Miksi kukaan ei kertonut, että teini-ikä on yhtä h*lv*ttiä?!
Vauvan kanssa valvominen, tissimaratonit, tiheän imun kaudet, hampaat, uhma ikä. Kaikki tuo oli niin pientä verrattuna teini-ikään. Ottaisin niin mielellään pikakelauksen siihen, kun tuo teini on 18v ja sillä ehkä on jo järkeä päässä ja enimmät höyryt laantuneet ja aivojen puoliskot juttelevat keskenään.
Tosin, tämä on vasta alkusoittoa, kun seuraavienkin lasten teini-ikä odottaa.
Taidan teleportata itseni suoraan vuoteen 2034. Silloin nuorimmainenkin on jo 18v.
Kommentit (81)
Kun kaikki kasvatus on tehty pienestä asti (myös asennekasvatus ja etenkin vanhempien esimerkillä), niin teini-ikä on helppoa. Mulla on iso lauma ihania teinejä. Meillä on talo täynnä hyvää fiilistä. Ei taistella koskaan, kun ei vain ole tarvetta.
Muutaman muksun kanssa ollaan tehty aivan tuskaisen suuri kasvatustyö. Mutta onneksi se on aloitettu heti ja käytetty siihen kaikki saatavilla oleva apu. Palkintona ihania teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskompa että tässä on kyse siitä mitä vanhemmat sallii ja kuinka kova kuri käytössä
Nimenomaan. Kova kuri aiheuttaa kapinointia.
Se kuri ei ole riittävän kova, jos lapsi uskaltaa kapinoida. Meillä ei ole suvaittu minkäänlaista kapinointia ja vastaansanomista lapsilta.
Onpas täällä kokeneita 'asiantuntijoita' joilla on täsmämetodit kaikkeen. 😂
No elämä opettaa. Kyllä ihanneperheissäkin tapahtuu kaikenlaista ja yksilöitä on kovin erilaisia samassakin perheessä.
Teini-ikä ei ole kaikilla samanlainen.
Meillä 18, 17 ja 14-vuotiaat.
Ei ole tarvinnut tapella vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskompa että tässä on kyse siitä mitä vanhemmat sallii ja kuinka kova kuri käytössä
Nimenomaan. Kova kuri aiheuttaa kapinointia.
Se kuri ei ole riittävän kova, jos lapsi uskaltaa kapinoida. Meillä ei ole suvaittu minkäänlaista kapinointia ja vastaansanomista lapsilta.
Jaa, minusta tuntuu, että sinä olet yksi styranki!
Kenen se olis pitänyt kertoa? Virallisen lapsiasiavaroittajan?
Onhan tämä palsta ihan hyvä pohdiskelun paikka kaikelle mikä liittyy jälkikasvun. Ja vertaistukea saa monesti. Mitä nyt muutama örveltäjä joukossa laukoo välillä ääliömäisyyksiään mutta heidät erottaa tyylistä ja on vaan parasta ohittaa kommentoimatta.
Moni on jo sanonut ettei teini-ikä ole kaikilla samanlainen. Meillä esikoisen kanssa rytisi oikein kunnolla, kuopus taas on ehkä kerran polkaissut maton ruttuun ja se oli siinä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Meidän teini on todella rauhallinen ja harrastaa kavereiden kanssa. Koulussa hyvät numerot ja lukioon on menossa. Myös siskollani on kaksi lasta, jotka oli teini-iässä rauhallisia ja asiallisia. Kai se on sitten sattuma joka tuossa määrää, mutta silti oudolle tuntuu että joku teini sekoaa täysin pelkän murrosiän vuoksi.
Ja minä en ymmärrä, miten sinä et ymmärrä. Jos ajattelen omia yläasteen luokkakavereitani 90-luvun puolivälissä, niin kyllä meitäkin oli moneen junaan. Osa todella kilttejä, osa ihan kahjoja ja loput keskivertoteinejä. Eikä meidänkään kotitaustat suuresti tuohon vaikuttanut. Nyt lähes kaikki olemme tavallisia keski-ikäisiä perheellisiä työssäkävijöitä, totesin sen viime kesän luokkakokouksessa.
Itse en ole ikinä kokenut salamarakastumista, mutta kaverini kylläkin. Heillä salamat on sinkoilleet todella rajusti alussa (hyvässä mielessä) ja lopussa (pahassa mielessä). Eli alun intohimo on ajan kanssa kääntynyt vihaksi ja todella epämiellyttäviksi eroiksi.
Itse tein yhden ikävän eron jälkeen siten, että laitoin ihan paperille melko maltillisia toiveita siitä, millaisen kumppanin itselleni haluaisin. Sitten kun sellaisen kohtasin, niin en ollut pariin eka vuoteen mitenkään uskomattoman rakastunut, mutta tiesin, että tämä on varmasti parasta mitä tulen saamaan. Siitä se rakkaus sitten kehittyi, ja varsinkin nyt kun meillä on yhteiset lapset, niin en vaihtaisi häntä mihinkään.
Eli jos hieman yksityiskohtiin mennään, niin halusin ns. järkevän ja maltillisen kumppanin (naisen siis), jonka kanssa tiedän, että arki sujuu hyvin, eikä asioista tarvitse vääntää. Tämä on itselleni tärkeää - paljon tärkeämpää kuin vaikka intohimoinen seksi.
Lähestulkoon kaikkihan sitä sanovat, että murrosikäisten kanssa on haasteellista.
Haasteellista kyllä. Mutta melkein helvettiä on kyllä ollut yllätys. Toinen lapsi helppo, toinen erittäin vaikea ja koko perhe kovilla. Mutta nyt kaikki ohi onnellisesti. 🙂
Sinun olisi pitänyt opettaa lapsesi pelkäämään sinua, niin eivät olisi uskaltaneet riehua teininä. Minä pelkäsin vanhempiani ja olin erittäin kiltti teini. Syrjäydyin kyllä, mutta olen iloinen siitä, että vanhempani kokivat teiniaikani helppona, se on tärkeämpää kuin minun koko loppuelämäni.
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin epäpätevä kasvatukseen, niin ei välttämättä kannattaisia lisääntyä.
Tätähän ei voi kukaan tietää etukäteen. Tiedätkö sinä millaisia lapsesi tulevat olemaan=
Kyllä monelta murheelta olis selvitty, kun olis jättänyt lapset tekemättä. Näin se vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Sinun olisi pitänyt opettaa lapsesi pelkäämään sinua, niin eivät olisi uskaltaneet riehua teininä. Minä pelkäsin vanhempiani ja olin erittäin kiltti teini. Syrjäydyin kyllä, mutta olen iloinen siitä, että vanhempani kokivat teiniaikani helppona, se on tärkeämpää kuin minun koko loppuelämäni.
Sinulla on silti aika huikea musta huumorintaju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole itse ollut teini?
Olen, mutta ei se noin hankalaa ollut
Ap
Aika kultaa muistot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin epäpätevä kasvatukseen, niin ei välttämättä kannattaisia lisääntyä.
Tätähän ei voi kukaan tietää etukäteen. Tiedätkö sinä millaisia lapsesi tulevat olemaan=
Lasten kasvatus on kuin 18 vuoden laihdutuskuuri jossa ei saa olla ainuttakaan päivää jolloin tulee repsahdus tai kaikki on päin helvettiä lopullisesti.
Jos on noin epäpätevä kasvatukseen, niin ei välttämättä kannattaisia lisääntyä.