Mielialalääke?
Käyttänyt viikon Escitalopramia, olo.huonontunut. Päätä särkee, etova olo. Masentaa entistä enemmän. Onko näissä lääkkeissä mitään järkeä?!
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Joskus lääke on tarpeen että selviää. Älkää huudelko täällä mistään myrkyistä! Monelle lääkkeet ovat tuoneet suuren avun elämiseen,jaksamiseen jos masennus,ahdistus vaivaa.
Se on myrkkyä. Se loppuenlopuksi pahentas vielä tilanteen suurimmalla osalla. Todella kivuliata kertomuksia kuullu näistä mielialalääkkeiden käyttäjistä ja heidän kertomuksista.
Vierailija kirjoitti:
Joskus lääke on tarpeen että selviää. Älkää huudelko täällä mistään myrkyistä! Monelle lääkkeet ovat tuoneet suuren avun elämiseen,jaksamiseen jos masennus,ahdistus vaivaa.
Myrkkyä se on.
Vierailija kirjoitti:
Joskus lääke on tarpeen että selviää. Älkää huudelko täällä mistään myrkyistä! Monelle lääkkeet ovat tuoneet suuren avun elämiseen,jaksamiseen jos masennus,ahdistus vaivaa.
Osalle lääke on myrkkyä ja tuhoaa elämän, osalle lääke on hyödyksi, tai ainakin masennus on sattunut parantumaan aikana, jolloin on syönyt lääkettä.
Tärkeintä on ottaa asioista selvää ja opiskella aihetta niin paljon kuin pystyy. Moni tietää esimerkiksi ruoasta paljon enemmän kuin lääkkeistä.
Turhaa myrkkyä. Heitä helve tttiin nuo pillerit. Selviät helpommalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Episkele syömäsi lääkkeen tiedot https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/Escitalopram-oxalate
Tätä kutsutaan psykoedukaatioksi.
Farmakokinetiikka on myös tärkeä huomoida.
Lääkkeen haittavaikutuksiin tottuu. Siksi sanotaan, että syö aikasi. Esimerkiksi orgasmikyvyttömyyteen tottuu.
Kaikkeen tottuu mutta helpompi elää terveenä joten miksi pilata oma terveys näillä myrkyillä.
Totta. Mitä terveys on kullekin on suhteellinen käsite. Pitäisikö masennus olla edes sairaus? DSM-V määrittelee masennuksen mielialahäiriöksi. Yhteiskuntaa katsomalla vaikuttaa siltä, että lääketiede ei ole onnistunut ehkäisemään mielialahäiriöiden kehittymistä vakavammiksi sairauksiksi. Tätä puoltaa myös se, että lääkärit tekevät eniten itsemurhia, vaikka heillä on kaikki mahdollinen tieto ja lääkkeet käytössä.
Vessanpytystä alas nuo lääkkeet. Paska haisee tänne asti, sen verran paskoja lääkkeitä.
Tässä aihe josta palstatädeillä on valtavasti kokemusta😆
Ei kannata jatkaa. Eikä muitakaan mielialalääkkeitä. Thank me later.
Turhia. Heitävittuun nuo "lääkkeet".
Lääkemuutosta jos ei toimi tai vähentää,säätää sen mukaa miten vointi menee. Pitkä prosessi
Mielellä on suuri voima. Jos itse epäilet niitä lääkkeitä huonoksi itsellesi, älä käytä. Mutta jos uskot niiden auttavan ja olevan sinulle hyväksi, silloin ne ovatkin. Mieti kumpi tuo enemmän sinulle mielenrauhaa, syödä lääkärin määräämiä lääkkeitä vai olla syömättä lääkkeitäsi. Se on sinusta itsestäsi/mielestäsi kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Lääkemuutosta jos ei toimi tai vähentää,säätää sen mukaa miten vointi menee. Pitkä prosessi
Vierottautuminen on paras päätös. Nämä lääkkeet vie paljon suurempiin hankaluuksiin loppuenlopuksi. Kovia kokemuksia ollut, paradta kuunnella viisaampia ja kokeneempia näissä asioissa.
En suosittele käyttämään, mutta kuten sanottu jos tuntuu siltä että voisivat olla avuksi ja auttaa niin feel free to use. Eli kaikki lähtee loppuenlopuksi ap sinusta ja miltä asia sinusta tuntuu. Kuuntele sydäntäsi ja tee päätös. Onnea matkaan.
Tuo on masennuslääkkieden tyypillinen sivuvaikutus. Eikö lääkäri ketonut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus lääke on tarpeen että selviää. Älkää huudelko täällä mistään myrkyistä! Monelle lääkkeet ovat tuoneet suuren avun elämiseen,jaksamiseen jos masennus,ahdistus vaivaa.
Myrkkyä se on.
Niin, kaikki lääkkeet ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus lääke on tarpeen että selviää. Älkää huudelko täällä mistään myrkyistä! Monelle lääkkeet ovat tuoneet suuren avun elämiseen,jaksamiseen jos masennus,ahdistus vaivaa.
Myrkkyä se on.
Niin, kaikki lääkkeet ovat.
Tai kaikki "lääkkeet"on myrkkyä, mutta kaikki lääkkeet ei ole myrkkyä.
Minä sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ja ennen bipo-diagnoosia oli vaikea-asteinen psykoottinen masennustila.
Aloitin masennuslääkkeet ja Seroquelin 15-vuotiaana. Masennuslääkkeitä ehdittiin kokeilla monia, ennen kuin niistä tuon bipon vuoksi luovuttiin kokonaan. Ne ja Seroquel kuitenkin auttoivat minua niin valtavasti silloin alkuun, että pystyin taas käymään koulua ja itse asiassa suoritin lukionkin. Söin masennuslääkkeitä (kaikkea Seromexista Voxraan) n. 25-vuotiaaksi saakka, ja vasta silloin luovuttiin myös Seroquelista (tai siis Ketipinorista).
Nyt on muut neuroleptit ja tasurit, ja masennuslääkkeistä on luovuttu tosiaan kokonaan, koska maniat ovat graaveja.
Olen syönyt lääkkeitä 20 vuotta lähes nonstop, ja palaan niihin hetkellisten lopetuskokeilujen jälkeen aina uudestaan. Kuitenkin:
Mihinkään ää mua masentaa ja oksettaa en jaksa nousta sängystä -masennukseen en söisi pilleriäkään, vaan lähtisin kävelylle/kouluun/töihin. Niin minäkin tein, ja vasta kun sekään ei riittänyt, tein valinnan syödä lääkkeeni.
Joskus lääke on tarpeen että selviää. Älkää huudelko täällä mistään myrkyistä! Monelle lääkkeet ovat tuoneet suuren avun elämiseen,jaksamiseen jos masennus,ahdistus vaivaa.