Äärimmäinen selviytyminen. Kuinka kauan selviäisit luonnossa ilman muita ihmisiä ja apuvälineitä?
Oletetaan, että paikka on Suomen kaltaisessa luonnossa. Sinä joudut sinne täysin ilman mitään, edes vaatteita ei ole. Ihmisasutusta ei löydy, eikä mitään ihmisen tekemää ole löydettävissä. Asian helpottamiseksi on alkukesä. Kuinka kauan luulisit selviytyväsi?
Kommentit (131)
Riippuu vuodenajasta ja lämpötilasta ja paikasta jossa pitäisi aloittaa mutta noin 30 minuuttia (tosi kylmällä pakkasella) - viikkoja (kunnes tulee liian liian nälkä). Jos metsässä on marjoja ja/tai sieniä niin sitten pärjää vielä kauemmin.
Vierailija kirjoitti:
Realistisesti? Joitain tunteja. Ehkä 12 h.
Nyt on talvi ja pakkanen. Jopa Etelä-Suomessa olisi parasta vaan valmistautua kuolemaan.
t. eräirmeli
Riippuu siitä ehtiikö saada tulen syttymään. Nuotion äärellä selviää vähintään kuukauden.
Vierailija kirjoitti:
Aliarvioitte pahasti ihmisen nokkeluutta ja tarmoa. Jos panoksena on oma henki niin sitä on valmis tekemään mitä tahansa pysyäkseen lämpimänä.
Yliarvioit ihmisen kykyä selviytyä. Luonnossa ihminen on vain yksi elukka muiden joukossa ilman apuvälineitä. Itseasiassa se on heikoimpia elukoita luonnossa. Yhdeksän kymmenestä ihmisestä kuolee viikon sisällä jos joutuu loputtomaan kairaan yksin ilman apuvälineitä.
Vierailija kirjoitti:
Kevyesti, pieni suoja ensin joko löytämällä luonnosta tai rakentamalla, lämpö työstä siis. Sitten kuivia risuja ja lehtiä kasalle, toivottavasti ei sada tai ole juuri satanut niin ei tarvitse kuivata. Sitten kipinä kivistä tai jos ei sopivia kiviä ole niin sitten hankaamaan puita yhteen, kovaa hommaa mutta onnistuu. Olen kokeillut. Seuraavaksi tarvitaan nestettä. Suomessa sitä löytää onneksi aika helposti ja kasvit sisältävät myös nestettä. Olisi hyvä ollut vaikka lukea villiyrteistä ja kasviksista. Suomessa luonnossa on aika paljon syötäviä kasveja mitä vanha kansa käytti, mutta kaikki ei ole joten vähän täytyy perehtyä. Sitten kun nesteytys, hiilaripuoli(eli nopea energia) ja lämpö on kunnossa niin alkaisin miettimään miten saan noita jäniksiä yms pikkunisäkkäitä kiinni ja nuotiolle paistumaan. Eiköhän joku ansalankaviritelmä onnistu.
No olen jonkun verran harrastanut selviytymistä, joten kaikkea koitettu paitsi jäniksen pyydystämistä ansalla. Nyrkkisääntö selviytymiseennon että ensin lämpö, sitten neste ja sitten ravinto. Ilman nestettä pärjää päivän toimintakuntoisena normaalissa rasituksessa, ilman ravintoa selviää pari viikkoa hengissä, toimintakyky toki laskee jo muutaman päivän päästä. Kylmä voi viedä minuutteissa.
Tämä toki jos hypoteesissa että ihmisasutus kadonnut :) jos ei ole, suomalaisesta talousmetsästä löytää kyllä tunneissa pois, aarniometsiä on todella vähän. Aina löytyy jokin polku, ajoura tai oja. Kannattaa lähteä samaan suuntaan mihin vesi virtaa, se virtaa isompaan ojaan ja isompi oja on aina tien vieressä, jos ei seuraava niin sitä seuraava.
Mistä sä sen ansalangan saat?
Outo kysymys. Miksi tällaista pitäisi edes miettiä? Ilmeisesti jotain kurjuuden romantisointia.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei olis edes puhelinta eikä verkkoo, mitä syytä olisi edes elää?
:D
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vuodenajasta ja lämpötilasta ja paikasta jossa pitäisi aloittaa mutta noin 30 minuuttia (tosi kylmällä pakkasella) - viikkoja (kunnes tulee liian liian nälkä). Jos metsässä on marjoja ja/tai sieniä niin sitten pärjää vielä kauemmin.
Tarpeeksi nälissään syö vaikka sammakonkutua suurena herkkuna. Suomen luonnosta on tosi vaikea löytää ravintoa, ellei pysty metsästämään ja kalastamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain Paasilinnan kirjassa on hyvin kirjoitettu kuinka joku (kaikkialla maailmassa aiemmin pärjännyt) "selviytyjä-porukka" ei pärjää Suomen kesässä. En muista enää tarkemmin missä kirjassa sivujuonteena oli, mutta oli hauskasti ja hyvin kirjoitettu :)
Palelen hyvin herkästi, edes Suomen kesä ei minusta ole lämmin pl. hellepäivät --> jäätyisin heti ilman vaatetta.
Mutta muuten luonnossa ok pärjäisin, lapsesta saakka olen erilaisia majoja rakentanut, ja olen saanut myös tulen syttymään puita hankaamalla (tosin pitäisi olla kuivaa puuta saatavilla)
Osaan jonkin verran punoa pajuista/tuohesta ym. koreja, varmaan jonkinlaisen "katiskantapaisen" saisin aikaan millä voisi pikkuahvenia tmv. kalaa saada.
Veden lämmittäminen (ellei jotain metallipurkkia löydy) olisi isoin haaste, miettisin ehkä jonkinlaista "kivikulhoa" jos saisi kovemmalla kivellä hakattua kolon pehmeämpään tmv. ja nuotion päällä/sivussa kuumaksi. Keväällä kuusenkerkkä-tee on ravinteikasta, jos sitä saisi tehtyä.
Myöhemmin tulisi marjoja ja sieniä, mutta talven koittaessa viimeistään loppu tulisi... Ja mahdollisesti aiemminkin, jos huomioidaan mahdolliset onnettomuudet (jalka/käsi murtuu, saa haavan mikä tulehtuu jne.)
Veden lämmittämiseen pitää joko tehdä savesta astia, tai sitten käyttää nahkaista pussia. Tässä veden saa kuumaksi keittokivillä. Nuotiossa kuumennetut kivet plompsautetaan pussukkaan, kiviä poimitaan pois ja uusia tilalle kunnes on valmista. Kivikauden metsästäjäkeräilijät käyttivät tätä usein koska se on kevyt kantaa, eikä rikkoudu maita ja mantuja kuljettaessa niin helposti.
Olet ehtinyt kuolemaan nälkään jo muutamaan kertaa ennen kuin olet saanut parkittua nahkaa jonkun keittopussukan tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aliarvioitte pahasti ihmisen nokkeluutta ja tarmoa. Jos panoksena on oma henki niin sitä on valmis tekemään mitä tahansa pysyäkseen lämpimänä.
Yliarvioit ihmisen kykyä selviytyä. Luonnossa ihminen on vain yksi elukka muiden joukossa ilman apuvälineitä. Itseasiassa se on heikoimpia elukoita luonnossa. Yhdeksän kymmenestä ihmisestä kuolee viikon sisällä jos joutuu loputtomaan kairaan yksin ilman apuvälineitä.
Ei nyt sentään viikossa. Sen aikaa pärjää vaikkei syö yhtään ruokaa. Riittää kun pysyy sen verran lämpimänä, ettei hypotermaan kuole. Suurimman osan aikaa vuodesta se onnistuu kun edes jonkinlaisen laavun tai muun suojan saa itsellee rakennettua. Vaikka se olisi vain risuja ja sammalta.
Jos en onnistu tekemään tulta, varmaan muutamia vuorokausia tai ehkä viikon. Yöllä ja päivälläkin sateella hypotermia olisi vakava uhka.
Jos onnistuisin tekemään tulen, niin ehkä jonkin verran yli kuukauden. Ruokaa olisi vaikea löytää riittävästi.
Jos onnistuisin tekemään tulen ja metsästämään ansoilla, niin syksyyn. Tämä tuskin onnistuisi.
Talvesta en selviäisi parhaassakaan tapauksessa. En pystyisi kesällä valmistautumaan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain Paasilinnan kirjassa on hyvin kirjoitettu kuinka joku (kaikkialla maailmassa aiemmin pärjännyt) "selviytyjä-porukka" ei pärjää Suomen kesässä. En muista enää tarkemmin missä kirjassa sivujuonteena oli, mutta oli hauskasti ja hyvin kirjoitettu :)
Palelen hyvin herkästi, edes Suomen kesä ei minusta ole lämmin pl. hellepäivät --> jäätyisin heti ilman vaatetta.
Mutta muuten luonnossa ok pärjäisin, lapsesta saakka olen erilaisia majoja rakentanut, ja olen saanut myös tulen syttymään puita hankaamalla (tosin pitäisi olla kuivaa puuta saatavilla)
Osaan jonkin verran punoa pajuista/tuohesta ym. koreja, varmaan jonkinlaisen "katiskantapaisen" saisin aikaan millä voisi pikkuahvenia tmv. kalaa saada.
Veden lämmittäminen (ellei jotain metallipurkkia löydy) olisi isoin haaste, miettisin ehkä jonkinlaista "kivikulhoa" jos saisi kovemmalla kivellä hakattua kolon pehmeämpään tmv. ja nuotion päällä/sivussa kuumaksi. Keväällä kuusenkerkkä-tee on ravinteikasta, jos sitä saisi tehtyä.
Myöhemmin tulisi marjoja ja sieniä, mutta talven koittaessa viimeistään loppu tulisi... Ja mahdollisesti aiemminkin, jos huomioidaan mahdolliset onnettomuudet (jalka/käsi murtuu, saa haavan mikä tulehtuu jne.)
Veden lämmittämiseen pitää joko tehdä savesta astia, tai sitten käyttää nahkaista pussia. Tässä veden saa kuumaksi keittokivillä. Nuotiossa kuumennetut kivet plompsautetaan pussukkaan, kiviä poimitaan pois ja uusia tilalle kunnes on valmista. Kivikauden metsästäjäkeräilijät käyttivät tätä usein koska se on kevyt kantaa, eikä rikkoudu maita ja mantuja kuljettaessa niin helposti.
Olet ehtinyt kuolemaan nälkään jo muutamaan kertaa ennen kuin olet saanut parkittua nahkaa jonkun keittopussukan tekemiseen.
Veden keittäminen ei ole välttämätöntä hengissä selviämisen kannalta. Ruokaa voi syödä kylmänä ja vettä juoda suoraan järvestä.
Lähtisin vaeltamaan kohti etelää. Vastaantulevat ihmiset aikaisivat tummenemaan ja päätyisin omieni joukkoon Itäkeskuksen kahviloihin. Terv. Oulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aliarvioitte pahasti ihmisen nokkeluutta ja tarmoa. Jos panoksena on oma henki niin sitä on valmis tekemään mitä tahansa pysyäkseen lämpimänä.
Yliarvioit ihmisen kykyä selviytyä. Luonnossa ihminen on vain yksi elukka muiden joukossa ilman apuvälineitä. Itseasiassa se on heikoimpia elukoita luonnossa. Yhdeksän kymmenestä ihmisestä kuolee viikon sisällä jos joutuu loputtomaan kairaan yksin ilman apuvälineitä.
Ja se yksikin selviää vain, koska rajavartiolaitoksen helikopteri ehtii löytämään sen ajoissa henkihieverissä.
Nyky ihminen kuolee n. 10 minuutin päästä, kun sen älypuhelimesta loppuu akku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aliarvioitte pahasti ihmisen nokkeluutta ja tarmoa. Jos panoksena on oma henki niin sitä on valmis tekemään mitä tahansa pysyäkseen lämpimänä.
Yliarvioit ihmisen kykyä selviytyä. Luonnossa ihminen on vain yksi elukka muiden joukossa ilman apuvälineitä. Itseasiassa se on heikoimpia elukoita luonnossa. Yhdeksän kymmenestä ihmisestä kuolee viikon sisällä jos joutuu loputtomaan kairaan yksin ilman apuvälineitä.
Ei nyt sentään viikossa. Sen aikaa pärjää vaikkei syö yhtään ruokaa. Riittää kun pysyy sen verran lämpimänä, ettei hypotermaan kuole. Suurimman osan aikaa vuodesta se onnistuu kun edes jonkinlaisen laavun tai muun suojan saa itsellee rakennettua. Vaikka se olisi vain risuja ja sammalta.
Voi olla, että selviäisit hengissä tuon viikon, jos saisit jotenkin järjestettyä vettä suoraan viereesi. Muuten alasti sammalkuopassa ilman ravintoa maaten olisit todennäköisesti hyvin nopeasti niin heikossa kunnossa, ettet pystyisi lähtemään hakemaan vettä ja se on sitten nopeasti menoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos en onnistu tekemään tulta, varmaan muutamia vuorokausia tai ehkä viikon. Yöllä ja päivälläkin sateella hypotermia olisi vakava uhka.
Jos onnistuisin tekemään tulen, niin ehkä jonkin verran yli kuukauden. Ruokaa olisi vaikea löytää riittävästi.
Jos onnistuisin tekemään tulen ja metsästämään ansoilla, niin syksyyn. Tämä tuskin onnistuisi.
Talvesta en selviäisi parhaassakaan tapauksessa. En pystyisi kesällä valmistautumaan tarpeeksi.
Kesän aikana pitäsi rakentaa kota tai joku vastaava asumus jonka pystyy pitämään tulta polttamalla lämpimänä. Kivikasa keskelle joka varaa lämpöä ja hirmuinen kasa polttopuita.
Ruoka on iso ongelma. Ellei satu onnistumaan metsästämään hirveä tai keksi jotain muuta keinoa saada isoa määrä ruokaa. Kalastaminenkaan ei onnistu ilman välineitä.
Hirven metsästäminen itse tehdyn keihään kanssa on teoriassa toimiva idea. Silleen kivikaudella on pärjätty. Hiihdetään perässä kunnes hirvi ei enää jaksa juosta paksussa lumessa pakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aliarvioitte pahasti ihmisen nokkeluutta ja tarmoa. Jos panoksena on oma henki niin sitä on valmis tekemään mitä tahansa pysyäkseen lämpimänä.
Yliarvioit ihmisen kykyä selviytyä. Luonnossa ihminen on vain yksi elukka muiden joukossa ilman apuvälineitä. Itseasiassa se on heikoimpia elukoita luonnossa. Yhdeksän kymmenestä ihmisestä kuolee viikon sisällä jos joutuu loputtomaan kairaan yksin ilman apuvälineitä.
Ei nyt sentään viikossa. Sen aikaa pärjää vaikkei syö yhtään ruokaa. Riittää kun pysyy sen verran lämpimänä, ettei hypotermaan kuole. Suurimman osan aikaa vuodesta se onnistuu kun edes jonkinlaisen laavun tai muun suojan saa itsellee rakennettua. Vaikka se olisi vain risuja ja sammalta.
Voi olla, että selviäisit hengissä tuon viikon, jos saisit jotenkin järjestettyä vettä suoraan viereesi. Muuten alasti sammalkuopassa ilman ravintoa maaten olisit todennäköisesti hyvin nopeasti niin heikossa kunnossa, ettet pystyisi lähtemään hakemaan vettä ja se on sitten nopeasti menoa.
Vesi on Suomen luonnossa se helpoin juttu. Mikä tahansa joki tai järvi kelpaa sellaisenaan. Metsässä jos kävelee pari tuntia mihin tahansa suuntaan niin hyvin todennäköisesti löytää vettä. Leiriytyy siihen sitten. Esimerkiksi järven rantaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos en onnistu tekemään tulta, varmaan muutamia vuorokausia tai ehkä viikon. Yöllä ja päivälläkin sateella hypotermia olisi vakava uhka.
Jos onnistuisin tekemään tulen, niin ehkä jonkin verran yli kuukauden. Ruokaa olisi vaikea löytää riittävästi.
Jos onnistuisin tekemään tulen ja metsästämään ansoilla, niin syksyyn. Tämä tuskin onnistuisi.
Talvesta en selviäisi parhaassakaan tapauksessa. En pystyisi kesällä valmistautumaan tarpeeksi.
Kesän aikana pitäsi rakentaa kota tai joku vastaava asumus jonka pystyy pitämään tulta polttamalla lämpimänä. Kivikasa keskelle joka varaa lämpöä ja hirmuinen kasa polttopuita.
Ruoka on iso ongelma. Ellei satu onnistumaan metsästämään hirveä tai keksi jotain muuta keinoa saada isoa määrä ruokaa. Kalastaminenkaan ei onnistu ilman välineitä.
Hirven metsästäminen itse tehdyn keihään kanssa on teoriassa toimiva idea. Silleen kivikaudella on pärjätty. Hiihdetään perässä kunnes hirvi ei enää jaksa juosta paksussa lumessa pakoon.
Ne on äkkiä kuivat puut ympäriltä kerätty ja poltettu. Se vie älyttömästi energiaa kerätä niitä aina vaan kauempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Realistisesti? Joitain tunteja. Ehkä 12 h.
Nyt on talvi ja pakkanen. Jopa Etelä-Suomessa olisi parasta vaan valmistautua kuolemaan.
t. eräirmeli
Riippuu siitä ehtiikö saada tulen syttymään. Nuotion äärellä selviää vähintään kuukauden.
No ei kyllä nuotiokaan kovin paljoa lämmitä, jos istuu alasti hangessa. Lisäksi kuukauden nuotion polttaminen vaatii aika paljon puuta. Mistä ajattelit saada ilman työkaluja riittävästi kuivaa puuta pitääksesi tulen yllä? Miten ajattelit pysyä lämpimänä puunhakureissuilla? Mistä saat ravintoa kuukaudeksi? Jos on lunta, niin sitä syömällä saa tietenkin nestettä, mutta nestemäistä vettä on hankala tehdä ilman astiaa.
Aliarvioitte pahasti ihmisen nokkeluutta ja tarmoa. Jos panoksena on oma henki niin sitä on valmis tekemään mitä tahansa pysyäkseen lämpimänä.