Lue keskustelun säännöt.
Aiotteko selvitä yo-juhlista oman perheen voimin?
10.03.2023 |
Vai onko teillä ulkopuolista apua? Palkattua tai esim. sukulaisapua?
Kommentit (82)
Onko joillekin ylioppilasjuhlat isokin juhla nykypäivänä?😳 Peruskoulun jatkehan se on, ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei täältä kannata kysyä neuvoa/kokemuksia. Tulee joka tapauksessa paskaa niskaan. Vuoden paskin äiti -titteli heltiää täällä hyvin vähällä...
Tässähän nyt vain on toivottu abin toiveiden huomioimista, turhan stressin luomisen välttämistä ja toivetta välttää tätä stressiä sekä asioiden oikeassa järjestyksessä tekemistä. Tuskin abi nyt ylioppilaaksi pelkkien juhlien takia kirjoittaa, vaan päästäkseen elämässään eteenpäin tavoitteenaan mahdollisimman hyvä todistus päästäkseen haluamaansa opiskelupaikkaan.
Mikä ap:n aloituksessa saa vaikutelman, että näitä asioita ei olisi huomioitu? Se, että antaa tukea ja rauhaa lukemiselle ei poissulje sitä, että samalla miettii tahollaan, miten juhlat olisi fiksuinta järjestää. Kaikki eivät oksenna heti ulos ajatuksiaan läheisilleen vaan kykenevät moniulotteiseen ajatteluun ja käytökseen.
Vierailija kirjoitti:
Aamuun mennessä selvittiin koko perhe muuten paitsi ylioppilas itse.
Sama täällä. Ylioppilas oli ryvettänyt vaatteensa ja esimerkiksi hukannut kännykkänsä. Vaikutti sekavalta seuraavana päivänä vielä klo 12. Olivat hitusen tottumattomina juoneet kaverin kanssa pienen pullon konjakkia puoliksi ja sitten oli kierretty ravintoloita.
Mutta joo juhlat järjestettiin itse. Kakut tilattiin, mutta muu tehtiin itse. Suunniteltiin abin kanssa yhdessä, mitä syötävää on tarjolla ja miten tuolit ja pöydät asetellaan. Takapiha tarjosi lisätilaa ja onneksi oli aurinkoinen ja lämmin päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa abin nyt ensin rauhassa hoitaa kirjoitukset ja aloittamaa vasta sitten juhlien suunnittelu ja järjestelyt. Tukekaa tällaisen ihmeen sijaan mielummin kokeisiin valmistautumisissa ja itse kokeisiin osallistumisessa esim. antamalla lukurauhaa, rahaa eväisiin, kyselemällä ja keskustelemalla aineen asioista ja vähentämällä stressiä, että ei tarvitse tehdä kotitöitä valmistautumisen ja kirjoitusten aikana. Vasta sitten kun kirjoituksista on selvitty kunnialla ja on selvää, että läpi pääsee on aika juhlia tai edes miettiä juhlimista.
Mitä ihmettä? En mä näistä abin kanssa juttele , itsekseni pohdin 😃 Me järjestämme juhlat hänelle, ei hän niitä järjestä.
Ap
Kyllä hänen pitää saada päättää, haluaako yleensä juhlat ja jos haluaa, niin minkälaiset.
Huoh. Tarkoitan aloituksen aihetta. Eli lisäavun palkkaamista. Ei se varsinaisesti liity abiin. Hän saa kyllä toki ehdottaa tarjoiluja, suunnitella vietaslistaa jne, mutta niistä ei tarvitse keskustella vielä tässä kohtaa.
Ap
Oletko edes kysynyt, haluaako hän juhlia???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa abin nyt ensin rauhassa hoitaa kirjoitukset ja aloittamaa vasta sitten juhlien suunnittelu ja järjestelyt. Tukekaa tällaisen ihmeen sijaan mielummin kokeisiin valmistautumisissa ja itse kokeisiin osallistumisessa esim. antamalla lukurauhaa, rahaa eväisiin, kyselemällä ja keskustelemalla aineen asioista ja vähentämällä stressiä, että ei tarvitse tehdä kotitöitä valmistautumisen ja kirjoitusten aikana. Vasta sitten kun kirjoituksista on selvitty kunnialla ja on selvää, että läpi pääsee on aika juhlia tai edes miettiä juhlimista.
Mitä ihmettä? En mä näistä abin kanssa juttele , itsekseni pohdin 😃 Me järjestämme juhlat hänelle, ei hän niitä järjestä.
Ap
Tottakai juttelet ja kysyt haluaako edes juhlia ja missä haluaa järjestettävän. Ketä kutsutaan ja millaiset tarjoilut haluaa.
Tietenkin järjestetään ylioppilaalle juhlat. Ja vanhemmat järjestävät. Myös nuori saa kutsua vieraita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko joillekin ylioppilasjuhlat isokin juhla nykypäivänä?😳 Peruskoulun jatkehan se on, ei muuta.
Jotkut osaavat elämässä pysähtyä saavutusten äärellä, nauttia ja juhlia perheen ja ystävien kanssa. Aika iso juttu elämässä tällaiset tilaisuudet. Surullista,jollei esim ylioppilaaksi pääsyä juhlisteta, vaan mitätöidään.
Meillä ollut molemmilla lapsilla pitopalvelu yo-juhliin ja silti sitä muuta hommaa oli ihan järkyttävän paljon! Pitopalveluun jos päädyt, niin kantsii alkaa kiireen vilkkaa jo kysellä. Ystäväni oli marraskuussa yrittänyt erästä hyvää pitopalvelua eikä ollut enää saanut.
Sukulaiset ja ystävät eivät minun mielestäni kuulu keittiöön vaan juhlimaan vieraina ylioppilasta, mutta tämä on vain minun mielipiteeni :)
Kaikki asiat ja aikataulut kannattaa kirjoittaa johonkin vihkoon ylös, suosittelen!
Ihanaa juhlien suunnittelua sinulle, vaikka stressaavaa niin älyttömän mukavaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa abin nyt ensin rauhassa hoitaa kirjoitukset ja aloittamaa vasta sitten juhlien suunnittelu ja järjestelyt. Tukekaa tällaisen ihmeen sijaan mielummin kokeisiin valmistautumisissa ja itse kokeisiin osallistumisessa esim. antamalla lukurauhaa, rahaa eväisiin, kyselemällä ja keskustelemalla aineen asioista ja vähentämällä stressiä, että ei tarvitse tehdä kotitöitä valmistautumisen ja kirjoitusten aikana. Vasta sitten kun kirjoituksista on selvitty kunnialla ja on selvää, että läpi pääsee on aika juhlia tai edes miettiä juhlimista.
Mitä ihmettä? En mä näistä abin kanssa juttele , itsekseni pohdin 😃 Me järjestämme juhlat hänelle, ei hän niitä järjestä.
Ap
Kyllä hänen pitää saada päättää, haluaako yleensä juhlat ja jos haluaa, niin minkälaiset.
Huoh. Tarkoitan aloituksen aihetta. Eli lisäavun palkkaamista. Ei se varsinaisesti liity abiin. Hän saa kyllä toki ehdottaa tarjoiluja, suunnitella vietaslistaa jne, mutta niistä ei tarvitse keskustella vielä tässä kohtaa.
Ap
Oletko edes kysynyt, haluaako hän juhlia???
Juu ei varmaan missään nimessä halua juhlia. Kaikki ylioppilaat haluavat vain kieriä tervassa ja sirotella tuhkaa päälleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa abin nyt ensin rauhassa hoitaa kirjoitukset ja aloittamaa vasta sitten juhlien suunnittelu ja järjestelyt. Tukekaa tällaisen ihmeen sijaan mielummin kokeisiin valmistautumisissa ja itse kokeisiin osallistumisessa esim. antamalla lukurauhaa, rahaa eväisiin, kyselemällä ja keskustelemalla aineen asioista ja vähentämällä stressiä, että ei tarvitse tehdä kotitöitä valmistautumisen ja kirjoitusten aikana. Vasta sitten kun kirjoituksista on selvitty kunnialla ja on selvää, että läpi pääsee on aika juhlia tai edes miettiä juhlimista.
Mitä ihmettä? En mä näistä abin kanssa juttele , itsekseni pohdin 😃 Me järjestämme juhlat hänelle, ei hän niitä järjestä.
Ap
Kyllä hänen pitää saada päättää, haluaako yleensä juhlat ja jos haluaa, niin minkälaiset.
Huoh. Tarkoitan aloituksen aihetta. Eli lisäavun palkkaamista. Ei se varsinaisesti liity abiin. Hän saa kyllä toki ehdottaa tarjoiluja, suunnitella vietaslistaa jne, mutta niistä ei tarvitse keskustella vielä tässä kohtaa.
Ap
Oletko edes kysynyt, haluaako hän juhlia???
Juu ei varmaan missään nimessä halua juhlia. Kaikki ylioppilaat haluavat vain kieriä tervassa ja sirotella tuhkaa päälleen.
Se on kuule ihan sen ylioppilaan asia haluaako juhlia ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näe, että yo-juhlat eroaisi käytännössä mitenkään normaaleista pikkulapsen sukulaissynttäreistä. Samat vieraat, noin 40 henkeä ja suolaista & makeaa pöytään. Vaatteet ehkä vähän hienommat, mutta ei niihinkään ulkopuolista apua tarvita.
Kaikki tarjottavat, mitä vain pystyi, tilattiin muualta. Juhlissa ei ollut ulkopuolista apua, vaan tarjoiluista ym. selvittiin omin voimin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En näe, että yo-juhlat eroaisi käytännössä mitenkään normaaleista pikkulapsen sukulaissynttäreistä. Samat vieraat, noin 40 henkeä ja suolaista & makeaa pöytään. Vaatteet ehkä vähän hienommat, mutta ei niihinkään ulkopuolista apua tarvita.
Kuka tuollaisia sukulaissynttäreitä järjestää lapselle? Ikinä kuullutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kaksin ollaan, ei ketään, ketä kutsua juhliin.
Kaksinkin juhlapäivä on mukavaa viettää. Käykää syömässä pitkän kaavan mukaan. Eikö olekkin helppoa, kun ei tarvi passata vieraita ja ostaa niille tarjottavia. Poksauttakaa shampanjapullo sen kunniaksi.
Kiitos sulle ystävällisestä kommentista! Nuoren puolesta surettaa, kun ei saa muistamisia( multa tietenkin saa) ja juhlia.
Asioista löytyy myös ne hyvät puolet. Yksi niistä on se, että stressi ja vaiva jää pois tässä kuviossa. Voitte nauttia nuoren saavutuksesta täysillä. Onneksi olkoon nuorellesi täältä meiltä! Hän on päässyt tavoitteessaan maaliin, ja se on hienoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa abin nyt ensin rauhassa hoitaa kirjoitukset ja aloittamaa vasta sitten juhlien suunnittelu ja järjestelyt. Tukekaa tällaisen ihmeen sijaan mielummin kokeisiin valmistautumisissa ja itse kokeisiin osallistumisessa esim. antamalla lukurauhaa, rahaa eväisiin, kyselemällä ja keskustelemalla aineen asioista ja vähentämällä stressiä, että ei tarvitse tehdä kotitöitä valmistautumisen ja kirjoitusten aikana. Vasta sitten kun kirjoituksista on selvitty kunnialla ja on selvää, että läpi pääsee on aika juhlia tai edes miettiä juhlimista.
Mitä ihmettä? En mä näistä abin kanssa juttele , itsekseni pohdin 😃 Me järjestämme juhlat hänelle, ei hän niitä järjestä.
Ap
Kyllä hänen pitää saada päättää, haluaako yleensä juhlat ja jos haluaa, niin minkälaiset.
Huoh. Tarkoitan aloituksen aihetta. Eli lisäavun palkkaamista. Ei se varsinaisesti liity abiin. Hän saa kyllä toki ehdottaa tarjoiluja, suunnitella vietaslistaa jne, mutta niistä ei tarvitse keskustella vielä tässä kohtaa.
Ap
Oletko edes kysynyt, haluaako hän juhlia???
Aiheellista kysyä. Inhosin äidin asennetta järjestää kyselemättä juhlakalulta tai keltään mitään . Oli ylppärit tahi rippijuhlat. Tietysti isot juhlat omin voimin. Tietysti siskot keittiöön asumaan juhlien sijaan. Tietysti avoin kutsu. Tietysti siskojen häissä kutsuttuja serkkujen kaimoja myöten jne...omien häiden ja lapsen rippijuhlien suhteen pidin pääni ja äiti kakisteli. Kuuntelin teiniä ja kahviteltiin vain pikkuporukalla, häissä meitä oli yhteensä yli puolet vähemmän kun siskojen . Jos meille ylioppilas tulee, minä en päätä juhlista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe, että yo-juhlat eroaisi käytännössä mitenkään normaaleista pikkulapsen sukulaissynttäreistä. Samat vieraat, noin 40 henkeä ja suolaista & makeaa pöytään. Vaatteet ehkä vähän hienommat, mutta ei niihinkään ulkopuolista apua tarvita.
Kuka tuollaisia sukulaissynttäreitä järjestää lapselle? Ikinä kuullutkaan.
Mikä tuossa on niin ihmeellistä? Isovanhemmat, tädit & sedät lapsineen sekä isotädit&sedät perheineen. Jälkimmäisistä kaikki asuvat käytännössä naapurissa, miksi ihmeessä emme kutsuisi heitä? Tai mistä aletaan rajaamaan, ketä ei kutsuta? Meille mahtuu kyllä koko suku juhliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kaksin ollaan, ei ketään, ketä kutsua juhliin.
Kaksinkin juhlapäivä on mukavaa viettää. Käykää syömässä pitkän kaavan mukaan. Eikö olekkin helppoa, kun ei tarvi passata vieraita ja ostaa niille tarjottavia. Poksauttakaa shampanjapullo sen kunniaksi.
Kiitos sulle ystävällisestä kommentista! Nuoren puolesta surettaa, kun ei saa muistamisia( multa tietenkin saa) ja juhlia.
Asioista löytyy myös ne hyvät puolet. Yksi niistä on se, että stressi ja vaiva jää pois tässä kuviossa. Voitte nauttia nuoren saavutuksesta täysillä. Onneksi olkoon nuorellesi täältä meiltä! Hän on päässyt tavoitteessaan maaliin, ja se on hienoa.
Niin, se on nuoren saavutus, eikä äidin. Kenelläkään ei ole oikeutta ottaa kunniaa tästä. Nykyään tuo ylioppilastutkinto ei myöskään valitettavasti ole vielä mitään. Omalla kohdalla ylioppilaaksi pääsystä seurasi pahoja ongelmia ja vaikeuksia ja tapahtumakulku, joka vaikuttaa suuresti nykypäivänäkin. Jouduin siis täysin tyhmänä mistään mitään tietämättömänä nuorena ilmoittautumaan työttömäksi. Avun sijaan sain vain julmaa kohtelua TE-toimistosta, Kelasta ja sossusta. Tämä jätti syvät traumat, joista en ole koskaan toipunut, toki uusia traumoja on tuonkin jälkeen syntynyt. Rahaa en saanut mistään ja opiskelemaan en päässyt, enkä työtä löytänyt. Tuolta ajalta on selvästi peräisin siis myös selkeä mielenterveysongelmieni alku. Näitä ylioppilasjuhliini tunkeneita ei myöskään kiinnostanut enää juhlien jälkeen tilanteeni. Mitään apua tai tukea ei ole tuolta herunut suurien vaikeuksieni keskellä. Juhliin kannattaa siis kutsua vain sellaisia vieraita, joita nuori oikeasti kiinnostaa ja jotka ovat valmiita auttamaan nuorta myös tämän vaikeuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Kaksin ollaan, ei ketään, ketä kutsua juhliin.
Kaksinkin juhlapäivä on mukavaa viettää. Käykää syömässä pitkän kaavan mukaan. Eikö olekkin helppoa, kun ei tarvi passata vieraita ja ostaa niille tarjottavia. Poksauttakaa shampanjapullo sen kunniaksi.
Kiitos sulle ystävällisestä kommentista! Nuoren puolesta surettaa, kun ei saa muistamisia( multa tietenkin saa) ja juhlia.
Asioista löytyy myös ne hyvät puolet. Yksi niistä on se, että stressi ja vaiva jää pois tässä kuviossa. Voitte nauttia nuoren saavutuksesta täysillä. Onneksi olkoon nuorellesi täältä meiltä! Hän on päässyt tavoitteessaan maaliin, ja se on hienoa.
Niin, se on nuoren saavutus, eikä äidin. Kenelläkään ei ole oikeutta ottaa kunniaa tästä. Nykyään tuo ylioppilastutkinto ei myöskään valitettavasti ole vielä mitään. Omalla kohdalla ylioppilaaksi pääsystä seurasi pahoja ongelmia ja vaikeuksia ja tapahtumakulku, joka vaikuttaa suuresti nykypäivänäkin. Jouduin siis täysin tyhmänä mistään mitään tietämättömänä nuorena ilmoittautumaan työttömäksi. Avun sijaan sain vain julmaa kohtelua TE-toimistosta, Kelasta ja sossusta. Tämä jätti syvät traumat, joista en ole koskaan toipunut, toki uusia traumoja on tuonkin jälkeen syntynyt. Rahaa en saanut mistään ja opiskelemaan en päässyt, enkä työtä löytänyt. Tuolta ajalta on selvästi peräisin siis myös selkeä mielenterveysongelmieni alku. Näitä ylioppilasjuhliini tunkeneita ei myöskään kiinnostanut enää juhlien jälkeen tilanteeni. Mitään apua tai tukea ei ole tuolta herunut suurien vaikeuksieni keskellä. Juhliin kannattaa siis kutsua vain sellaisia vieraita, joita nuori oikeasti kiinnostaa ja jotka ovat valmiita auttamaan nuorta myös tämän vaikeuksissa.
Nykyään elämäni onkin sitten todella vaikeaa, mutta ketään ei kiinnosta. Apua ei saa mistään, ei yhteiskunnalta, eikä sukulaisilta. Ketään ei kiinnosta. Korostan toki, että sen avun pitäisi tulla lähinnä yhteiskunnalta, eikä sinällään vastentahtoisia sukulaisia pitäisi pakottaa auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa abin nyt ensin rauhassa hoitaa kirjoitukset ja aloittamaa vasta sitten juhlien suunnittelu ja järjestelyt. Tukekaa tällaisen ihmeen sijaan mielummin kokeisiin valmistautumisissa ja itse kokeisiin osallistumisessa esim. antamalla lukurauhaa, rahaa eväisiin, kyselemällä ja keskustelemalla aineen asioista ja vähentämällä stressiä, että ei tarvitse tehdä kotitöitä valmistautumisen ja kirjoitusten aikana. Vasta sitten kun kirjoituksista on selvitty kunnialla ja on selvää, että läpi pääsee on aika juhlia tai edes miettiä juhlimista.
Ja kysykää tulevalta ylioppilaalta, että haluaako tämä edes juhlia, siis sellaisia pönötysjuhlia, joissa vieraina on sukulaisia ja jossa äiti päättää kaikesta oman mielensä mukaan ja vetää päälle sellaiset kulissit, että pahaa tekee ja lopulta uhriutuu.
Tämä. Uhriutuminen raivostuttaa ensinnäkin abin, joka ei välttämättä haluaisi edes juhlia tai vain perheen kesken.
Entäpä, jos abi ei saakaan yo-todistusta syystä tai toisesta. Lopullinen tieto tulee vasta loppukuusta, ei todistusta, ei juhlia. Kuka repii pelihousut tai tässä tapauksessa esiliinan. Äiti. "maailmanloppu, häpeä, mitä minä sanon sukulaisille ja ystäville"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe, että yo-juhlat eroaisi käytännössä mitenkään normaaleista pikkulapsen sukulaissynttäreistä. Samat vieraat, noin 40 henkeä ja suolaista & makeaa pöytään. Vaatteet ehkä vähän hienommat, mutta ei niihinkään ulkopuolista apua tarvita.
Kuka tuollaisia sukulaissynttäreitä järjestää lapselle? Ikinä kuullutkaan.
Mikä tuossa on niin ihmeellistä? Isovanhemmat, tädit & sedät lapsineen sekä isotädit&sedät perheineen. Jälkimmäisistä kaikki asuvat käytännössä naapurissa, miksi ihmeessä emme kutsuisi heitä? Tai mistä aletaan rajaamaan, ketä ei kutsuta? Meille mahtuu kyllä koko suku juhliin.
No ei tuo ainakaan mitään yleistä ole.
Yleensä kai maisteriksi valmistuva järkkää itse juhlat kavereilleen. Mutta olen kuullut että joskus vanhemmat pitää lähisuvulle erikseen juhlat, jos on vielä isovanhempia elossa jne. kun ei sinne opiskelijakämppään ehkä juhlijoita oikein mahdu.