Onko jollain ollut tilanne, että lapsen on pitänyt lopettaa mieluinen harrastus, koska ei ole ollut rahaa harrastusmaksuihin?

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaksi lasta harrastaa taitoluistelua ja maksut alkaa kyllä olla siinä rajalla että enää ei pysty 🤔 tulee kalliimmaksi kun etenee sarjoissa vaativampiin ja nyt vielä hallimaksut ja muut yleiset ( bussimatkat, majoitukset, ruokailut) kulut nousseet reilusti kaikilla tasoilla tän vuoden aikana. En haluaisi sanoa etten pysty heille harrastusta enää kustantaa mutta jää nyt samalle sarjatasolle ja vanhempi saa sitten aloittaa kesätöistä tienata leirirahoja jos vielä meinaa jatkaa pidemmälle. Tosi tärkeä harrastus, mutta koko perhe kyllä joutuu uhrautua sen eteen suurella panostuksella.

Okei, tämä on aika paha. Juuri äskenhän uutisoitiin, että taitoluistelu korkeammalla tasolla maksaa n. 12 000 euroa vuodessa ja kun lajia harrastaa vielä kaksi lasta, niin onhan tuossa koossa aikamoinen summa.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan hyvä vanhempi ei lopeta lapsen harrastusta. Ei ole lapsen vika, että vanhempi on hoitanut talouden huonosti. Ei pidä lapsen siitä kärsiä ja traumatisoitua. Vanhemman raha-asiat on vanhemman ongelma ja vanhemman ratkaistava niin, että lapsi ei siitä syyllisty.

Olen samaa mieltä. Harrastuksissa on myös se, että jos jatkuvasti tulee taukoja niin jää jälkeen. Ei ole mahdollisuutta kehittyä hyväksi missään lajissa.

Tyttäreni harrasti ratsastusta ja hän sai käydä ratsastustunneilla, kunnes jäimme molemmat vanhemmat työttömiksi 1990-luvun laman aikaan. Saimme juuri ja juuri kokoon yhden ratsastuskerran viikossa. Tytär hankki lisätunnin tai pari hoitamalla hevosia koulun jälkeen.

Ei lopettaa mutta siirtää höntsäjoukkueeseen, vaikka huonommat eteni. Kilpajoukkueiden maksut nousi tosi korkealle. 1700€ brutto tuloilla on vaikea maksaa yli 500€n kk maksuja ja pelimatkat ja varusteet päälle.

Tietäähän että lapsi turhautui. Kaverit eteni omilla tasoillaan ja oma lapsi pelasi kuin alakoululaiset kanssa. Eli oli paljon nopeampi ja pystyi yksi dominoimaan peliä. Se on ihan mahdoton yhtälö. Se meni pelleilyksi, hän luisteli takaperin toisten ohi. Ihan turha tulla sanomaan että niin epätasainen harrastus toimii. .

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se alkaa samaan aikaan nyt, kun kaikki muukin on kallistunut, oikeasti olla kipurajoilla pistää satoja euroja kuussa per lapsi harrastuksiin, vaikka ihan työssäkäyviä ollaankin. Varsituminenkaan ei auta kovin pitkään, kun säästöt alkaa huveta tyhjiin. Ristiriitaisia tunteita aiheuttaa. No ihan oma moka kun annettiin lasten alkaa harrastaa jäälajeja, mutta aloitusvaiheessa tilanne oli ihan toinen.

Kyl pitää olla kohtuullinen tampio jos ei tiennyt et jäälajit maksaa. Ne maksoin paljon jo 30 vuotta sitten. Samanlaiset velkaelvisten lapset harrasti silloinkin ja huonosti kävi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaksi lasta harrastaa taitoluistelua ja maksut alkaa kyllä olla siinä rajalla että enää ei pysty 🤔 tulee kalliimmaksi kun etenee sarjoissa vaativampiin ja nyt vielä hallimaksut ja muut yleiset ( bussimatkat, majoitukset, ruokailut) kulut nousseet reilusti kaikilla tasoilla tän vuoden aikana. En haluaisi sanoa etten pysty heille harrastusta enää kustantaa mutta jää nyt samalle sarjatasolle ja vanhempi saa sitten aloittaa kesätöistä tienata leirirahoja jos vielä meinaa jatkaa pidemmälle. Tosi tärkeä harrastus, mutta koko perhe kyllä joutuu uhrautua sen eteen suurella panostuksella.

Ai kamala! Lapsi kesätöihin tienaamaan, että voi harrastaa tavoitteellisesti. Näin palkitaan sinnikkyydestä ja pitkäjänteisyydestä. Ei mikään ihme että nuoret palaa loppuun ja masentuu kun eivät jaksa ja joutuvat luopumaan itselleen tärkeästä harrastuksesta.

Ihan hyvä se on oppia ettei mikään tule ilmaiseksi. Itse olen tehnyt töitä 14-vuotiaasta asti.

Eli haluat tieten tahtoen lannistaa lapsesi ja ajaa uupumuksen partaalle. Hyvä asenne tuo, että kun minäkin jouduin, niin muidenkin täytyy kärsiä.

Tein töitä vapaaehtoisesti enkä kärsinyt. Vanhempani olivat hyvätuloisia ja asuttiin isossa uudessa omakotitalossa pääkaupunkiseudulla. Teen vieläkin paljon töitä ja tienaan ihan hyvin. Kannustan myös lapsia tekemään töitä nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan hyvä vanhempi ei lopeta lapsen harrastusta. Ei ole lapsen vika, että vanhempi on hoitanut talouden huonosti. Ei pidä lapsen siitä kärsiä ja traumatisoitua. Vanhemman raha-asiat on vanhemman ongelma ja vanhemman ratkaistava niin, että lapsi ei siitä syyllisty.

Olen samaa mieltä. Harrastuksissa on myös se, että jos jatkuvasti tulee taukoja niin jää jälkeen. Ei ole mahdollisuutta kehittyä hyväksi missään lajissa.

Harrastuksen ensisijainen tavoite ei pitäisi olla kehittyminen hyväksi, vaan ilo harrastuksesta. Nykyisin mennään ihan liikaa suorituskeskeisesti ja jo 10-vuotiasta pyritään leipomaan tulevia ammattilaisia. Siihen loppuu monen harrastustoiminta pysyvästä, kun ei saa harrastaa vain harrastamisen ilosta. 

t. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan hyvä vanhempi ei lopeta lapsen harrastusta. Ei ole lapsen vika, että vanhempi on hoitanut talouden huonosti. Ei pidä lapsen siitä kärsiä ja traumatisoitua. Vanhemman raha-asiat on vanhemman ongelma ja vanhemman ratkaistava niin, että lapsi ei siitä syyllisty.

Oletko koskaan kuullut muuttuvista elämäntilanteista ja lapsen iän mukana kallistuvista harrastusmaksuista?

Tottakai. Oletko kuullut varautumisesta ja ennakoinnista.

En tiennyt kuinka korkeiksi vakuutukset, jäämaksut, varusteet nousevat iän myötä. Pelimatkat lisääntyy. Ja kaupunki lopetti lajin tukemisen, sekin tuli yllätyksenä. Omat pienet tulot ei yllättänyt, mutta harrastuksen kallistuminen yllätti.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni harrasti ratsastusta ja hän sai käydä ratsastustunneilla, kunnes jäimme molemmat vanhemmat työttömiksi 1990-luvun laman aikaan. Saimme juuri ja juuri kokoon yhden ratsastuskerran viikossa. Tytär hankki lisätunnin tai pari hoitamalla hevosia koulun jälkeen.

Samalla taktiikalla hoidettiin veljeni jääkiekkoharrastus, kun isältä meni työkyky onnettomuuden takia (ennakoinnista lässyttäjille tiedoksi, että kaikkeen nyt vaan ei voi varautua). Veli teki hommia joukkueelle ja sai vastineeksi varusteita ja pelipaikan treeneissä. En tiedä, miten hyvin tällainen onnistuu nykyisessä minäminä-yhteiskunnassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan hyvä vanhempi ei lopeta lapsen harrastusta. Ei ole lapsen vika, että vanhempi on hoitanut talouden huonosti. Ei pidä lapsen siitä kärsiä ja traumatisoitua. Vanhemman raha-asiat on vanhemman ongelma ja vanhemman ratkaistava niin, että lapsi ei siitä syyllisty.

Olen samaa mieltä. Harrastuksissa on myös se, että jos jatkuvasti tulee taukoja niin jää jälkeen. Ei ole mahdollisuutta kehittyä hyväksi missään lajissa.

Miksi pitäisi olla hyvä jossain mihin ei ole lahjoja. Kyllä sitä tulee hyväksi jos on lahjoja. Se on kuitenkin vaan harrastus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan hyvä vanhempi ei lopeta lapsen harrastusta. Ei ole lapsen vika, että vanhempi on hoitanut talouden huonosti. Ei pidä lapsen siitä kärsiä ja traumatisoitua. Vanhemman raha-asiat on vanhemman ongelma ja vanhemman ratkaistava niin, että lapsi ei siitä syyllisty.

Olen samaa mieltä. Harrastuksissa on myös se, että jos jatkuvasti tulee taukoja niin jää jälkeen. Ei ole mahdollisuutta kehittyä hyväksi missään lajissa.

Miksi pitäisi olla hyvä jossain mihin ei ole lahjoja. Kyllä sitä tulee hyväksi jos on lahjoja. Se on kuitenkin vaan harrastus

Pelkillä lahjoilla ei todellakaan tule hyväksi. Moni lahjakkuus on kaatunut harhaan, että se riittää, kun on lahjakas ja unohtanut tehdä töitä. Siihen kaatui sitten se ura lajin parissa. Lahjakkuudella pärjää vain tiettyyn rajaan saakka, se loppuosa tule puhtaasti työllä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei lopettaa mutta siirtää höntsäjoukkueeseen, vaikka huonommat eteni. Kilpajoukkueiden maksut nousi tosi korkealle. 1700€ brutto tuloilla on vaikea maksaa yli 500€n kk maksuja ja pelimatkat ja varusteet päälle.

Tietäähän että lapsi turhautui. Kaverit eteni omilla tasoillaan ja oma lapsi pelasi kuin alakoululaiset kanssa. Eli oli paljon nopeampi ja pystyi yksi dominoimaan peliä. Se on ihan mahdoton yhtälö. Se meni pelleilyksi, hän luisteli takaperin toisten ohi. Ihan turha tulla sanomaan että niin epätasainen harrastus toimii. .

Eihän sitten ole mitään ongelmaa. Hyville pelaajille maksetaan tietääkseni palkkaa

Meillä on mennyt koko harrastukset nurin niin on ollut helpompaa suhtautua asiaan, kun kaikki harrastuskaveritkin lähtevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lopettaa mutta siirtää höntsäjoukkueeseen, vaikka huonommat eteni. Kilpajoukkueiden maksut nousi tosi korkealle. 1700€ brutto tuloilla on vaikea maksaa yli 500€n kk maksuja ja pelimatkat ja varusteet päälle.

Tietäähän että lapsi turhautui. Kaverit eteni omilla tasoillaan ja oma lapsi pelasi kuin alakoululaiset kanssa. Eli oli paljon nopeampi ja pystyi yksi dominoimaan peliä. Se on ihan mahdoton yhtälö. Se meni pelleilyksi, hän luisteli takaperin toisten ohi. Ihan turha tulla sanomaan että niin epätasainen harrastus toimii. .

Eihän sitten ole mitään ongelmaa. Hyville pelaajille maksetaan tietääkseni palkkaa

Lapsille palkkaa? Missähän todellisuudessa? :D

t. eri

Kyllä. Ihan samoin kuin itselleni kävi lapsena. Siksi tiedän, miten kova paikka se lapselle on. Mutta jos rahat eivät enää riitä sekä harrastukseen että ruokaan, on pakko valita ruoka. Näin kävi , kun velkaantuneena yh:na jouduin työttömäksi. Lapsen isä on pihi ja itsekäs ihminen, eikä suostunut auttamaan lastaan. Joten harrastus jäi.

Urheiluseurat ovat joutuneet nostamaan tai tulevat ensi syyskaudella nostamaan vielä kausimaksuja, jäsenmaksuja. Lisäksi monien sisäliikuntahallien vuokrat ovat nousseet vuoden alusta, kiristää taloutta. Tiukilla ovat vanhempien sekä seurojen varat.

Me ei valittu alunperinkään noin kallista kun tiedettiin tämä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan hyvä vanhempi ei lopeta lapsen harrastusta. Ei ole lapsen vika, että vanhempi on hoitanut talouden huonosti. Ei pidä lapsen siitä kärsiä ja traumatisoitua. Vanhemman raha-asiat on vanhemman ongelma ja vanhemman ratkaistava niin, että lapsi ei siitä syyllisty.

Oletko koskaan kuullut muuttuvista elämäntilanteista ja lapsen iän mukana kallistuvista harrastusmaksuista?

Tottakai. Oletko kuullut varautumisesta ja ennakoinnista.

En tiennyt kuinka korkeiksi vakuutukset, jäämaksut, varusteet nousevat iän myötä. Pelimatkat lisääntyy. Ja kaupunki lopetti lajin tukemisen, sekin tuli yllätyksenä. Omat pienet tulot ei yllättänyt, mutta harrastuksen kallistuminen yllätti.

Niinpä. Nyt on palattu siihen normaaliin kulutusvuosien jälkeen. Ennen ei ollut kuin pienellä osalla lapsista varaa harrastaa jääkiekkoa. Jos lapsi oli lahjakas ja vanhemmat halusi, että pelit jatkuu oli tehtävä toista työtä jos ei muuten rahat riittäneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan hyvä vanhempi ei lopeta lapsen harrastusta. Ei ole lapsen vika, että vanhempi on hoitanut talouden huonosti. Ei pidä lapsen siitä kärsiä ja traumatisoitua. Vanhemman raha-asiat on vanhemman ongelma ja vanhemman ratkaistava niin, että lapsi ei siitä syyllisty.

Olen samaa mieltä. Harrastuksissa on myös se, että jos jatkuvasti tulee taukoja niin jää jälkeen. Ei ole mahdollisuutta kehittyä hyväksi missään lajissa.

Harrastuksen ensisijainen tavoite ei pitäisi olla kehittyminen hyväksi, vaan ilo harrastuksesta. Nykyisin mennään ihan liikaa suorituskeskeisesti ja jo 10-vuotiasta pyritään leipomaan tulevia ammattilaisia. Siihen loppuu monen harrastustoiminta pysyvästä, kun ei saa harrastaa vain harrastamisen ilosta. 

t. eri

Olen eri mieltä. Sain harrastaa itse 6-vuotiaasta aina aikuisuuteen asti vaativaa lajia. Ensin viikoittain ja sitten monta kertaa viikossa. Se oli ja on edelleen suuri ilo ja intohimo elämässä näin kolmikymppisenä. ( Ja voisi olla toinen ammatti)

Ymmärrän, että kaikilla ei ole varaa kalliisiin lajeihin, mutta jos on niin antakaa lasten harrastaa. Harmittaa eräänkin tutun lapsen puolesta, jolle mieluisa harrastus on löytynyt, mutta vanhemmat eivät viitsi panostaa asiaan yhtään.

Valtiovalta on näyttänyt esimerkkiä eli perheen on tässä tilanteessa parasta ottaa lisälainaa. Jos sitä ei saa ovat pikavipit hyvä vaihtoehto. Lapselle ei saa tuottaa pettymystä tuli mitä tuli, vaikka sitten menisi katto pään päältä.