Mikä minua vaivaa? Haluan salata asioita puolisolta, vaikka minulla ei ole mitään salattavaa
Minulla ei ole mitään salattavaa. En todellakaan petä eikä mitään sellaista, addiktioita ei ole, alkoholiakaan ei melkein koskaan tee mieli ja silloinkin vain lasi viiniä, mitään muutakaan hämärää tai yleisesti ottaen noloa en puuhaile. Tekstareitakin saan vain sukulaisilta ja naispuoleisilta ystäviltä, olen siis itse nainen.
Silti haluan salata osan asioistani aviopuolisoltani. En vain tiedä miksi. Hän ei ole mustasukkainen eikä epäile minua mistään aiheettomasti, no ei siis aiheellisestikaan. Hän on avoin omista asioistaan. Silti haluan pitää vain omana tietonani vaikka missä vakuutusyhtiössä minulla on oman autoni vakuutus, mitä tein tänään töiden jälkeen (kävin kahdessa vaatekaupassa vain katselemassa yksin) jne. Tiedän, että niissä ei ole mitään salattavaa, mutta silti haluan että hän ei tiedä niitä asioita minusta. Toisaalta tunteistani puhun hänelle hyvinkin avoimesti ja muista elämäni aroista ja vaikeista asioista.
Mistä tämä voi johtua? Kunhan mietin, koska itsestäni tämä on vähän outoa. Ja ollut siis tällaista aina, oikeastaan jo aiemmissa parisuhteissani. Pitääkö teidän mielestä kertoa elämästään kaikki, jos on naimisissa kuten minä nyt?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän AP:ta. Minulla ei ehkä tuollaista konkreettista salailua, mutta jokin tarve, että olisi oma yksityinen maailma pääni sisällä, että olisi tilaa ja aikaa omille ajatuksilleni eikä kaikki olisi "meidän" jaettuja kokemuksia. Oma autonomia.
Tämä se on. Haluan jakaa itsestäni parisuhteessa vain osan ja toisen osan osalta säilyttää oman autonomian, yksityisen oman elämän. Mutta mistä tämä johtuu?
Ap
Triangulaatio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset pikku asiat saa epäilemään jostain suuremmasta valheesta.
Sulla on yksinkertaisesti ongelmia.
Red Flag!
Niin varmasti saakin epäilemään. Mutta minun tapauksessa syytä epäillä ei ole.
Ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, niistä 6 naimisissa. En ole koko tuona aikana tehnyt mitään mikä ei olisi yleisesti ihan hyväksyttävää. Olen tylsä ja tavallinen ihminen.
Ap
Red Flag!
Mikä tuossa on red flag?
ApNo tuollainen salailu ja valehtelu!
Red Flag!
Minunkin mielestäni on omituista, jos ap ei kykene edes keskustelemaan jostakin vakuutusasioista puolisonsa kanssa.
Myös sitä, että hänen pitäisi tehdä selkoa jostain kahdesta vaatekaupassa kiertelystä miehelle tai sitten se, että mitä jos hän kertoisi käyneensä kahdessa vaatekaupassa, niin miten se mitään asioita parisuhteessa muuttaisi?
Onko sinulla ap nyt kaikki pään sisällä ihan ok? Kuinka vanha olet? 16?
Olen 45. Korkeasti koulutettu, yleisillä mittapuilla elämässä hyvin menestynyt tavallinen ihminen. Ei mt-ongelmia.
ApSulla ei ole diagnosoituja mt-ongelmia. Kaikki, mitä kerrot kuitenkin kuulostaa kovasti narsistiselta persoonallisuushäiriöltä. Olet sisältä rikki.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset pikku asiat saa epäilemään jostain suuremmasta valheesta.
Sulla on yksinkertaisesti ongelmia.
Red Flag!
Niin varmasti saakin epäilemään. Mutta minun tapauksessa syytä epäillä ei ole.
Ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, niistä 6 naimisissa. En ole koko tuona aikana tehnyt mitään mikä ei olisi yleisesti ihan hyväksyttävää. Olen tylsä ja tavallinen ihminen.
Ap
Red Flag!
Mikä tuossa on red flag?
ApNo tuollainen salailu ja valehtelu!
Red Flag!
Minunkin mielestäni on omituista, jos ap ei kykene edes keskustelemaan jostakin vakuutusasioista puolisonsa kanssa.
Myös sitä, että hänen pitäisi tehdä selkoa jostain kahdesta vaatekaupassa kiertelystä miehelle tai sitten se, että mitä jos hän kertoisi käyneensä kahdessa vaatekaupassa, niin miten se mitään asioita parisuhteessa muuttaisi?
Onko sinulla ap nyt kaikki pään sisällä ihan ok? Kuinka vanha olet? 16?
ei tässä varmaankaan ole kyse noista konkreettisista yksittäisistä asioista, vaan että haluaa että on joitakin pieniä asioita elämässä, jotka on vain omia. minä uskon jopa, että tämä on eräs pitkän parisuhteen edellytys, siis että ymmärtää, ettei ihan kaikkea tarvitse jakaa.
Olen ollut parisuhteessani 25 vuotta, mutta en ole kertaakaan ahdistunut tuollaisesta asioista. Ap:lla on nyt joku muodikas ahdistuneisuushäiriö.
Minäkin veikkaan ahdistuneisuushäiriötä. Siinä on juuri tuollaisia
"Yleisessä ahdistuneisuushäiriössä ihmisellä yhdistyvät jatkuvaan ahdistuneisuuteen ja huoleen usein monenlaiset muut tunteet ja tuntemukset. Siihen voi liittyä levottomuuden tai jännittyneisyyden tunne. Siihen voi liittyä väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja ärtyneisyyttä."
Ei ap mikään narsisti ole. Ei hän pyri saamaan puolisoltaan mitään. Haluaa vain säilyttää oman autonomian tavallista isommin.
Tämä oli mielenkiintoinen ketju. Olen nimittäin samanlainen. Enkä varmastikaan mikään narsisti tai mt-tapaus. Vaan hyvin yksityinen ihminen, joka haluaa pitää omat asiat omana tietonaan ja joka on aika tarkka rajoistaan. Olen vähän erakkoluonne myös.
Ei minusta mikään tuossa vaivaa eikä ole väärin. Jos on avioliitossa niin ei silti koko elämäänsä tarvitse jakaa eikä kertoa.
Minä en ainakaan yhtään tykkää jos puoliso yrittää urkkia asioitani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän AP:ta. Minulla ei ehkä tuollaista konkreettista salailua, mutta jokin tarve, että olisi oma yksityinen maailma pääni sisällä, että olisi tilaa ja aikaa omille ajatuksilleni eikä kaikki olisi "meidän" jaettuja kokemuksia. Oma autonomia.
Tämä se on. Haluan jakaa itsestäni parisuhteessa vain osan ja toisen osan osalta säilyttää oman autonomian, yksityisen oman elämän. Mutta mistä tämä johtuu?
ApTriangulaatio.
Mitä tuo sana tarkoittaa?
Olen naimisissa. Mutta en osaa ajatella, että puolisoni tietäisi minusta kaiken. Hän tietää osan, mutta en näe mitään syytä kertoa hänelle tietyistä asioista. Ne ei silti ole mitään vahingollisia asioita vaan minun omaa elämääni vain.
Jotain teidän välillä on sellaista, että et halua paljastaa itsestäsi kaikkea,
Vierailija kirjoitti:
Jotain teidän välillä on sellaista, että et halua paljastaa itsestäsi kaikkea,
Ohis, mutta miksi pitäisi?
En usko, että kyseessä on ahdistuneisuutta. Joillekin ihmisille vaan tekee mieli kertoa kaiken ja muille taas ei halua kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain teidän välillä on sellaista, että et halua paljastaa itsestäsi kaikkea,
Ohis, mutta miksi pitäisi?
Ei pidäkään. Selitin vain miksi joku ei halua kertoa joistain asioistaan.
Kertooko mies kaiken mahdollisen? Pitäisikö hänen?
Kaikilla saa olla oma alue, johon muilla ei ole asiaa ilman lupaa. Vastaavasti sinne ei pidä lukkiutua liian kanssa.
Olen luonnostani yksityinen, nuorempana vielä enemmän. Koin siitä paitsi ylpeyttä, myös yksinäisyyttä ja jonkinlaista häpeääkin. Tilaani on myös loukattu ja ylitseni on kävelty. Tästä on seurannut epätasapainoa.
Nyt 50v olen löytänyt asiassa balanssin.
Taidat olla aika introvertti. Toisaalta, mitä yleisluontoisemmin muut asioistasi tietävät, sitä armollisempaa se on läheisille.
Olen aikaisemmin höpötellyt kumppanilleni (ja muillekin läheisille) asiani aika spesifisti. Nykyisen suhteeni myötä olen ymmärtänyt, että less is more, especially if it's not anything positive.
Lapsuuden trauma ja opittu tapa. Olet joutunut salaamaan asioita jommalta kummalta vanhemmalta tai vanhempasi on joutunut salailemaan toiselta vanhemmalta.
Tuo vakuutushomma on vähän tyhmää, koska saattaisi olla hyvä että miehesi tietää missä ja millainen vakuutus, ihan vaan varalta jos jotain sattuu. Ja toisaalta keskittämällä perheen vakuutuksia saa yleensä paremmat hinnat.
Mutta muuten on ihan normaalia ja minusta hyväkin että jotkut asiat on vaan ihan omia. Eikä kyllä itseä edes kiinnosta onko mies käynyt töiden jälkeen motonetissä tai k-raudassa, joten tuskin hänkään tahtoo tietää kävinkö lindexissä vai cubuksella tai kenties kahvilla. Kyllä omaa aikaa ja tilaa pitää olla.
Eiköhän toi ole ihan normaalia. Oma aika kaiken a ja O ja henkilökohtainen elämä, tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa onko teistä outoa, että haluan salata missä vakuutusyhtiössä on oman autoni vakuutus? Tuo on siis vain yksi esimerkki. Mutta olen siis tuon vakuutusyhtiön kirjepostitkin ohjannut töihini. Vaikka kyseessä on ihan tavallinen vakuutus enkä edes ole kolaroinut ikinä.
Ap
No on outoa. Todella outoa, jos salailet jotain tuollaista asiaa ja oikein huolellisesti salaatkin, kun käännät kirjepostitkin työpaikalle. Hohhoijaa vaan.
Tiedän ap, että et tykkää, kun asiasta kirjoitetaan ja poistatat kaikki mielestäsi ikävät asiat, mutta kirjoitan uudestaan asian: ammattiapu.
Hae apua. Tarvitset sitä.
Minulla ei ole salaisuuksia, enkä toivoisi niitä olevankaan, mutta en mä kaikkea puolisolle kerro. Puolisokaan ei kerro kaikkea ja se välillä häiritsee. Voi kertoa jostain seuraavalla viikolla tapahtuvasta jutusta, mutta sitten ei kerro kuitenkaan, että miten siinä kävi, vaikka asia oli olevinaan tärkeä. En viitsi sitten kysyäkään, kun ei vapaaehtoisesti kerro. Joskus ne asiat ovat kuitenkin sellaisia, että koskettavat minuakin. Silloin ärsyttää.