Lue keskustelun säännöt.
7kymppisille n-sana on ihan normaali sana, vailla latausta
09.03.2023 |
aivan kuten eskimo ja intiaanikin.
Loukkaannutko sinä jos buumeri käyttää ikäluokalleen tavallista puhekieltä?
Minä en loukkaannu. Parempaa suomenkieltä ennen puhuttiin kuin nykyään.
Kommentit (175)
Mun nuoruudessa tumma oli synonyymi hamekansaväen ihmisille, käyttivät itsekin tuota nimitystä.
T N60+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niille jotka eivät ole pysyneet ajassa mukana. Olen 78 eikä mieleeni tulisi käyttää sitä sanaa
Miksi ei? Eihän se sana tarkoita mitään erityistä, jos sitä ei käytä halventavassa yhteydessä. Muutoinhan se tarkoittaa vain tummaihoista.
Kieli uudistuu koko ajan. Ei vuokralaistakaan enää sanota loiseksi eikä sijoitettua lasta huutolaiseksi.
Terv 78 v kehityskelpoinen mummoEi niitä ole ikinä sanottu noilla nimillä. Vuokralainen oli hyyryläinen ja sijoitettu lapsi kasvattilapsi. Loinen tarkoittaa täitä, luteita jne. ja huutolaisen lähin vastine on katulapsi.
Sinäkin olet väärässä. Loisiksi kutsuttiin tuvan nurkassa majailevia elättejä, eli ihmisiä, jotka eivät enää kyenneet kustantamaan itse elämäänsä esim työllä. Huutolaiset taas eivät eläneet kadulla vaan heidät huutokaupattiin perheisiin.
Mitä kohtaa et ymmärtänyt sanaparista "lähin vastine"? Kyllähän katulapsillakin kauppaa käydään monissa maissa, jos et tiennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nkeri on Afrikan mustaihoiseen alkuperäisväestöön ja sen jälkeläisiin kuuluvaa ihmistä tarkoittava sana. Aikoinaan se oli suomen kielen ainoa tummaihoista kuvaava sana, ja sitä käytettiin sekä neutraaleissa että halventavissa yhteyksissä.
.
Näin oli koulussa 1970-luvulla. Kukaan ei puhunut tummaihoisista tai värillisistä.
Ei myöskään puhuttu romaneista vaan mstalsista ilman mitään tunnelatausta.
Vielä 1970-luvulla nkeri-sanaa käytettiin suomen kielessä yleisesti sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa, myös hakuteoksissa ja koulukirjoissa, mutta Suomessa ei tuolloin juuri ollut afrikkalaistaustaista väestöä, joten sanaa käytettiin lähes yksinomaan vieraista ja kaukaisista maista puhuttaessa.
Käytettiin kun mitään muuta sanaa ei edes ollut. N-sanaa käytettiin kaikissa yhteyksissä.
Olen korvannut n-sanan sanalla ännä. Ännät on änniä.
On se meille 60-lukulaisillekin ollut ihan normi sana. Tietty ajan myötä se on alkanut särähtää korvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niille jotka eivät ole pysyneet ajassa mukana. Olen 78 eikä mieleeni tulisi käyttää sitä sanaa
Miksi ei? Eihän se sana tarkoita mitään erityistä, jos sitä ei käytä halventavassa yhteydessä. Muutoinhan se tarkoittaa vain tummaihoista.
Kieli uudistuu koko ajan. Ei vuokralaistakaan enää sanota loiseksi eikä sijoitettua lasta huutolaiseksi.
Terv 78 v kehityskelpoinen mummoEi loinen ole koskaan tarkoittanut vuokralaista eikä huutolainen sijoitettua lasta.
Tutustupa vanhoihin kirkonkirjoihin. Loinen on ollut vuokralainen.
Äitini oli huutolaislapsi eli kunta maksoi talolle jonne hänet oli otettu. Eli nykykielellä sijoitettu.
Äiti oli kasvattilapsi. Huutolaiset olivat myynnissä markkinoilla työvoimaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niille jotka eivät ole pysyneet ajassa mukana. Olen 78 eikä mieleeni tulisi käyttää sitä sanaa
Miksi ei? Eihän se sana tarkoita mitään erityistä, jos sitä ei käytä halventavassa yhteydessä. Muutoinhan se tarkoittaa vain tummaihoista.
Kieli uudistuu koko ajan. Ei vuokralaistakaan enää sanota loiseksi eikä sijoitettua lasta huutolaiseksi.
Terv 78 v kehityskelpoinen mummoEi loinen ole koskaan tarkoittanut vuokralaista eikä huutolainen sijoitettua lasta.
Tutustupa vanhoihin kirkonkirjoihin. Loinen on ollut vuokralainen.
Äitini oli huutolaislapsi eli kunta maksoi talolle jonne hänet oli otettu. Eli nykykielellä sijoitettu.Äiti oli kasvattilapsi. Huutolaiset olivat myynnissä markkinoilla työvoimaksi.
Sen ajan sosiaalihuolto. Lapsi annettiin kuka halvemmalla otti. Kunta maksoi lapsen hoidosta. Äidille oli sattunut hyvä talo.
Samoin vanhuksia ja kehitysvammaisia, kuka halvimmalla otti, kunta antoi sinne.
Työvoimaa ei myyty vaan piiat, rengit, muonamiehet itse pestautuivat. Työsopimus oli usein vuodeksi, sadonkorjuun jälkeen oli pestuuviikko jolloin työvoima ja työnantajat tekivät uusia pestuita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
N sanan kieltäminen lienee joku puolestaloukkaantuvien lumihiutaleiden keksintö.
Tunnen useita tummaihoisia eikä kukaan heistä kuulemma loukkaannu siitä sanasta tai lakupötköistä kaupan hyllyssä.
Minäkään en loukkaannu jos he kutsuvat minua maitonaamaksi.
Yhdessä nauretaan näille loukkaantujille (varsinkin puolestaloukkaantujille)
Sanat muuttuvat. Jos ei halua muuttua mukana, pitää hyväksyä, että monet pitävät kömpelönä ja tyhmänä.
H omovitsit ovar helppo esimerkki. Ne olivat arkea ihmisille, jotka katsoivat Frendejä. Silti siitä on opittu eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tosiaan on ollut yleisesti käytössä ollut sana vielä 60-luvullakin.
Monet iäkkäät edelleen sanaa käyttävät.
Huutolaisuudesta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Huutolaisuus
Minulle aihe on läheinen orvon äitini tarinasta. Jo pienestä liekutti talon lasta ja oli pirtissä pienen vahtina.
Isompana paimentyttönä karjan mukana.
Hautajaisissaan kuoro lauloi paimentytön laulun, sen , missä ei päässyt kirkkoon.
Ja siis kunta osti orvoille paikan kuka vähiten pyysi vuosimaksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
100-vuotiaat taas oppivat nuoruudessaan, että ryssittely on ok.
En ole koskaan ryssitellyt. Vuosi sitten aloitin.
N 48
Agatha Christien "Kymmenen pientä n-poikaa" on lempikirjani. Ja ihan tolla nimellä sitä taidettiin kirjastoista lainata vielä 90-luvullakin.
Ei siinä mitään rasismia ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kyllä että tuo sana esiintyi minun koulukirjoissani vielä 1990-luvun alussa kun viitattiin Saharan etelänpuolisesta Afrikasta tuleviin. Joskus juuri niihin aikoihin se alkoi nopeasti muuttua kielletyksi sanaksi. Nykyisin ei tulisi kuuloonkaan että sitä käytettäisiin koulukirjoissa.
Vierailija kirjoitti:
En, pidän vain junttina. 70-vuotiaissa on kuitenkin myös empaattisia ja sivistyneitä yksilöitä vaikka kuinka paljon.
Ehkä sun pitäis muistaa, ettei kaikki iäkkäämmät surffaile somessa ooettelemassa mitä saa taas tänään sanoa ja mitä ei, ne käyttävät kieltä jonka ovat oppineet. Ei liity mitenkään empatian puutteeseen.
Parempaa kieltä se on, kuin finglish ja wokesanat, jotka muka ovat nyt sitä oikeaa suomea.
Senioritalossa vuosia työskennelleenä ei ole kertaakaan tullut vastaan henkilöä joka tuota sanaa käyttäisi.
Tuli mieleen noista kommenteista, että kerrotaanko nykyään vitsejä ollenkaan? Vai ovatko ne kaikki aina jotain ryhmää loukkaavia. Aika huolestuttavaa. Filosofit ovat sitä mieltä, että huumorintajuttomat tosikot, eli leimuavat aatteen kannattajat, aloittavat kaikki sodat tässä maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset 7kymppiset ovat olleet 1980-luvulla aika nuoria. Silloin jo tiedettiin, että ei ole sovelias sana käyttää.
Ja turha väittää,cettei siinä ennen vanhaan ollut mitään arvolatausta, vaikka ns. normaali sana olikin.80- luvulla n-sana ei ollut kielletty.
Vm-71
Ei se edelleenkään ole kielletty. Eräissä suljetuissa piireissä sosiaaliset pisteesi laskevat jos käytät sitä, ei muuta.
Afrikassa löytyy maa jonka nimi on N i g e r
Miten niin Finnjävel aikanaan käytetty? Jotain kertonee sekin, että meillä on suosittu Finjävel niminen ravintolakin Helsingissä.
Ero on myös siinä, että finnjävel on alun alkujaankin keksitty halventavaksi. N-sana ei todellakaan.