesti ihan hyväksyttävää. Olen tylsä ja tavallinen ihminen.
Ap
Red Flag!
Mikä tuossa on red flag?
ApNo tuollainen salailu ja valehtelu!
Red Flag!
Minunkin mielestäni on omituista, jos ap ei kykene edes keskustelemaan jostakin vakuutusasioista puolisonsa kanssa.
Myös sitä, että hänen pitäisi tehdä selkoa jostain kahdesta vaatekaupassa kiertelystä miehelle tai sitten se, että mitä jos hän kertoisi käyneensä kahdessa vaatekaupassa, niin miten se mitään asioita parisuhteessa muuttaisi?
Onko sinulla ap nyt kaikki pään sisällä ihan ok? Kuinka vanha olet? 16?
ei tässä varmaankaan ole kyse noista konkreettisista yksittäisistä asioista, vaan että haluaa että on joitakin pieniä asioita elämässä, jotka on vain omia. minä uskon jopa, että tämä on eräs pitkän parisuhteen edellytys, siis että ymmärtää, ettei ihan kaikkea tarvitse jakaa.
Olen ollut parisuhteessani 25 vuotta, mutta en ole kertaakaan ahdistunut tuollaisesta asioista. Ap:lla on nyt joku muodikas ahdistuneisuushäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän AP:ta. Minulla ei ehkä tuollaista konkreettista salailua, mutta jokin tarve, että olisi oma yksityinen maailma pääni sisällä, että olisi tilaa ja aikaa omille ajatuksilleni eikä kaikki olisi "meidän" jaettuja kokemuksia. Oma autonomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset pikku asiat saa epäilemään jostain suuremmasta valheesta.
Sulla on yksinkertaisesti ongelmia.
Red Flag!
Niin varmasti saakin epäilemään. Mutta minun tapauksessa syytä epäillä ei ole.
Ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, niistä 6 naimisissa. En ole koko tuona aikana tehnyt mitään mikä ei olisi yleisesti ihan hyväksyttävää. Olen tylsä ja tavallinen ihminen.
Ap
Red Flag!
Mikä tuossa on red flag?
ApNo tuollainen salailu ja valehtelu!
Red Flag!
Minunkin mielestäni on omituista, jos ap ei kykene edes keskustelemaan jostakin vakuutusasioista puolisonsa kanssa.
Myös sitä, että hänen pitäisi tehdä selkoa jostain kahdesta vaatekaupassa kiertelystä miehelle tai sitten se, että mitä jos hän kertoisi käyneensä kahdessa vaatekaupassa, niin miten se mitään asioita parisuhteessa muuttaisi?
Onko sinulla ap nyt kaikki pään sisällä ihan ok? Kuinka vanha olet? 16?
Olen 45. Korkeasti koulutettu, yleisillä mittapuilla elämässä hyvin menestynyt tavallinen ihminen. Ei mt-ongelmia.
Ap
Ei kannata ruokkia trollia ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helposti tulee salattavaa jos tulee sanomista asioista mistä ei kaiken järjen mukaan pitäisi tulla sanoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko rajojasi ylitetty tai yksityisyyttäsi loukattu esimerkiksi lapsuudessa?
Useinkin. Voisiko se selittää asian?
Ap
Meinasin kysyä melkein sama asiaa mutta ehdittiin ensin.
Ajattelin että oletko liian symbioosissa miehesi kanssa ja sulautua liikaa häneen/suhteeseen kadottaen jotain olennaista itsestäsi? Symbioosi ei ole vaarallinen mitenkään kun muistaa että et voi elää toisen kautta ja sinulla on ihan oma ainutlaatuinen persoonasi ja erityistarpeesi. Kun muistat välillä tehdä omia juttujasi, on entistäkin ihanampaa olla yhdessä rakkaimpansa kanssa.
Välttämättä rajojasi ei ole rikottu, mutta joskus ne vähön kuin unohtuvat. Sekään ei ole vaarallista jos ei kukaan tahallaan satuta. Itsestään ei tarvitse luopua suhteen eteen ja oma kokemukseni on että puolisokin pitää enemmän kun on oma elämä parisuhteen ohessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän AP:ta. Minulla ei ehkä tuollaista konkreettista salailua, mutta jokin tarve, että olisi oma yksityinen maailma pääni sisällä, että olisi tilaa ja aikaa omille ajatuksilleni eikä kaikki olisi "meidän" jaettuja kokemuksia. Oma autonomia.
Tämä se on. Haluan jakaa itsestäni parisuhteessa vain osan ja toisen osan osalta säilyttää oman autonomian, yksityisen oman elämän. Mutta mistä tämä johtuu?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän AP:ta. Minulla ei ehkä tuollaista konkreettista salailua, mutta jokin tarve, että olisi oma yksityinen maailma pääni sisällä, että olisi tilaa ja aikaa omille ajatuksilleni eikä kaikki olisi "meidän" jaettuja kokemuksia. Oma autonomia.
Mikä estää oman pääsi sisäiset ajatukset?? Varmasti puoliso ei niitä estä.
Minulla on tosi hyvä mielikuvitus ja olen lapsesta saakka kehitellyt erilaisia tarinoita pääni sisällä. Kehittelen niitä yhä vieläkin, mutta niismden sisällöstä tai yleensä koko tarinoista ei tiedä yksikään toinen. Joskus ajattelin kirjoittaa jonkun mielestäni hyvän tarinan kirjaksi, mutta en tee sitä, vaan mietin vain. Se on kaikille ok.
Minä olen myös luontaisesti "salailevaa" tyyppiä. Tykkään pitää asioita omana tietonani, vaikkei niissä ole yhtikäs mitään salattavaa - mitä olen ostanut, mitä sarjoja olen Netflixistä katsonut.
En minä osaa pitää tätä mitenkään huonona luonteenpiirteenä. Jos nyt jotain erityisen positiivista asiasta hakee, niin minulle voi ainakin kertoa salaisuuksia, en koskaan kerro niitä eteenpäin.
Mun aviomies on samaa maata. Itse en oikein ymmärrä tuota piirrettä. Itselläni ei ole mitään salattavaa tai tarvetta sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mun aviomies on samaa maata. Itse en oikein ymmärrä tuota piirrettä. Itselläni ei ole mitään salattavaa tai tarvetta sellaiseen.
Ei tätä piirrettä varmaan ymmärräkään muut kuin samanlaiset, ja siis itsekin pidän tätä piirrettä itsessäni vähän outona. Mutta ei minullakaan siis oikeasti mitään salattavaa ole, vaikka haluan pitää osan asioistani vain omana tietonani.
Ap
Miksi noita asioita edes pitäisi kertoa?
Täh? No hohhoijaa taas, aikuistu ap!
En minäkään kerro kaikkia juttujani ja ajatuksiani rakkaalle miehelleni, vaikka olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta. Miksi ihmeessä kertoisin? Eikä mies minulle, enkä ole sitä asiaa huomannut edes miettiä. Kyllä meillä riittää juteltavaa silti yllin kyllin ja juttelemmekin todella paljon kaikesta. Rakkauttakin riittää hyvin ja olemme toistemme parhaimmat ystävät.
Olen aikuinen ihminen ja minun ei todellakaan tarvitse tehdä kenellekään selkoa menemisistäni ja tulemisistani, kun niissä ei ole mitään mielenkiintoista. Tottakai mieheni tietään jonkun sellaisen asian, missä vakuutusyhtiössä autoni on, mutta muistaako hän sitä, siitä en ole varma. Minulla ei ainakaan ole mitään hajua missä firmassa miehen autovakuutukset ovat, eivät tuollaiset asiat ole kovin mielenkiintoisia.
Ennemmin olisi omituista, jos toinen kertoisi joka ikisen asiansa toiselle ja jaarittelisi oikein urakalla kaikki typerimmätkin juttunsa. Eihän sellaista kukaan jaksaisi.