Nöyryyttävin hetki synnyttäessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulosteen kuuluu tulla synnyttäessä, siitä tietää että ponnistat oikein.

Sitä ei vain sanota synnydvalmennuksessa oleville neitosille.

Neitosille? Kuka puhuu noin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulosteen kuuluu tulla synnyttäessä, siitä tietää että ponnistat oikein.

Sitä ei vain sanota synnydvalmennuksessa oleville neitosille.

Kivat vauvalle. Ekana paskat naamalle.

Ihanan eläimellistä.

Ei tulisi mieleenkään pohtia synnytyksessä ruumiintoimintojen noloutta, kyllä siinä on pikkusen muuta tekemistä. Ja hoitohenkilökuntahan on nähnyt kyllä ihan kaiken.

Sieltä samasta paikastahan ne kaikki naiselta tulee. Kuset, paskat ja kakarat.

Vierailija kirjoitti:

Sieltä samasta paikastahan ne kaikki naiselta tulee. Kuset, paskat ja kakarat.

Anatomian tuntemuksessasi on parantamisen varaa.

Nöyryyttävin oli mieslääkäri. Synnytyssalissa ainut luvallinen mies on lapsen isä.

On todella törkeää että täysin outo mies tulee kaivelemaan. Ei mitään järkeä.

Naisten seksuaalisuutta rajoitetaan ja häpäistään monista seksisuhteista. Sitten ei ole muka mikään juttu että mies tonkii ketä vaan naista että naisen pitää levittää jalat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se oli se seuraava aamu, kun menin suihkuun ja kokovartalopeilistä katsoi runneltu kroppa: maha ei ollut vielä kutistunut, vaan sen kohdalla heilui tyhjä, kamelin kyttyrän muotoinen säkki , alapää valui verta ja reidet olivat lyijynraskaat menetetyn veren ja anemian vuoksi.

Kaikkeen te raukat suostutte.

Arvasin että tännekin löytää joku kitkerä vela tiensä märisemään.

Älähän mamma riehaannu, se oli sinun oma valintasi.

Vierailija kirjoitti:

En kokenut mitään nöyryyttävänä, mies häpesi ja nolosteli minunkin puolestani .D Esim. kun kokeilin synnytysjakkaraa ja kyykkypas""sin lattialle. Tai kun sain luvan mennä suihkuun ennen osastolle siirtymistä, suihku oli käytävällä ja viuhahdin sinne per""e paljaana veret jaloille valuen.

Kiitos hyvistä nauruista. :D

Vierailija kirjoitti:

Naiset ne vain paskovat äpäreitä perseestään maailmaan hirveän huudon, rääkymisen, itkun, ulinan ja verenvuodatuksen säestämänä :-DDDD .

Niin se sinun äitisikin sinut kuule teki, vaikka ei olisi kyllä selvästikään kannattanut. Puhutko myös hänelle noin?

Vierailija kirjoitti:

Naiset ne vain paskovat äpäreitä perseestään maailmaan hirveän huudon, rääkymisen, itkun, ulinan ja verenvuodatuksen säestämänä :-DDDD .

Olet oikeassa siitä, että miehet syntyvät persreiän puolelta :)

Synnytysvaiheessa huoneeseen astui vajaa kymmenen ikäistäni lääkäriopiskelijamiestä. Siinä sitten väänsin lasta maailmaan ja kakan sängylle.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän enää ei anneta peräruisketta kun mennään synnyttämään.

Minulla ainakin peräruiskeesta oli jäänyt vettä johonkin suolenmutkaan, ja ponnistaessa tuli sitten ihan kuraa ulos. Normipashat olisi varmasti ollut helpompi siistiä. En tiedä miten yleistä on/oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se oli se seuraava aamu, kun menin suihkuun ja kokovartalopeilistä katsoi runneltu kroppa: maha ei ollut vielä kutistunut, vaan sen kohdalla heilui tyhjä, kamelin kyttyrän muotoinen säkki , alapää valui verta ja reidet olivat lyijynraskaat menetetyn veren ja anemian vuoksi.

Kaikkeen te raukat suostutte.

Arvasin että tännekin löytää joku kitkerä vela tiensä märisemään.

Älähän mamma riehaannu, se oli sinun oma valintasi.

Minä en ole kenenkään mamma, mutta minulla on sen verran älyä ja myötätuntoa, etten väen väkisin tule tällaisiin ketjuihin rääpimään päätäni ja mainostamaan omia valintojani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se oli se seuraava aamu, kun menin suihkuun ja kokovartalopeilistä katsoi runneltu kroppa: maha ei ollut vielä kutistunut, vaan sen kohdalla heilui tyhjä, kamelin kyttyrän muotoinen säkki , alapää valui verta ja reidet olivat lyijynraskaat menetetyn veren ja anemian vuoksi.

Kaikkeen te raukat suostutte.

Arvasin että tännekin löytää joku kitkerä vela tiensä märisemään.

Älähän mamma riehaannu, se oli sinun oma valintasi.

Minä en ole kenenkään mamma, mutta minulla on sen verran älyä ja myötätuntoa, etten väen väkisin tule tällaisiin ketjuihin rääpimään päätäni ja mainostamaan omia valintojani.

Minä luen innokkaana jokaisen viestin ja kiitän itseäni jokaisen kohdalla siitä, että en moiseen kurjuuteen suostunut :)

En kokenut mitään mikä olisi voinut olla nöyryyttävää. Synnytys on synnytys, thats it.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se oli se seuraava aamu, kun menin suihkuun ja kokovartalopeilistä katsoi runneltu kroppa: maha ei ollut vielä kutistunut, vaan sen kohdalla heilui tyhjä, kamelin kyttyrän muotoinen säkki , alapää valui verta ja reidet olivat lyijynraskaat menetetyn veren ja anemian vuoksi.

Kaikkeen te raukat suostutte.

Arvasin että tännekin löytää joku kitkerä vela tiensä märisemään.

Älähän mamma riehaannu, se oli sinun oma valintasi.

Minä en ole kenenkään mamma, mutta minulla on sen verran älyä ja myötätuntoa, etten väen väkisin tule tällaisiin ketjuihin rääpimään päätäni ja mainostamaan omia valintojani.

Minä luen innokkaana jokaisen viestin ja kiitän itseäni jokaisen kohdalla siitä, että en moiseen kurjuuteen suostunut :)

No, kuten sanotaan, hulluilla on halvat huvit, idiooteilla ilmaiset.

Kuten moni muu, en minäkään kokenut mitään nöyryyttävää.

Synnärillä sitä oli kuin kuplassa, jossa kaikki ruumiintoiminnot tuntuivat täysin luonnollisilta. Niiden mahdollisella "noloudella" ei päätään vaivannut, kun halusi vain vauvan ulos, nopeasti ja terveenä. Oikeastaan kokemus oli monelta osin aika voimaannutava/eheyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se oli se seuraava aamu, kun menin suihkuun ja kokovartalopeilistä katsoi runneltu kroppa: maha ei ollut vielä kutistunut, vaan sen kohdalla heilui tyhjä, kamelin kyttyrän muotoinen säkki , alapää valui verta ja reidet olivat lyijynraskaat menetetyn veren ja anemian vuoksi.

Kaikkeen te raukat suostutte.

Arvasin että tännekin löytää joku kitkerä vela tiensä märisemään.

Älähän mamma riehaannu, se oli sinun oma valintasi.

Minä en ole kenenkään mamma, mutta minulla on sen verran älyä ja myötätuntoa, etten väen väkisin tule tällaisiin ketjuihin rääpimään päätäni ja mainostamaan omia valintojani.

Minä luen innokkaana jokaisen viestin ja kiitän itseäni jokaisen kohdalla siitä, että en moiseen kurjuuteen suostunut :)

Siinähän sitten luet ja tirskut, se suotakoon kun muuta sisältöä elämässäsi ei ole eikä tule koskaan olemaankaan.

Odotin esikoista ja juuri laskettuna päivänä alkoivat supistukset. Kun ne olivat säännölliset, mentiin sairaalaan, mutta mitään ne supistukset eivät tehneet. Minulle annettiin joku ruiske (?), jonka piti pysäyttää synnytys, jos se ei ole kunnolla käynnissä. Supistukset hävisivät hetkeksi ja alkoivat taas. Sairaalaan olin mennyt sunnuntai-iltana, joskus maanantaina kun aloin väsyä kipeisiin supistuksiin ja kysyin jotain kivunlievitystä, kätilö sanoi, että mieluummin laittaisi minut kotiin, kun ei synnytys etene. Tuntui, että kaikki lehdet olivat täynnä sankaritarinoita äideistä, jotka pyöräyttivät lapset maailmaan alle tunnissa ja minä en hemmetti edes osannut synnyttää. Viimein lapsi syntyi tiistaina iltapäivällä. Olin lapsesta tosi onnellinen, mutta mikään voittajaolo ei todellakaan ollut, jotenkin tuntui vain juuri nöyryyttävältä, etten osannut synnyttää.