Lue keskustelun säännöt.
Mies on ihastunut meidän perheneuvolan psykologiin
09.03.2023 |
Pari kertaa ollaan käyty perheneuvolassa lapsen asioissa, tarvitsisi terapiaa, mieluiten toimintaterapiaa. Vastaanotolla ollut ensin psykologi ja perheterapeutti, nyt viimeiset kaksi kertaa pelkästään psykologi. Mua turhauttaa, koska mennyt tähän "lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus"-lätinäksi, mutta vielä enemmän nousee savu korvista kun mies selvsti on mennyt ihastumaan tuohon psykologiin. Lässyyttää niitä juttuja käynnin jälkeenkin, tyyliin "Minna" oli oikeassa siinä mitä sanoi xxx:stä, huomasitko miten "Minna" oli mun kanssa tästä samaa mieltä, "Minnalla" oli tosi kivat farkut ja muutenkin tykkään siitä tyylistä, "Minna" vaikuttaa tosi fiksulta, onkohan se sinkku kun ei oo sormusta. Jne jne jne. Lisäksi oli googlannut psykologin ja katsonut ammattilaisten hakupalvelusta, että on miestä 5 vuotta vanhempi ja nyt pällistelee sitä, että miten voi olla niin nuoren ja hyvännäköinen. Menee hermo, ei tekisi enää mieli mennä mutta kun haluaisin todella lapselle sitä toimintaterapiaa.
Kommentit (212)
Jätä tuommoinen äijä. Jos katselee muita sillä silmällä niin ei ole sinun huomiosi arvoinen. Hän ei selvästi arvosta sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Pirkko oli saanut tarpeekseen miehensä Markuksen psykologiin kohdistamista kuolaavista katseista. Hän alkoi katsella lähiseudun tarjontaa yksilöpsykologeista, ja kiinnitti huomionsa heti Henrikiin (29). Henrik oli kuvassaan treenatun näköinen ja tietenkin Markusta myös huomattavasti nuorempi. Anna-Pirkko varasi ajan oitis Henrikille. Seuraavalla viikolla, kun vastaanottokäynnin aika koitti, Anna-Pirkko, myöhemmin Ap, ajeli säärensä ja jo pitkään huomiotta vaille jääneen häpyvärkkinsä. Hän asteli Henrikin vastaanotolle tuhmaa mansikanpunaa (Mac) huulissaan. Henrik oli luonnossa vielä komeampi kuin kuvassa. Ap tunsi jalkovälinsä kostuvan jo Henrikin katseesta. Aplla oli aina ollut pieni lääkärifetissi, ja mielessään hän harmitteli, etteivät psykologit ensinnäkään olleet lääkäreitä ensinkään, eivätkä pukeutuneet valkoiseen takkiin.
Henrik huokaisi mielessään Ap:n kiimaisen katseen nähtyään, taasko näitä puutteessa eläviä perheenäitejä. Hän oli kyllä huomannut, minkä perässä naiset sankoin joukoin hänen vastaanotolleen oikein vaelsivat, ja muutaman kerran jo ottanut tilanteen suomat edut vastaan. "Niin, mistä aloittaisin", Ap takelteli. Henrik katsoi lämpimästi AP:n silmiin, ja vilkaisi tarkoituksellisen pitkään tämän avointa kaula-akkoa. Ap tunsi punastuvansa. Hän jatkoi "Niin, mieheni ei oikein osaa antaa minulle tarvitsemaani huomiota, ja nyt kun olen huomannut hänen kiinnostuvan muista naisista, se on entisestään madaltanut itsetuntoani". Ap tunsi kyynelten kihoavan poskilleen. Henrik nousi tuoliltaan Ap:n viereen, ojensi nenäliinan ja laittoin käden Ap:n reidelle. Sanaakaan sanomatta Henrik alkoi avata vetoketjuaan. Ap oli hyvin hämillään, samaan aikaan surullinen, jännittynyt, ja myös äärimmäisen kiihottunut tilanteesta.
Henrik avasi merinovillaisen villatakkinsa vetoketjun ja pahoitteli huoneen normaalia kuumempaa lämpötilaa. Huolto on tilattu, mutta se kestää. Mies asetteli villatakkinsa työtuolinsa selkänojan päälle ja kävi istumaan. Nyt hänen päällään oli Burzumin bändipaita, mikä ehkä oli hieman poikkeuksellista, mutta korosti hänen salaperäistä, hieman synkkääkin luonnettaan sopivan hienovaraisesti, alleviivaamatta. Normaalisti bändipaidat näkyivät vain hieman pikkutakin tai villatakin alta.
Yllättäen Henrikin puhelin soi. Anteeksi ap, vastaan tähän nopeasti niin pääsemme aloittamaan. Henrik kävi lyhyen keskustelun oletettavasti puolisonsa kanssa. Muistathan laittaa makaronilaatikkoon kunnolla maitoa, tiedät, etten pidä lainkaan siitä kuivasta käntystä, jota siitä tulee ilman kostuketta. Mikään ketsuppi tai muu ei sitä jälkikäteen kostuta. Henrik sanoi hieman kiivautta äänessään. Pahoittelen, puolisoni Joakim kyselee aina ruonlaittoon liittyviä asioita, nyt voimme aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Pirkko oli saanut tarpeekseen miehensä Markuksen psykologiin kohdistamista kuolaavista katseista. Hän alkoi katsella lähiseudun tarjontaa yksilöpsykologeista, ja kiinnitti huomionsa heti Henrikiin (29). Henrik oli kuvassaan treenatun näköinen ja tietenkin Markusta myös huomattavasti nuorempi. Anna-Pirkko varasi ajan oitis Henrikille. Seuraavalla viikolla, kun vastaanottokäynnin aika koitti, Anna-Pirkko, myöhemmin Ap, ajeli säärensä ja jo pitkään huomiotta vaille jääneen häpyvärkkinsä. Hän asteli Henrikin vastaanotolle tuhmaa mansikanpunaa (Mac) huulissaan. Henrik oli luonnossa vielä komeampi kuin kuvassa. Ap tunsi jalkovälinsä kostuvan jo Henrikin katseesta. Aplla oli aina ollut pieni lääkärifetissi, ja mielessään hän harmitteli, etteivät psykologit ensinnäkään olleet lääkäreitä ensinkään, eivätkä pukeutuneet valkoiseen takkiin.
Henrik huokaisi mielessään Ap:n kiimaisen katseen nähtyään, taasko näitä puutteessa eläviä perheenäitejä. Hän oli kyllä huomannut, minkä perässä naiset sankoin joukoin hänen vastaanotolleen oikein vaelsivat, ja muutaman kerran jo ottanut tilanteen suomat edut vastaan. "Niin, mistä aloittaisin", Ap takelteli. Henrik katsoi lämpimästi AP:n silmiin, ja vilkaisi tarkoituksellisen pitkään tämän avointa kaula-akkoa. Ap tunsi punastuvansa. Hän jatkoi "Niin, mieheni ei oikein osaa antaa minulle tarvitsemaani huomiota, ja nyt kun olen huomannut hänen kiinnostuvan muista naisista, se on entisestään madaltanut itsetuntoani". Ap tunsi kyynelten kihoavan poskilleen. Henrik nousi tuoliltaan Ap:n viereen, ojensi nenäliinan ja laittoin käden Ap:n reidelle. Sanaakaan sanomatta Henrik alkoi avata vetoketjuaan. Ap oli hyvin hämillään, samaan aikaan surullinen, jännittynyt, ja myös äärimmäisen kiihottunut tilanteesta.
Henrik avasi merinovillaisen villatakkinsa vetoketjun ja pahoitteli huoneen normaalia kuumempaa lämpötilaa. Huolto on tilattu, mutta se kestää. Mies asetteli villatakkinsa työtuolinsa selkänojan päälle ja kävi istumaan. Nyt hänen päällään oli Burzumin bändipaita, mikä ehkä oli hieman poikkeuksellista, mutta korosti hänen salaperäistä, hieman synkkääkin luonnettaan sopivan hienovaraisesti, alleviivaamatta. Normaalisti bändipaidat näkyivät vain hieman pikkutakin tai villatakin alta.
Tää oli hyvä käänne! :D Jatkoa, kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Pirkko oli saanut tarpeekseen miehensä Markuksen psykologiin kohdistamista kuolaavista katseista. Hän alkoi katsella lähiseudun tarjontaa yksilöpsykologeista, ja kiinnitti huomionsa heti Henrikiin (29). Henrik oli kuvassaan treenatun näköinen ja tietenkin Markusta myös huomattavasti nuorempi. Anna-Pirkko varasi ajan oitis Henrikille. Seuraavalla viikolla, kun vastaanottokäynnin aika koitti, Anna-Pirkko, myöhemmin Ap, ajeli säärensä ja jo pitkään huomiotta vaille jääneen häpyvärkkinsä. Hän asteli Henrikin vastaanotolle tuhmaa mansikanpunaa (Mac) huulissaan. Henrik oli luonnossa vielä komeampi kuin kuvassa. Ap tunsi jalkovälinsä kostuvan jo Henrikin katseesta. Aplla oli aina ollut pieni lääkärifetissi, ja mielessään hän harmitteli, etteivät psykologit ensinnäkään olleet lääkäreitä ensinkään, eivätkä pukeutuneet valkoiseen takkiin.
Henrik huokaisi mielessään Ap:n kiimaisen katseen nähtyään, taasko näitä puutteessa eläviä perheenäitejä. Hän oli kyllä huomannut, minkä perässä naiset sankoin joukoin hänen vastaanotolleen oikein vaelsivat, ja muutaman kerran jo ottanut tilanteen suomat edut vastaan. "Niin, mistä aloittaisin", Ap takelteli. Henrik katsoi lämpimästi AP:n silmiin, ja vilkaisi tarkoituksellisen pitkään tämän avointa kaula-akkoa. Ap tunsi punastuvansa. Hän jatkoi "Niin, mieheni ei oikein osaa antaa minulle tarvitsemaani huomiota, ja nyt kun olen huomannut hänen kiinnostuvan muista naisista, se on entisestään madaltanut itsetuntoani". Ap tunsi kyynelten kihoavan poskilleen. Henrik nousi tuoliltaan Ap:n viereen, ojensi nenäliinan ja laittoin käden Ap:n reidelle. Sanaakaan sanomatta Henrik alkoi avata vetoketjuaan. Ap oli hyvin hämillään, samaan aikaan surullinen, jännittynyt, ja myös äärimmäisen kiihottunut tilanteesta.
Henrik avasi merinovillaisen villatakkinsa vetoketjun ja pahoitteli huoneen normaalia kuumempaa lämpötilaa. Huolto on tilattu, mutta se kestää. Mies asetteli villatakkinsa työtuolinsa selkänojan päälle ja kävi istumaan. Nyt hänen päällään oli Burzumin bändipaita, mikä ehkä oli hieman poikkeuksellista, mutta korosti hänen salaperäistä, hieman synkkääkin luonnettaan sopivan hienovaraisesti, alleviivaamatta. Normaalisti bändipaidat näkyivät vain hieman pikkutakin tai villatakin alta.
Yllättäen Henrikin puhelin soi. Anteeksi ap, vastaan tähän nopeasti niin pääsemme aloittamaan. Henrik kävi lyhyen keskustelun oletettavasti puolisonsa kanssa. Muistathan laittaa makaronilaatikkoon kunnolla maitoa, tiedät, etten pidä lainkaan siitä kuivasta käntystä, jota siitä tulee ilman kostuketta. Mikään ketsuppi tai muu ei sitä jälkikäteen kostuta. Henrik sanoi hieman kiivautta äänessään. Pahoittelen, puolisoni Joakim kyselee aina ruonlaittoon liittyviä asioita, nyt voimme aloittaa.
Voi ei!!! :(
AP parka! :( Ja Henrikille miinusta, saisi pitää asiakkaiden aikana oman kännykkänsä kiinni, vastaamisesta puhumattakaan
Psykologiin on helppo ihastua koska osaa aina vetää oikeista naruista... Jotkut miehet vaan ovat niin yksinkertaisia että luulevat siinä olevan jotain syvempää, varsinkin kun toinen on omissa silmissään viehättävä. Tosiasia on että tekee vain omaa työtään ilman että tunteita on suuntaan eikä toiseen. Miehesi tekee itsestään kyllä hölmön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä hän yrittääkin tehdä sulle mustis juttuja? Onko parisuhde kunnossa? Ala sinä kehumaan naapurin urosta tms. Kuinka mukavia juttelee ja kohtelias kaikin puolin. Tai selaa miesten kuvia netistä ja huokaile
Syvään.
Tulee mieleen palstalla vaikuttanut, kirjoitteleekohan vieläkin, ns. terapiahullu. Keski-ikäinen nainen, joka oli rakastunut naisterapeuttiinsa, joka oli kaunis, lämmin, ymmärtäväinen ja tyylikäs. Harkitsi eroakin miehestään tuon takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Pirkko oli saanut tarpeekseen miehensä Markuksen psykologiin kohdistamista kuolaavista katseista. Hän alkoi katsella lähiseudun tarjontaa yksilöpsykologeista, ja kiinnitti huomionsa heti Henrikiin (29). Henrik oli kuvassaan treenatun näköinen ja tietenkin Markusta myös huomattavasti nuorempi. Anna-Pirkko varasi ajan oitis Henrikille. Seuraavalla viikolla, kun vastaanottokäynnin aika koitti, Anna-Pirkko, myöhemmin Ap, ajeli säärensä ja jo pitkään huomiotta vaille jääneen häpyvärkkinsä. Hän asteli Henrikin vastaanotolle tuhmaa mansikanpunaa (Mac) huulissaan. Henrik oli luonnossa vielä komeampi kuin kuvassa. Ap tunsi jalkovälinsä kostuvan jo Henrikin katseesta. Aplla oli aina ollut pieni lääkärifetissi, ja mielessään hän harmitteli, etteivät psykologit ensinnäkään olleet lääkäreitä ensinkään, eivätkä pukeutuneet valkoiseen takkiin.
Henrik huokaisi mielessään Ap:n kiimaisen katseen nähtyään, taasko näitä puutteessa eläviä perheenäitejä. Hän oli kyllä huomannut, minkä perässä naiset sankoin joukoin hänen vastaanotolleen oikein vaelsivat, ja muutaman kerran jo ottanut tilanteen suomat edut vastaan. "Niin, mistä aloittaisin", Ap takelteli. Henrik katsoi lämpimästi AP:n silmiin, ja vilkaisi tarkoituksellisen pitkään tämän avointa kaula-akkoa. Ap tunsi punastuvansa. Hän jatkoi "Niin, mieheni ei oikein osaa antaa minulle tarvitsemaani huomiota, ja nyt kun olen huomannut hänen kiinnostuvan muista naisista, se on entisestään madaltanut itsetuntoani". Ap tunsi kyynelten kihoavan poskilleen. Henrik nousi tuoliltaan Ap:n viereen, ojensi nenäliinan ja laittoin käden Ap:n reidelle. Sanaakaan sanomatta Henrik alkoi avata vetoketjuaan. Ap oli hyvin hämillään, samaan aikaan surullinen, jännittynyt, ja myös äärimmäisen kiihottunut tilanteesta.
Henrik avasi merinovillaisen villatakkinsa vetoketjun ja pahoitteli huoneen normaalia kuumempaa lämpötilaa. Huolto on tilattu, mutta se kestää. Mies asetteli villatakkinsa työtuolinsa selkänojan päälle ja kävi istumaan. Nyt hänen päällään oli Burzumin bändipaita, mikä ehkä oli hieman poikkeuksellista, mutta korosti hänen salaperäistä, hieman synkkääkin luonnettaan sopivan hienovaraisesti, alleviivaamatta. Normaalisti bändipaidat näkyivät vain hieman pikkutakin tai villatakin alta.
Yllättäen Henrikin puhelin soi. Anteeksi ap, vastaan tähän nopeasti niin pääsemme aloittamaan. Henrik kävi lyhyen keskustelun oletettavasti puolisonsa kanssa. Muistathan laittaa makaronilaatikkoon kunnolla maitoa, tiedät, etten pidä lainkaan siitä kuivasta käntystä, jota siitä tulee ilman kostuketta. Mikään ketsuppi tai muu ei sitä jälkikäteen kostuta. Henrik sanoi hieman kiivautta äänessään. Pahoittelen, puolisoni Joakim kyselee aina ruonlaittoon liittyviä asioita, nyt voimme aloittaa.
Voi ei!!! :(
AP parka! :( Ja Henrikille miinusta, saisi pitää asiakkaiden aikana oman kännykkänsä kiinni, vastaamisesta puhumattakaan
Henrik on nuori ja hieman ymmärtämätön joissakin asioissa ja joissakin hän ottaa tahallisen riskin, koska Joakimille vastaamattomuus toisi enemmän ongelmia. Puoliso on kovin huomionhakuinen ja hieman narsistinenkin persoona.
Aika tavallista, että kriisin keskellä ihastuu niihin auttajiin. Ihan samalla tavalla kuin synnytyksessä ollutta kätilöä muistellaan vuosien päästäkin ihana ihmisenä tai lääkäriä oman vanhemman kuolinvuoteelta. Varmaan samasta syystä ihmiset tykkää myös uniformuista ja erityisesti lentäjät ja lentoemännät saa huokailemaan.
Kun on itse tunteiden vallassa ja neuvoton, voi olla helppo kokea ihastuksen tunteita siihen henkilöön, joka osaa olla järkevä ja rakentava ja rauhallinen kriisitilanteessa. Samassa veneessä oleva, kuten oma vaimo, voi tietenkin tuntua terapeutin rinnalla idiootilta, koska se puolison ahdistus ja tunnereaktiot aiheuttaa myös itsessä ahdistusta.
Työpaikkaromansseissakin toinen osapuoli on yleensä se kuuntelija ja ymmärtäjä, johon ensiksi tukeutuu ja sitten tunteet syttyy. Kun vaimo ei ymmärrä, sermin takaa löytyy aina joku, joka ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän yrittääkin tehdä sulle mustis juttuja? Onko parisuhde kunnossa? Ala sinä kehumaan naapurin urosta tms. Kuinka mukavia juttelee ja kohtelias kaikin puolin. Tai selaa miesten kuvia netistä ja huokaile
Syvään.
Tämä toimii vain jos nainen on miehelle tärkeä ja hän haluaa edelleen miellyttää tätä. Ap:n tapauksessa tällaista asetelmaa ei enää ole vaan mies hakee avoimesti huomiota muualta eli mitään kunnioitusta ei suhteessa enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi muutenkin tuossa psykologissa ärsyttää, että selvästi kohtelee miestä jotenkin paremmin mitä minua. Miehelle näemmä riittää se, että nyökyttelee ja on samaa mieltä psykologin kanssa, minä tiikeriäitinä taas vähän eri asenteella valvomassa lapsen etua.
Jos olisi rahaa, hankkisin yksityiseltä sen toimintaterapian, ei tarvitsisi tuota pelleilyä ja nähdä 35-vuotiaan miehen käyttäytymässä kuin seiskaluokkalainen finninaama.ap
No ehkäpä tuossa olikin se ongelma: sinä olet "tiikeriäitinä" hyökkäämässä, etkä suostu näkemään mitään selvästi. Tuskin olet kovin vastaanottavainen tai yhteistyökykyinen. Eiköhän kyse ole nyt vain siitä, eikä että sua syrjittäis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työskentelen auttamisalalla. Välillä asiakkaat kokee ihastuneensa. Jotkut niin aidosti, että kertovat sen ja toivovat tutustumista työn ulkopuolella. Tämä kertoo yksinäisyydestä ja meidän kaikkien tarpeesta tulla kuulluiksi ja nähdyiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän yrittääkin tehdä sulle mustis juttuja? Onko parisuhde kunnossa? Ala sinä kehumaan naapurin urosta tms. Kuinka mukavia juttelee ja kohtelias kaikin puolin. Tai selaa miesten kuvia netistä ja huokaile
Syvään.Tämä toimii vain jos nainen on miehelle tärkeä ja hän haluaa edelleen miellyttää tätä. Ap:n tapauksessa tällaista asetelmaa ei enää ole vaan mies hakee avoimesti huomiota muualta eli mitään kunnioitusta ei suhteessa enää ole.
Ja tuollaiset pelailusuhteetko olis kunnioittavia? Älähän viitsi.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt jaksanut lukea koko keskustelu kun tässä on ainakin alussa mukana niin paljon asiattomuuksiakin. En siis tiedä, onko tätä tai vastaavaa jo ehdotettu, mutta ap:n kannattaisi nyt ottaa yhteyttä tuon työntekijän pomoonsa ja kertoa tilanne, siis kaikki tuo tännekin jo kertomansa ja pyytää työntekijän vaihtoa, jos se siis on mahdollista. En nyt halua haukkua ketään, mutta jos tarjolla olisi joku viisikymppinen av-mammaa muistuttava työntekijä niin sellainen saattaisi olla paras tähän tilanteeseen. Tiedän tapauksen, jossa nainen palkkasi lapsiaan hoitamaan juurikin av-mamman, koska pelkäsi miehen kuolaavan lastenhoitajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Pirkko oli saanut tarpeekseen miehensä Markuksen psykologiin kohdistamista kuolaavista katseista. Hän alkoi katsella lähiseudun tarjontaa yksilöpsykologeista, ja kiinnitti huomionsa heti Henrikiin (29). Henrik oli kuvassaan treenatun näköinen ja tietenkin Markusta myös huomattavasti nuorempi. Anna-Pirkko varasi ajan oitis Henrikille. Seuraavalla viikolla, kun vastaanottokäynnin aika koitti, Anna-Pirkko, myöhemmin Ap, ajeli säärensä ja jo pitkään huomiotta vaille jääneen häpyvärkkinsä. Hän asteli Henrikin vastaanotolle tuhmaa mansikanpunaa (Mac) huulissaan. Henrik oli luonnossa vielä komeampi kuin kuvassa. Ap tunsi jalkovälinsä kostuvan jo Henrikin katseesta. Aplla oli aina ollut pieni lääkärifetissi, ja mielessään hän harmitteli, etteivät psykologit ensinnäkään olleet lääkäreitä ensinkään, eivätkä pukeutuneet valkoiseen takkiin.
Henrik huokaisi mielessään Ap:n kiimaisen katseen nähtyään, taasko näitä puutteessa eläviä perheenäitejä. Hän oli kyllä huomannut, minkä perässä naiset sankoin joukoin hänen vastaanotolleen oikein vaelsivat, ja muutaman kerran jo ottanut tilanteen suomat edut vastaan. "Niin, mistä aloittaisin", Ap takelteli. Henrik katsoi lämpimästi AP:n silmiin, ja vilkaisi tarkoituksellisen pitkään tämän avointa kaula-akkoa. Ap tunsi punastuvansa. Hän jatkoi "Niin, mieheni ei oikein osaa antaa minulle tarvitsemaani huomiota, ja nyt kun olen huomannut hänen kiinnostuvan muista naisista, se on entisestään madaltanut itsetuntoani". Ap tunsi kyynelten kihoavan poskilleen. Henrik nousi tuoliltaan Ap:n viereen, ojensi nenäliinan ja laittoin käden Ap:n reidelle. Sanaakaan sanomatta Henrik alkoi avata vetoketjuaan. Ap oli hyvin hämillään, samaan aikaan surullinen, jännittynyt, ja myös äärimmäisen kiihottunut tilanteesta.
Henrik avasi merinovillaisen villatakkinsa vetoketjun ja pahoitteli huoneen normaalia kuumempaa lämpötilaa. Huolto on tilattu, mutta se kestää. Mies asetteli villatakkinsa työtuolinsa selkänojan päälle ja kävi istumaan. Nyt hänen päällään oli Burzumin bändipaita, mikä ehkä oli hieman poikkeuksellista, mutta korosti hänen salaperäistä, hieman synkkääkin luonnettaan sopivan hienovaraisesti, alleviivaamatta. Normaalisti bändipaidat näkyivät vain hieman pikkutakin tai villatakin alta.
Yllättäen Henrikin puhelin soi. Anteeksi ap, vastaan tähän nopeasti niin pääsemme aloittamaan. Henrik kävi lyhyen keskustelun oletettavasti puolisonsa kanssa. Muistathan laittaa makaronilaatikkoon kunnolla maitoa, tiedät, etten pidä lainkaan siitä kuivasta käntystä, jota siitä tulee ilman kostuketta. Mikään ketsuppi tai muu ei sitä jälkikäteen kostuta. Henrik sanoi hieman kiivautta äänessään. Pahoittelen, puolisoni Joakim kyselee aina ruonlaittoon liittyviä asioita, nyt voimme aloittaa.
Voi ei!!! :(
AP parka! :( Ja Henrikille miinusta, saisi pitää asiakkaiden aikana oman kännykkänsä kiinni, vastaamisesta puhumattakaan
Henrik on nuori ja hieman ymmärtämätön joissakin asioissa ja joissakin hän ottaa tahallisen riskin, koska Joakimille vastaamattomuus toisi enemmän ongelmia. Puoliso on kovin huomionhakuinen ja hieman narsistinenkin persoona.
Henrikin ja Joakimin suhde vaikuttaa varsin epätasapainoiselta, ihme ettei Henrik sitä psykologina ymmärrä. Onko Henrik ihan täysin miehiin päin, vai voisiko olla kiinnostusta kuitenkin myös parisuhteessaan turhautuneeseen kotirouvaan? Onhan Henrik ja AP molemmat suhteessaan jossain määrin hätää kärsimässä.
Vierailija kirjoitti:
En nyt jaksanut lukea koko keskustelu kun tässä on ainakin alussa mukana niin paljon asiattomuuksiakin. En siis tiedä, onko tätä tai vastaavaa jo ehdotettu, mutta ap:n kannattaisi nyt ottaa yhteyttä tuon työntekijän pomoonsa ja kertoa tilanne, siis kaikki tuo tännekin jo kertomansa ja pyytää työntekijän vaihtoa, jos se siis on mahdollista. En nyt halua haukkua ketään, mutta jos tarjolla olisi joku viisikymppinen av-mammaa muistuttava työntekijä niin sellainen saattaisi olla paras tähän tilanteeseen. Tiedän tapauksen, jossa nainen palkkasi lapsiaan hoitamaan juurikin av-mamman, koska pelkäsi miehen kuolaavan lastenhoitajaa.
Tässä voi olla kyse myös ihan siitä, että mies on ihastunut tunteeseen, että jokin nainen kohtelee häntä arvostavasti, hyväksyen, kuunnellen ja ystävällisesti. Jos ei noita saa kotoa, niin voi ihastua hyvinkin vaikka siihen 50-vuotiaaseen av-mammaan. Äitini on eläkkeellä olevan perheterapeutti, ja häneen on vielä eläkeiän kynnykselläkin perheeniskät ihastuneet tai kohdistaneet muutoin helliä tunteita. Kyse ei ole varsinaisesta ihastumisesta, vaan osa sitä terapiaprosessia. Siinä ei ratkaisu ole työntekijän vaihtaminen vaan asiakkaalla heränneiden tunteiden läpikäyminen ja niiden normalisointi.
Tosin ap:n tapauksessa ei ilmeisesti ole kyseessä ainakaan vielä mikään perheterapia, mutta silti voisi ehkä ottaa puheeksi ja pohtia yhdessä, mistä ilmiöstä on kyse. Ei tietenkään lapsen läsnäollessa, mikäli lapsi on mukana tapaamisilla myös.
Miehen tavoite on päästä lykkimään Minnaa:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Pirkko oli saanut tarpeekseen miehensä Markuksen psykologiin kohdistamista kuolaavista katseista. Hän alkoi katsella lähiseudun tarjontaa yksilöpsykologeista, ja kiinnitti huomionsa heti Henrikiin (29). Henrik oli kuvassaan treenatun näköinen ja tietenkin Markusta myös huomattavasti nuorempi. Anna-Pirkko varasi ajan oitis Henrikille. Seuraavalla viikolla, kun vastaanottokäynnin aika koitti, Anna-Pirkko, myöhemmin Ap, ajeli säärensä ja jo pitkään huomiotta vaille jääneen häpyvärkkinsä. Hän asteli Henrikin vastaanotolle tuhmaa mansikanpunaa (Mac) huulissaan. Henrik oli luonnossa vielä komeampi kuin kuvassa. Ap tunsi jalkovälinsä kostuvan jo Henrikin katseesta. Aplla oli aina ollut pieni lääkärifetissi, ja mielessään hän harmitteli, etteivät psykologit ensinnäkään olleet lääkäreitä ensinkään, eivätkä pukeutuneet valkoiseen takkiin.
Henrik huokaisi mielessään Ap:n kiimaisen katseen nähtyään, taasko näitä puutteessa eläviä perheenäitejä. Hän oli kyllä huomannut, minkä perässä naiset sankoin joukoin hänen vastaanotolleen oikein vaelsivat, ja muutaman kerran jo ottanut tilanteen suomat edut vastaan. "Niin, mistä aloittaisin", Ap takelteli. Henrik katsoi lämpimästi AP:n silmiin, ja vilkaisi tarkoituksellisen pitkään tämän avointa kaula-akkoa. Ap tunsi punastuvansa. Hän jatkoi "Niin, mieheni ei oikein osaa antaa minulle tarvitsemaani huomiota, ja nyt kun olen huomannut hänen kiinnostuvan muista naisista, se on entisestään madaltanut itsetuntoani". Ap tunsi kyynelten kihoavan poskilleen. Henrik nousi tuoliltaan Ap:n viereen, ojensi nenäliinan ja laittoin käden Ap:n reidelle. Sanaakaan sanomatta Henrik alkoi avata vetoketjuaan. Ap oli hyvin hämillään, samaan aikaan surullinen, jännittynyt, ja myös äärimmäisen kiihottunut tilanteesta.
Henrik avasi merinovillaisen villatakkinsa vetoketjun ja pahoitteli huoneen normaalia kuumempaa lämpötilaa. Huolto on tilattu, mutta se kestää. Mies asetteli villatakkinsa työtuolinsa selkänojan päälle ja kävi istumaan. Nyt hänen päällään oli Burzumin bändipaita, mikä ehkä oli hieman poikkeuksellista, mutta korosti hänen salaperäistä, hieman synkkääkin luonnettaan sopivan hienovaraisesti, alleviivaamatta. Normaalisti bändipaidat näkyivät vain hieman pikkutakin tai villatakin alta.
Yllättäen Henrikin puhelin soi. Anteeksi ap, vastaan tähän nopeasti niin pääsemme aloittamaan. Henrik kävi lyhyen keskustelun oletettavasti puolisonsa kanssa. Muistathan laittaa makaronilaatikkoon kunnolla maitoa, tiedät, etten pidä lainkaan siitä kuivasta käntystä, jota siitä tulee ilman kostuketta. Mikään ketsuppi tai muu ei sitä jälkikäteen kostuta. Henrik sanoi hieman kiivautta äänessään. Pahoittelen, puolisoni Joakim kyselee aina ruonlaittoon liittyviä asioita, nyt voimme aloittaa.
Voi ei!!! :(
AP parka! :( Ja Henrikille miinusta, saisi pitää asiakkaiden aikana oman kännykkänsä kiinni, vastaamisesta puhumattakaan
Henrik on nuori ja hieman ymmärtämätön joissakin asioissa ja joissakin hän ottaa tahallisen riskin, koska Joakimille vastaamattomuus toisi enemmän ongelmia. Puoliso on kovin huomionhakuinen ja hieman narsistinenkin persoona.
Henrikin ja Joakimin suhde vaikuttaa varsin epätasapainoiselta, ihme ettei Henrik sitä psykologina ymmärrä. Onko Henrik ihan täysin miehiin päin, vai voisiko olla kiinnostusta kuitenkin myös parisuhteessaan turhautuneeseen kotirouvaan? Onhan Henrik ja AP molemmat suhteessaan jossain määrin hätää kärsimässä.
Henrik on umpihomo. Hän ei kärsi suhteessaan vaan päin vastoin hallitsee sitä sanattomalla ja kokonaisvaltaisella tavalla. Joakimin ruokapuheluihin vastaaminen on vain myönnytys, joka pitää ailahtelevaisen Joakimin ruodussa. Henrikillä ei ole hätää, eikä hän pidä tiikeriäideistä. Päin vastoin, hän kokee pientä orastavaa vastenmielisyyden tunnetta kaikesta valittavaan naisihmiseen, joka ei näe omaa rooliaan asioiden kulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Pirkko oli saanut tarpeekseen miehensä Markuksen psykologiin kohdistamista kuolaavista katseista. Hän alkoi katsella lähiseudun tarjontaa yksilöpsykologeista, ja kiinnitti huomionsa heti Henrikiin (29). Henrik oli kuvassaan treenatun näköinen ja tietenkin Markusta myös huomattavasti nuorempi. Anna-Pirkko varasi ajan oitis Henrikille. Seuraavalla viikolla, kun vastaanottokäynnin aika koitti, Anna-Pirkko, myöhemmin Ap, ajeli säärensä ja jo pitkään huomiotta vaille jääneen häpyvärkkinsä. Hän asteli Henrikin vastaanotolle tuhmaa mansikanpunaa (Mac) huulissaan. Henrik oli luonnossa vielä komeampi kuin kuvassa. Ap tunsi jalkovälinsä kostuvan jo Henrikin katseesta. Aplla oli aina ollut pieni lääkärifetissi, ja mielessään hän harmitteli, etteivät psykologit ensinnäkään olleet lääkäreitä ensinkään, eivätkä pukeutuneet valkoiseen takkiin.
Henrik huokaisi mielessään Ap:n kiimaisen katseen nähtyään, taasko näitä puutteessa eläviä perheenäitejä. Hän oli kyllä huomannut, minkä perässä naiset sankoin joukoin hänen vastaanotolleen oikein vaelsivat, ja muutaman kerran jo ottanut tilanteen suomat edut vastaan. "Niin, mistä aloittaisin", Ap takelteli. Henrik katsoi lämpimästi AP:n silmiin, ja vilkaisi tarkoituksellisen pitkään tämän avointa kaula-akkoa. Ap tunsi punastuvansa. Hän jatkoi "Niin, mieheni ei oikein osaa antaa minulle tarvitsemaani huomiota, ja nyt kun olen huomannut hänen kiinnostuvan muista naisista, se on entisestään madaltanut itsetuntoani". Ap tunsi kyynelten kihoavan poskilleen. Henrik nousi tuoliltaan Ap:n viereen, ojensi nenäliinan ja laittoin käden Ap:n reidelle. Sanaakaan sanomatta Henrik alkoi avata vetoketjuaan. Ap oli hyvin hämillään, samaan aikaan surullinen, jännittynyt, ja myös äärimmäisen kiihottunut tilanteesta.
Henrik avasi merinovillaisen villatakkinsa vetoketjun ja pahoitteli huoneen normaalia kuumempaa lämpötilaa. Huolto on tilattu, mutta se kestää. Mies asetteli villatakkinsa työtuolinsa selkänojan päälle ja kävi istumaan. Nyt hänen päällään oli Burzumin bändipaita, mikä ehkä oli hieman poikkeuksellista, mutta korosti hänen salaperäistä, hieman synkkääkin luonnettaan sopivan hienovaraisesti, alleviivaamatta. Normaalisti bändipaidat näkyivät vain hieman pikkutakin tai villatakin alta.
Yllättäen Henrikin puhelin soi. Anteeksi ap, vastaan tähän nopeasti niin pääsemme aloittamaan. Henrik kävi lyhyen keskustelun oletettavasti puolisonsa kanssa. Muistathan laittaa makaronilaatikkoon kunnolla maitoa, tiedät, etten pidä lainkaan siitä kuivasta käntystä, jota siitä tulee ilman kostuketta. Mikään ketsuppi tai muu ei sitä jälkikäteen kostuta. Henrik sanoi hieman kiivautta äänessään. Pahoittelen, puolisoni Joakim kyselee aina ruonlaittoon liittyviä asioita, nyt voimme aloittaa.
Voi ei!!! :(
AP parka! :( Ja Henrikille miinusta, saisi pitää asiakkaiden aikana oman kännykkänsä kiinni, vastaamisesta puhumattakaan
Henrik on nuori ja hieman ymmärtämätön joissakin asioissa ja joissakin hän ottaa tahallisen riskin, koska Joakimille vastaamattomuus toisi enemmän ongelmia. Puoliso on kovin huomionhakuinen ja hieman narsistinenkin persoona.
Henrikin ja Joakimin suhde vaikuttaa varsin epätasapainoiselta, ihme ettei Henrik sitä psykologina ymmärrä. Onko Henrik ihan täysin miehiin päin, vai voisiko olla kiinnostusta kuitenkin myös parisuhteessaan turhautuneeseen kotirouvaan? Onhan Henrik ja AP molemmat suhteessaan jossain määrin hätää kärsimässä.
Henrik on umpihomo. Hän ei kärsi suhteessaan vaan päin vastoin hallitsee sitä sanattomalla ja kokonaisvaltaisella tavalla. Joakimin ruokapuheluihin vastaaminen on vain myönnytys, joka pitää ailahtelevaisen Joakimin ruodussa. Henrikillä ei ole hätää, eikä hän pidä tiikeriäideistä. Päin vastoin, hän kokee pientä orastavaa vastenmielisyyden tunnetta kaikesta valittavaan naisihmiseen, joka ei näe omaa rooliaan asioiden kulussa.
Jaahas, eli Ap:n suunnitelma meni pahasti reisille. Mitä nyt Ap tekee? Menee palstalle haukkuakseen epäempaattiseen ja omia puheluita vastaanotolla puhuvan miespsykologin?
Henrik avasi merinovillaisen villatakkinsa vetoketjun ja pahoitteli huoneen normaalia kuumempaa lämpötilaa. Huolto on tilattu, mutta se kestää. Mies asetteli villatakkinsa työtuolinsa selkänojan päälle ja kävi istumaan. Nyt hänen päällään oli Burzumin bändipaita, mikä ehkä oli hieman poikkeuksellista, mutta korosti hänen salaperäistä, hieman synkkääkin luonnettaan sopivan hienovaraisesti, alleviivaamatta. Normaalisti bändipaidat näkyivät vain hieman pikkutakin tai villatakin alta.