Keski-iän merkit, kertokaa omanne. Aloitan:
Tämä keski-ikäistyminen on tapahtunut minulle aika yllättäen, olen vm. 74.
Olin just kaupungilla kokonaan ilman meikkiä, pipo syvällä päässä. Vielä muutama vuosi sitten ei olisi tullut mieleenkään lähteä kiertelemään kauppoja sen näköisenä. En ole mikään luonnonkaunis, perus harmaavarpunen, meikattuna ihan nätti.
Korkeat kengät ei kiinosta myös enää yhtään. Myös kiinnostus miehiin on mennyttä. Erosin lapsettomasta liitosta viime vuonna ja nyt vietän rauhallista elämää kotosalla. Mihinkään iltamenoihin ei ole kiinnostusta, enkä voi kuvitella edes tilannetta, että olisin jossain treffeillä tai intiimissä kanssakäymisessä.
Eli keski-ikä on saapunut, seuraavaksi hankin toppahousut, kissan ja alan kuunnella Radio Suomea.
Miten muilla menee?
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Käytättekö Kuoma-saappaita? Se on varma keski-ikäistymisen merkki. Itse pyristelen vielä vastaan, pidän tyylikkäitä vaatteita ja huolehdin ulkonäöstä. Mitään vaivoja ja kolotuksia ei myöskään ole näkynyt tähän mennessä.
N42
Ovatko lapsetkin mielestäsi keski-ikäisiä?
Ja paljon mielummin Kuomat (tai vastaavat) kuin kivikovakorkoiset "kopkop-huorasaappaat".
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 73, ja kaippa se on keski-iän merkki ku erosin lihoneesta laiskistuneesta akasta ja kattelen seuraavaa thaimaan reissua,edellinen oli Joulukuussa.
SE on se kun ei enää ilmaiseksikaan kelpaa, niin pitää ruveta maksamaan. Siellä toki köyhempiä naisia niin hinnatkin matalampia. Onnea valitsemallesi tielle.
Närästys on kyllä hirmuinen kostaja vanhalle kansalle.
En tiedä onko tämä keski-ikäisyyden merkki, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän minua kiinnostaa mitä muut minusta ajattelevat.
Panostaminen hyvinvointiin ja terveellisiin elintapoihin tuntuu helpommalta kuin koskaan. Paino on tippunut, vyötärö kaventunut, energiaa riittää, kaikki tämä siitä että vihdoin ymmärrän satsata asioihin, jotka pitävät minut energisenä ja hyvivoivana. Nukun pitkät yöunet, en valvo enää juuri koskaan illanistujaisissa, syön monipuolisesti, liikun aktiivisesti, teen ja harrastan juttuja joista tykkään, en juurikaan seuraa uutisia, en päivitä somea. Minusta tämä ikävaihe on ihana, en kaipaa nuoruutta pätkääkään. Pitkä parisuhdekin voi hyvin ja kehittyy aina vain paremmaksi.
Ok, onhan niitä ikäviäkin juttuja ja vaivoja ollut viimevuosina, mut niiden kanssa on pärjätty. Kun olen saanut arkeen säännöllisen liikkumisen ja terveellisen ruan, niin monet näistä vaivoistakin ovat häipyneet.
Ja ehkä minusta on tullut just sellanen rasittava terveysintoilija keski-ikäinen, mutta jos se jotain häiritsee, niin ihan sama sekin
Vierailija kirjoitti:
Moniteholinssit
Niitä sitten pidetään siinä nenänkärjessä, että voi tihrustaa sanomalehteä linssien yli. Ne on sitten ainakin kolmiteholinssit.
Menin kauppaan katselemaan uusia bilevaatteita. Mutta toppahousujen kanssa kassalle.
Vatsa kasvaa ja rinnat roikkuvat. Itsestään ei jaksa enää pitää huolta.
Tässäpä tämä.
Vierailija kirjoitti:
Kävelen varovaisesti ulkona talvisin, koska pelkään kaatumista. En uskalla nousta keittiöjakkaralle, kaikki on hitaampaa kuin ennen. Väistelen nuorisoporukoita, tulen eläkeikäisten kanssa toimeen. En välitä, miltä näytän, kun käyn kaupassa. Vaatteissa mukavuus vie voiton.
Tämä voisi olla omasta kynästäni. Pelkään jäisiä katuja, kengissäni on talvisin liukuesteet , selässä reppu, olen harkinnut mummokärryn hankkimista. Mukavuus vie voiton kaikesta. Sain osaproteesin, sekään ei harmita, ikää 62. 😂
Ostin elämäni ensimmäiset toppahousut kolmekymppisenä. Tosin olosuhteiden pakosta, kun tuli talvella pyöräiltyä 30 asteen pakkasillakin. Siitä se hiljalleen lähti.
Varmasti keski-ikäiseksi totesin itseni vähän tuon jälkeen, kun ei saman ikäisten kavereiden kanssa huvittanut lähteä keskustan baareihin ryyppäämään.
M54