Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmiset voivat asua vanhoissa taloissa?
Enkä tarkoita siis vanhoilla mitään upeita pohjalaisia +100-vuotiaita hirsikartanoita joita on rikkaan suvun rahoilla restauroitu upeiksi ja joiden omistajilla on omaisuutta niin paljon ettei mitkään kulut tunnu missään, vaan niitä lukemattomilla suomalaisilla omakotialueilla tönöttäviä rintamamiestaloja ja 60-70-80-lukujen hirvityksiä jotka olivat ehkä Kekkosen presidenttiaikana vielä ihan mukiinmeneviä asumuksia mutta jotka kaipaisivat lähinnä puskutraktoria tänä päivänä. Monesti olen lenkillä ohi kävellessä ajatellut että jos minun pitäisi vastata tuollaisen talon energialaskuista, remonteista ja pihatöistä niin en saisi öitäni nukutuksi.
Kommentit (525)
Vierailija kirjoitti:
Tykkään uudesta. Tykkään nykyaikaisesta. Tykkään lämpimästä kodista ja siitä että jokainen lista on kauniisti paikoillaan ja maalissa. Vanhat talot on ihania, niin kauan kun niissä ei tarvitse itse asua.
Uusi ei ole kauaa uusi. Vain ensimmäisten asukkaiden muuttoon asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Joo, asbesti on suorastaan terveellistä ja oikeastaan toivottavaa, että sitä on rakennuksessa"
Ei ole toivottavaa, mutta asbestista ei sinänsä ole mitään haittaa, jos sitä ei aleta pöllyttämään. Eli kun aletaan purkamaan ja/tai remppaamaan rakenteita, joissa asbestia on, se on haitallista. Muuten ei.
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo halpoja omakotitaloja esim. Oikotiestä, niin onhan ne aikamoisia lääviä ja joku niissä kait asuukin?
Samalla tavoin voinee sitten yleistää, että kaikki uudet on sellaisia ettei ole eteistä eikä keittiötä, vaan keittiön kaapit on laitettu olohuoneen seinälle ja ulko-ovesta tullaan suoraan olohuoneeseen.
Olin kerran vähällä muuttaa yli satavuotiaaseen kerrostaloon mutta lautalattian raoissa oli pinttynyttä likaa ja siellä haisi ihan liian tunkkaiselta minulle.
Aloittaja voi asua kennotalossa ihan vapaasti, me ihmettelemme sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rintamamiestalot on ihania ollessaan hyvin hoidettuja, mutta noita 60-70-luvun taloja ihmettelen minäkin. Niissä on järjestään homeongelmia ja monissa on huono pohjapiirustus. En tiedä kuka niitä oikein ostaa. Vaikka kuinka olisi remontoitu ja kengitetty niin silti arveluttaisi.
No esimerkiksi meidän perhe. Ei meillä ainakaan löytynyt mitään homeongelmaa, kun remontoitiin talo ihan kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nykypäivän taloissa vähemmän pihatöitä?
Todennäköisesti, kun ei niissä ole isoja tonttejakaan. Espoon pelloillakin on minitonteilla isoja taloja, joiden välissä ei ole kuin pari metriä.
Tuollainen tontti olisi aivan kamala. Meillä on onneksi melkein 2000 neliön tontti. Ei älyttömän iso, mutta tilaa silti eikä ole naapuritalot heti vieressä.
T: Rintamamiestalossa asuva joka kirjoitti aiemmin
Melko pieni tontti sinulla,sinne ei oikein muuta talon lisäksi sovikkaan. Minulla on 7,5 hehtaarin tontti niin mahtuu pihallakin jotain tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhat vanhempani asuvat talossa joka mielestäsi on varmaan 80-luvun hirvitys. Heille se on rakas pitkäaikainen koti, jossa pysyvät niin pitkään kuin pystyvät.
Minulla on vanha 1999 rakennettu talo, eikä tämä niin kovin hutera ja vetoinen ole. Lämmityskulut on todella pienet kun lämmittää vain leivinuunin ja pari takkaa lämpimäksi. Puut maksavat toki paljon kun joutuu ihan itse, kallispalkkaisena miehenä ne tuolta omasta metsästä hakemaan. Tuo kahden auton talli on kyllä vähän kalliimpi pitää lämpimänä kun lämpiää sähköllä,tosin on siinä ilmalämpöpumppu niin kiertää ilmakin sopivasti. En ehkä silti vaihtaisi kerrostalo asumiseen. Saa vielä jonkin köyhän leiman itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vanha 1999 rakennettu talo, eikä tämä niin kovin hutera ja vetoinen ole. Lämmityskulut on todella pienet kun lämmittää vain leivinuunin ja pari takkaa lämpimäksi. Puut maksavat toki paljon kun joutuu ihan itse, kallispalkkaisena miehenä ne tuolta omasta metsästä hakemaan. Tuo kahden auton talli on kyllä vähän kalliimpi pitää lämpimänä kun lämpiää sähköllä,tosin on siinä ilmalämpöpumppu niin kiertää ilmakin sopivasti. En ehkä silti vaihtaisi kerrostalo asumiseen. Saa vielä jonkin köyhän leiman itselleen.
Miksi et palkkaa jotakuta työhönsopeutettavaa 9€ päivä niitä puita hakemaan? Hehän ovat päteviä ammattimiehiä jotka vain jostain syystä eivät ole päässeet työhön minnekkään. Koskaan,ikinä,milloinkaan. Varmasti intoa puhkuen tulisivat tekemään töitä.
Vierailija kirjoitti:
120 neliömetriä 1970-luvun tiilitaloa Tampereella + 80 kylmää neliötä. Kaukolämmössä olevana harjakattoisena tiilitalona lähes huoltovapaa ja hieman vähemmän vetovoimaisessa kaupunginosassa velaton. Kyllä kelpaa pihaa hoidella, kunhan krookukset alkavat parin viikon päästä taas kukoistaa takapihalla. Ja ensi kuussa alkaa grillikauskausi.
Mitä lämmitykseen tulee, niin on se jännä, että 1970-luvulla rakennettu talo pääsee melkein nykyisten matalaenergiatalojen tasoisiin vuosikulutuksiin, vaikka sisällä pidetään t-paitakeliä. Hyvin rakennettu on puoliksi huollettu, ja lisäksi Tampereen kaukolämpö on halpaa. Vuodessa menee lämmitykseen alle puoltoista tuhatta euroa.
Meillä ihan samanlainen talo ja ollaan niin tyytyväisiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyl rintamamies taloissa on hyvä ilmanvaihto ainski talvisin. Joka nurkasta tuulee. Ei tuu hometta. Ei oo mitää muovia laitettu seiniin. Ei tartte koneellista ilmanvaihtoa. Nykyään tehdään talot huonommin. Pitää olla nii energiatehokkaita ja on koneellista ilmanvaihtoa. Joka kierrättää ainakin kaikki tupakansavut ympäri taloyhtiötä. Ja se on ihan oma valinta haluaako tehdä millaisen pihan. Onko nurmikkoa vai jotai muuta. On ainakin oma rauha.
Kunnon asiantuntijat taas palstalla. Uusissa taloissa on laitonta rakentaa ilmanvaihtojörjestelmiä ilman, että ilmanvaihto vedetään linjahormiin ja aina siten, että asunnoista imetään "käytetty" huoneilma katolle & ulos. tämä siis tuosta tupakansavu-kommentista tarkennuksena, jos sulla haisee naapurin röökinsavu omaan asuntoon niin silloin jotain on tehty väärin & olet luultavasti saajapuolella kun asiaa viet eteenpäin. uskon kuitenkin ennemmin että tässä mutuillaan kuin ollaan oikean ongelman kanssa tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vanha 1999 rakennettu talo, eikä tämä niin kovin hutera ja vetoinen ole. Lämmityskulut on todella pienet kun lämmittää vain leivinuunin ja pari takkaa lämpimäksi. Puut maksavat toki paljon kun joutuu ihan itse, kallispalkkaisena miehenä ne tuolta omasta metsästä hakemaan. Tuo kahden auton talli on kyllä vähän kalliimpi pitää lämpimänä kun lämpiää sähköllä,tosin on siinä ilmalämpöpumppu niin kiertää ilmakin sopivasti. En ehkä silti vaihtaisi kerrostalo asumiseen. Saa vielä jonkin köyhän leiman itselleen.
1999 rakennettu on aivan eri asia kuin 50-70-luvulla rakennettu, ja niistä tässä ketjussa puhuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläpäin on kokonaisia kaupunginosia, jotka on rakennettu esim. 1950-luvulla tai 1960-luvulla. Ja ajatella, ihmiset asuvat oikein tyytyväisinä siellä kodeissaan.
Minä taas asun paikkakunnalla, jossa asuntojen arvo ei tule nousemaan. Tämän tiedän jo lähtökohtaisesti. Sen vuoksi kaikkein typerin veto olisi ollut hakata 400.000€ johonkin uuteen taloon, josta myydessä tulisi saamaan enintään 200.000€.
Teimme paremmin, kun ostimme sodan jälkeen rakennetun talon (ei malliltaan tyypillinen rintamamiestalo), jota oli osaksi jo remontoitu, ja itse remontoimme lisää. Talo on ryhdikäs, tilavalla tontilla, tilaa on riittävästi, on palvellut meitä ilman isompia ongelmia jo 11 vuotta, ja tulee jatkossakin niin tekemään. Energian hukka ei ole niin iso kuin monet luulevat, neljän hengen käyttösähkö + lämmityssähkö on ollut vuodessa noin 15.000 kWh, ja meillä on käyttösähkön osuus todella iso (2 pakastinta, huomattava lämpimän veden kulutus, pyykkikone pyörii jatkuvasti ym). Toki lisäksi lämmitämme puulla, ja talosta löytyy sitä varten 3 varaavaa tulisijaa.
Tämän lisäksi talomme on myös "kriisinkestävä": mikäli esim. jossakin tulevaisuudessa sähkönsaannin kanssa olisi isompia häiriöitä, tai muita katastrofitilanteita, on meillä mahdollisuus lämmittää käytännössä koko talo puulla (jos hätätilanne iskisi, niin 3 varaavan tulisijan (+saunan) lisäksi kolmessa huoneessa on tulisijavaraus olemassa, ja ostamalla esim. kaminat joka tilaan, saisi koko talon lämpiämään puulla); lisäksi vanha hella-leivinuuni on edelleen olemassa ja käytössä, joten sähköttömänä myös ruoanlaitto onnistuisi. Ja tietenkin ruoansäilytys olemassa olevissa kellareissa. Puutarhatontti olisi myös turvana, sillä pystyisi kasvattamaan itse elintarvikkeita. Piharakennuksessa pula-ajan iskiessä pystyisi pitämään jopa kotieläimiä.
Tämä kokonaisuus on meille tullut maksamaan remontteineen noin 120.000. Laina tuli maksettua noin 8 vuodessa pois. Talo on - ja tulee vielä pitkään olemaan - hyvässä kunnossa; se on hengittävä, terve rakenteiltaan, ja monella tapaa käyttövarma. Jos haluaisi käyttää enemmän omaa työtä (enemmän puulla lämmitystä ja ostopuiden sijaan itse tehdyt puut) olisi taloa mahdollista pitää yllä hyvin vähin menoin. Mutta käytämme mieluummin aikaamme muuhunkin, joten parempi näin.
No ei tarvi edes miettiä, jos vaihtoehtoina on 50-luvun talo omalla tontilla tai kerrostalo myyrmäessä. Jo pelkästään noiden perusteella voi kertoa asukkaan työhistoriasta ja tulotasosta paljon.
Tämä torppa pykätty 1857. Hyvä tässä on asua. Sähköt tulee ja menee, vesikin. Lämpiää leivin- ja pystyuunilla, hellakin on. Puut saa metsästä, kalat järvestä, perunat yms. pellosta, kirkonkylästä kahvia, suolaa, sokeria ja jauhoja. Rahaakin tulee 1204 € kuukaudessa valtiolta eläkkeenä. Vain eukon torppaan tarttis. Vapaaehtoisia ? ;)
Oivoi. Me asutaan yli 100 vuotiaassa koulussa. Ihanaa. Ikkunat remontoitu joskus, asunnon alla iso kellari. Ikkunoista ei vedä, lattiassa ei vedä, ihanan raikas ilma silti. Viihtyisää. Kaipaisin puuliettä. Ja jos ulkoväri olisi punamultainen keltaisen sijaan :)
No, kaikkea ei voi saada
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
120 neliömetriä 1970-luvun tiilitaloa Tampereella + 80 kylmää neliötä. Kaukolämmössä olevana harjakattoisena tiilitalona lähes huoltovapaa ja hieman vähemmän vetovoimaisessa kaupunginosassa velaton. Kyllä kelpaa pihaa hoidella, kunhan krookukset alkavat parin viikon päästä taas kukoistaa takapihalla. Ja ensi kuussa alkaa grillikauskausi.
Mitä lämmitykseen tulee, niin on se jännä, että 1970-luvulla rakennettu talo pääsee melkein nykyisten matalaenergiatalojen tasoisiin vuosikulutuksiin, vaikka sisällä pidetään t-paitakeliä. Hyvin rakennettu on puoliksi huollettu, ja lisäksi Tampereen kaukolämpö on halpaa. Vuodessa menee lämmitykseen alle puoltoista tuhatta euroa.
Nykyaikaisessa talossa ilmanvaihtoon kuluu aika paljon energiaa. Painovoimaista ilmanvaihtoa voi rajoittaa kovilla pakkasilla vanhoissa taloissa. Räppänät kiinni ja lämpö pysyy sisällä.
Toki
Tämä on kyllä täysin harhaluulo. Nykyaikaisen ilmanvaihdon suurin valtti on nimenomaan energiansäästö. Puhaltimien energiankulutus on murto-osa siitä, mikä lämmöntalteenotolla saadaan hyödyksi. Lisäksi ilmanvaihto myös vaihtaa ilmaa silloin kun sitä halutaa, eikä esimerkiksi kesällä ole käytännössä ikkunatuuletuksen varassa niin kuin painovoimainen. Ja nykypäivänä painovoimaisen huonoin puoli (rintamamiestaloissa) on se, että kun laittaa lämpöpumpun jäähdytykselle ja on kova helle, niin ilmaa alkaa valumaan hormeista taloon päin ja tupaan tulee noen hajua.
Usein on.