Miksi kukaan ei kertonut, että teini-ikä on yhtä h*lv*ttiä?!
Vauvan kanssa valvominen, tissimaratonit, tiheän imun kaudet, hampaat, uhma ikä. Kaikki tuo oli niin pientä verrattuna teini-ikään. Ottaisin niin mielellään pikakelauksen siihen, kun tuo teini on 18v ja sillä ehkä on jo järkeä päässä ja enimmät höyryt laantuneet ja aivojen puoliskot juttelevat keskenään.
Tosin, tämä on vasta alkusoittoa, kun seuraavienkin lasten teini-ikä odottaa.
Taidan teleportata itseni suoraan vuoteen 2034. Silloin nuorimmainenkin on jo 18v.
Kommentit (81)
Uskompa että tässä on kyse siitä mitä vanhemmat sallii ja kuinka kova kuri käytössä
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää se kun ihmiselle kehittyy oma tahto ja itsenäisyys. Mieluummin pitäisin sylissä ja tuuppaisin vankkureissa vauvaa jonka vaatteet ja sijainnin saa itse päättää.
Ei lapsen normaali itsenäisyys ainakaan ole oman kokemukseni mukaan mitenkään vaikeaa. Eri asia se jos lapsi kukkuu kylillä ryyppyjengeissä ja erkaantuu vanhemmista. Näin ei tietenkään tapahtu jos vanhemmat ei sellaista hyväksy.
Kiukut ja väännötkin ovat pikkuasioita siihen verrattuna jos joutuu olemaan nuoresta tosi huolissaan syystä tai toisesta. Ne huolet ei välttämättä pääty edes siihen täysi-ikäistymiseen.
Kyllä se on monelle järkytys miten vaikeaa voi nuoren kanssa olla kun vähän aikaa sitten oli suloinen pikkulapsi. Uhmaikä on haastava mutta teinin kanssa elämä saattaa olla helvettiä kuten ap sanoi. Teinillä on sellainen hormonimyrsky elimistössä että siinä on helisemässä vanhemmat ja teini itsekin. Ja kun kaverien sana on laki ja vanhemmat on tyhmiä koulu ei kiinnosta tulee päihdekokeiluja jne. on todella raskasta. Teinin menoja ei saa enää selville eikä vanhemmille puhuta mitään ja rajoja rikotaan yhä uudelleen. Lähes päivittäin riitoja kotiväen kanssa.
Itseäni ärsyttää se uskomaton välinpitämättömyys. Kavereille ollaan lojaaleja, kotiväki on vain sitä varten että siellä huolto pelaa. Tästä saa vääntää koko ajan. Rajoja on laitettu, siitä ei ole kyse. Ja ymmärretty ja tuettu. Mutta on vaan nyt kestettävä tämä kuohunta vaihe ja säilytettävä jotenkin oma mielenterveys.
Ei kaikki teinit ole vaikeita. Mutta joidenkin kanssa elämä on todella uuvuttavaa.
En ymmärrä. Meidän teini on todella rauhallinen ja harrastaa kavereiden kanssa. Koulussa hyvät numerot ja lukioon on menossa. Myös siskollani on kaksi lasta, jotka oli teini-iässä rauhallisia ja asiallisia. Kai se on sitten sattuma joka tuossa määrää, mutta silti oudolle tuntuu että joku teini sekoaa täysin pelkän murrosiän vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Meidän teini on todella rauhallinen ja harrastaa kavereiden kanssa. Koulussa hyvät numerot ja lukioon on menossa. Myös siskollani on kaksi lasta, jotka oli teini-iässä rauhallisia ja asiallisia. Kai se on sitten sattuma joka tuossa määrää, mutta silti oudolle tuntuu että joku teini sekoaa täysin pelkän murrosiän vuoksi.
Eihän kaikilla teini- ikä olekaan vaikea. Siitä ei tässä ole kyse. Vaan siitä miten joillakin voi olla ja miten se on järkytys vanhemmille. Samassa perheessä voi olla 4 tai 5 lasta ja vain yksi elää rajun teini- iän kun muut ovat ihan ok nuoria omine juttuineen.
Jokainen on yksilö.
Vierailija kirjoitti:
"Tiheän imun kaudet".
Ei ihme, että teini on haastava, kun on vauvasta asti saanut tahtonsa huutamalla läpi. Tissillekin, vaikka keskellä yötä ja jatkuvalla syötöllä.
Ei suinkaan ole tämän päivän ilmiö, vaan teinit ovat olleet haastavia aina ja se on yksi kehitysvaihe ihmisen elämässä, näin valistettiin jo esim 1800-1900-luvulla.
Samoin keski-iän jälkeen vaihdevuodet, niin naisille kuin miehillä.
Vierailija kirjoitti:
Uskompa että tässä on kyse siitä mitä vanhemmat sallii ja kuinka kova kuri käytössä
Jokainen voi tietenkin uskoa mitä tahansa, teinin muutokset johtuvat hormooneista ja aivojen kehityksestä.
Eikä tämä liity millään tavalla kasvatukseen tai kuriin. Jotenkin outoa, kun vanhemmat ottavat huomioon vauvojen eri kehitysvaiheet, mutta tuo teini-ikä jää huomiotta, vaikka siitä puhuttiin ja valistettiin vanhempia jo 50-60-luvulla ja koulusta lähetiin oppaita vietäväksi vanhemmille.
Mun nuorimmsinen sanoi "mutta äiti, sähän olet kasvattanut meidät", kun totesin hänelle että miten ihania he ovat siskonsa kanssa ja olen voinut aina luottaa heihin eikä ole tarvinnut huolehtia. Tyttäret nyt 17v ja 21v.Olen ollut yh ja paljon en ole materiaa pystynyt tarjoamaan. Vanhin lapsi sanoi "en arvostanut sitä nuorena, mutta nyt arvostan että aina en saanut mitä halusin, tai että ei päästy ulkomaille". nyt hän matkustelee yksin ja varmaan osaa nauttia kokemuksista enemmän aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Meidän teini on todella rauhallinen ja harrastaa kavereiden kanssa. Koulussa hyvät numerot ja lukioon on menossa. Myös siskollani on kaksi lasta, jotka oli teini-iässä rauhallisia ja asiallisia. Kai se on sitten sattuma joka tuossa määrää, mutta silti oudolle tuntuu että joku teini sekoaa täysin pelkän murrosiän vuoksi.
Eihän kaikilla teini- ikä olekaan vaikea. Siitä ei tässä ole kyse. Vaan siitä miten joillakin voi olla ja miten se on järkytys vanhemmille. Samassa perheessä voi olla 4 tai 5 lasta ja vain yksi elää rajun teini- iän kun muut ovat ihan ok nuoria omine juttuineen.
Jokainen on yksilö.
Teini-iässä lapsi kasvaa myös henkisesti, rikkoo rajoja, luo omaa egoa ja yrittää kasvaa aikuiseksi ja nämä on tärkeitä taitoja, joita tarvitaan aikuisuudessa. Ja parempi hankkia taidot nuorena ja turvallisessa ympäristössä, kuin neljäkymppisenä olla hukassa. Jossakin elämän vaiheessa nämä taidot on opittava.
Mut hei, sulla on lapsi, sä tiedät jotain elämästä!
Kenellå on helpot teinit saavat olla onnellisia. Meillä oli helppo toinen, toinen oli erittäin haastava. Kasvatus ja olot samanlaiset. Nyt aikuisina ovat upeita ja menestyneitä molemmat, mutta kyllä joskus mietimme yhdessä miten voikin olla että toinen eli niin hurjan teini-ajan. Lopputulos on kuitenkin hyvä molemmilla ja opinnot loppusuoralla.
Siihen millaiseksi teini-ikä muodostuu vaikuttaa moni asia. Jos on esim. koulukiusaamista ja siitä johtuvaa masennusta ja ahdistusta niin vanhempien huoli on kova ja jaksaminen koetuksella. Kiusaaminenhan voi kotona purkautua vihana ja aggressiivisuutena.
Myös kaveripiiri vaikuttaa, sitä kautta voi ajautua päihteiden pariin ja jäädä pahastikin koukkuun. Voi tulla syömishäiriötä, jaksamattomuutta koulunkäynnin suhteen yms. Kaikki tämä taakoittaa paitsi nuorta itseään, myös vanhempia joilla tietenkin on samanaikaisesti muitakin huolia ja murheita.
Olkaa onnellisia te jotka olette selvinneet vähällä lapsenne murrosiästä. Älkää kuitenkaan laittako siitä sulkaa omaan hattuunne, toisinkin voisi olla ilman että pystytte siihen itse vaikuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on neljä lasta joista nuorimmat on nyt 15 ja 14. Vielä ei ole ollut päivääkään kamalaa verrattuna omaan teini-ikääni. Noista kaksi on vielä erityislapsille mutta kun niillä on nykyään asianmukaiset hoidot ja tukitoimet niin elämä on tosi helppoa verrattuna siihen kun ne oli pieniä ja ilman diagnoosia.
Mut ap, voit lohduttautua sillä että teillä on lapsenne kanssa ollut erityinen ja tiivis side josta hän nyt irrottautuu. Koita jaksaa olla läsnä sille räjähtelevälle nuorelle vaikka rankalta tuntuisikin ja se toivottaa sulle tervemenoa hevonkuuseen.
2/4 erityislapsia? Mistä helvetistä näitä lumihiutaleita oikein tulee nykyään?
Mulle kyllä aina on toitotettu, että pieni lapsi pienet murheet, iso (teini) lapsi isot murheet, että en yllättynyt. Meillä meni 13-vuotiaaksi suht kivasti, sitten tuntui kuin teini olisi taantunut osittain pikkulapseksi. Ei tarvi miettiä missä on, kun on aina kotona, mikä sekään hyvä ja kärsii erilaisista ahdistuksista. Tsemppiä! Kyllä tästä vielä selvitään! Toi valitse taistelusi on hyvä neuvo. 👍
Lapset on erilaisia, ei kaikilla ole hankala teini-ikä. Mulla on 14 vuotiaat kaksospojat ja toinen on kiltti ja tunnollinen, ei mitään ongelmia ja toinen on ihan veljensä täysi vastakohta. 🤷
Myös meillä on erittäin helppo teini joka osaa ottaa vanhempiensa nolouden ja oman kiukkunsa jotenkin huumorilla. Mutta en minä siitä sulkaa hattuun ansaitse, uskon että kyse on pitkälti hänen tasaisesta ja huumorintajuisesta luonteestaan. Toki uskon että jos itse ei pystyisi olemaan joustava ja huumorintajuinen omasta puolestaan, varmasti saisi tämänkin teinin kanssa kiistoja aikaiseksi. Sen sijaan teini-ikään tulossa oleva nuorempi sisarus vaikuttaa siltä että tulee hurjempi teini-ikä, hänellä on dramatiikan tajua eikä pysty ollenkaan katsomaan omia tunnemyrskyjään ikäänkuin ulkopuolelta. Samankin perheen teineissä voi olla isoja eroja.
Muista ettet kasvata lasta lapseksi vaan aikuiseksi.
Anna rakkautta, luottamusta ja vastuuta. Älä mikromanageeraa tai kontrolloi.
Vierailija kirjoitti:
Uskompa että tässä on kyse siitä mitä vanhemmat sallii ja kuinka kova kuri käytössä
Nimenomaan. Kova kuri aiheuttaa kapinointia.
Minun lapsillani ei ollut mitenkään ongelmaista teini-ikää. Toinen on vielä autistinen ja muutenkin vaikea tapaus.