Onko muita alkoholisteja joille ei AA:t, A-klinikat, yms "jutteluhoidot" tehoa? Tai tunnetteko sellaisia?
Minulle sellaiset ovat aivan täyttä diipadaapaa. "Miltä sinusta tuntuu, kerro tunteistasi, pistä silmät kiinni ja kuvittele.." Aaargh! AA on kaikista pahin. Yli-minä, Jumala, suurempi voima ym hölynpölyä. Ja se AA-kirja tönkköine käännöksineen suoraan englannista. "Meidän täytyy hyväksyä että alkoholi riivaa meitä..." Me, me, me, me... Kuullostaa ihan joltain kultilta. NA- kerhot on naurettavia. "Moi mä oon Sirpa ja olen addikti" "Moi Sirpa!". Sitten lopuksi rinkiin seisomaan, pitämään käsistä kiinni ja lausumaan tyyneysrukous. Anna mun kaikki kestää.
En tiedä olenko sitten idiootti mutta tollanen teennäisen oloinen p-jauhanta ei vaan uppoa. Itselleni toimiva keino oli se että kertakaikkiaan vaan lopetin. Ei siinä mitään sen kummempia tunteiluja ollut. Sairaalaan vieroitukseen, kotiin eikä juo enää kun on päässyt siitä kierteestä eroon. Eli ei ole pakko juoda ettei tule viinakramppeja, paniikkikohtauksia tms. Koska lopulta se alkoholin juominen menee siihen ettei se enää nouse päähän. Se on vain ennaltaehkäisevä lääke siihen ettei saa jotain kohtauksia
Ja jos juon niin juon. Siinä ei mitkään ufoilut auta. Mutta en juo niin pitkää aikaa että olisi syytä panikoida että saan krampin jossain suihkussa ja lyön pääni kaakeleihin ja kallo halki. Max pe, la ja su. Eikä yhtään enempää. Kyllä se krapula taas muistuttaa siitä että näilläkö mennään hamaan loppuun vai lopetetaanko nyt kun vielä voi. Sitten on taas muutamia kuukausia juomatta ja jos ottaa joskus niin sitten ottaa. Itseasiassa kun join pitkän selvän kauden jälkeen niin join 6 kolmos olutta ja nekin todella harvakseltaan. Eipä tullut kuin pieni pöhnä.
Kommentit (35)
Alkkis: En ole edes ajatellut viinaa enää pitkiin aikoihin.
Tavis: Hienoa! Kuinka kauan olet ollut raittiina?
Alkkis: 6vuotta, 8kk, 1 viikko + 2 päivää, 3,45 tuntia.
Kunnan hoidoista jää ikävä kyllä aina merkintä tietokantaan.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismin ja muidenkin riippuvuuksien taustalla on usein hoitamaton trauma. Traumaterapia tehoaisi parhaiten, mutta terapiaa on vaikea antaa vakavasti päihdeongelmaiselle, jolla on usein haasteita hoitoon sitoutumisessa ja joka pyrkii hoitoon päihtyneenä.
Tunnen pari alkoholistia, joille AA ei ole auttanut, ja molemmilla on raskas, hoitamaton traumatausta lapsuudesta. Kumpikin suhtautuu kielteisesti ajatukseen terapiasta. Ja terapiaan ei voi ketään pakottaa sen enempää kuin raitistumaankaan, ikävä kyllä.
Moni on tehnyt rikoksiakin, mutta onneksi heillä on sinunkaltaisiasi Ymmärtäjiä.
Rikosten uhreilla, hiljaisilla mt-kuntoutujilla ei ole niin väliä. Kun eivät pidä melua, ei kiinnosta edes hoitajia.
Vierailija kirjoitti:
Kävin kunnan "AA" tapaamisissa muutaman kerran. Ei vakuuttanut. 2 vetäjänaista vaati puheenvuoroja jokaiselta vuorotellen. Muut olivat jo raitistuneet. 0,0promillea oli aina pääsyvaatimus. Hupitapaus oli kun eräs kertoi , 7 raittiusvuotta on olleet elämäni tylsimmät
12-askeleen AA ohjelma ei liity kuntaan. Kokoustila voi olla kunnan, seurakunnan tai muun järjestön tiloissa kyllä.
Kunnallisissa palveluissa on ikävää, että kaikki kirjataan. AA ryhmissä voi käydä vaikka hoitoalan työntekijöitä kun ei jää merkintöjä. Hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Päihderiippuvuudet- ja sairaudet ovat pitkälti tunne-elämän sairauksia. Osa ei pääse kriiseistään ja traumoistaan eroon vaikka mitä tekisi.
Saatat tavata 40-vuotiaan sekakäyttäjän, jolla alkoholi on suurin ongelma ja hän edelleen käsittelee 15-vuotiaana alkaneen parisuhteen kariutumista ja siitä alkanutta juomiskierrettä, elämänhallinnan menettämistä ym. Missään vaiheessa hänelle ei ole tarjottu keskusteluapua traumojensa käsittelyyn.
Voit myös tavata ihmisen, joka on katkolla useita kertoja vuodessa. Katkosta on tullut tapa katkaista pidempi juomiskierre, mutta ihminen ei tajua miten siitä etenisi. Niitä ihmisiä, jotka kärvistelevät katkolla ja juovat itsensä sen jälkeen hengiltä, tai piikittävät överit vieroituksen jälkeen, et luonnollisesti tapaa. Toisten mielestä katkot ja vieroitukset lisäävät haittoja, koska niiden jälkeen ei ole mitään muuta tukea.
Sinun tapauksesi kuulostaa hyvältä. Toivotaan, että et repsahda. Tiedät varmasti päihdelinkistä saatavan repsahduksen ehkäisyn käsikirjan? Mikäli et tiedä, kannattaa se ladata ja lueskella ihan vain varmuuden vuoksi.
Tunne-elämän trauma liittyy siihen riippuvuuteen, aivojen toimintaan. Kun juo, niin siinä pahassa olossa voi oikein rypeä. Minulla oli tuollainen trauma, jota aina juomisen aikana märehdin. Ei se trauma itsessään ole siinä oleellista, periaatteessa se voi olla mikä vain vastoinkäyminen, ihan vaan joku sellainen, mitä kaikilla ihmisillä on elämässä, ja sen voi myös omassa päässään kehitellä suuremmaksi.
Kun juominen loppui, niin se traumakaan ei nouse enää esiin häiritsemään. Se on kutistunut omaan pieneen lokeroonsa ja elämään on tullut tilalle muita asioita. Mitään terapiaa siihen ei kaipaa, koska siihen koko ajatukseen liittyy niin paljon negatiivista juomisen kautta, ettei niitä kaikkia ikäviä muistoja halua repiä auki.
Kaikki repsahtaa. Repsahtaminen kuuluu päihderiippuvuus sairauteen. Oleellista on, että kun repsahtaa, niin nousee ylös ja jatkaa, eikä koe liikaa epäonnistumista sen takia. Nykyään repsahduksia sattuu minulle harvemmin ja ne kestää vähemmän aikaa kuin ennen. Se on vähän sama asia kuin tuo, mistä aloittaja puhui, että kun juo niin juo, eikä siinä mitkään ufoilut auta, mutta lopettaa ajoissa ettei lyö päätään halki. Sillä lailla. AA ei ole kaikille se juttu.
Vierailija kirjoitti:
En ole alkoholisti, mutta ajatus AA-kokouksista ym paskanjauhannasta saa minut jo haluamaan drinkkiä! En minäkään ymmärrä, mitä apua tuollaisista voisi olla.
Apu voi olla vaikka, että on paikka mihin lähteä kotoa, jossakin käymään.
Moni lähtee baariin kun ei tiedä mihin muuallekaan menisi.
Ryhmä rytmittää ajankäyttöä. Joskus voi jopa olla hyviä keskusteluita.
Korona-aikana huomasi kaikessa ettei netti ole sama, kuin lähteä fyysisesti johonkin käymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin kunnan "AA" tapaamisissa muutaman kerran. Ei vakuuttanut. 2 vetäjänaista vaati puheenvuoroja jokaiselta vuorotellen. Muut olivat jo raitistuneet. 0,0promillea oli aina pääsyvaatimus. Hupitapaus oli kun eräs kertoi , 7 raittiusvuotta on olleet elämäni tylsimmät
12-askeleen AA ohjelma ei liity kuntaan. Kokoustila voi olla kunnan, seurakunnan tai muun järjestön tiloissa kyllä.
Kunnallisissa palveluissa on ikävää, että kaikki kirjataan. AA ryhmissä voi käydä vaikka hoitoalan työntekijöitä kun ei jää merkintöjä. Hyvä niin.
Kunnassakin riittää jos kirjaa että osallistui ryhmätoimintaan. On siellä kunnassa vaikka mitä ryhmiä, painonhallintaryhmiä ja diabetesryhmiä yms. Hoitoalan työntekijä ei voi kuitenkaan oikein voi käydä kollegan vetämässä ryhmässä omassa kunnassa, vaan pitää mennä naapurikuntaan, jossa saa olla tuntematon.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Juoppo juo koska haluaa juoda ja siihen ei mikään auta.
Auttaapa hyvinkin, risti. Jotkut saavat sen haudalleen, jotkut tulevat uskoon. Leikki leikkinä. Alkoholismi on sen verran vaikea sairaus, että siitä toipuminen on kovan työn takana.
"kaikki tuntemani toipuneet alkoholistit on parempia ihmisinä".
Ei ole ihan täyspäisen tekstiä.
Juokaa vaan itsenne hengiltä, niin ette häiritse enää muita. Paskahousuja juopot joilla ei ole itsekuria.
Alkoholin käytön lopettamista pidetään vaikeana. Ei muuten pidä paikkaansa. Itselläni ei vaatinut muuta kuin päätöksen. Ei tullut mitään ongelmia eikä mielihaluja jatkaa käyttämistä. En edes ajattele asiaa sen enempää kuin että olipa hyvä päätös. No rasvamaksa jäi mutta senkin kanssa olen pärjännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Juoppo juo koska haluaa juoda ja siihen ei mikään auta.
Auttaapa hyvinkin, risti. Jotkut saavat sen haudalleen, jotkut tulevat uskoon. Leikki leikkinä. Alkoholismi on sen verran vaikea sairaus, että siitä toipuminen on kovan työn takana.
Ei ole toistaiseksi auttanut tuota minun tuntemaani. Koska se haluaa juoda eikä toipua.
Vierailija kirjoitti:
Kävin kunnan "AA" tapaamisissa muutaman kerran. Ei vakuuttanut. 2 vetäjänaista vaati puheenvuoroja jokaiselta vuorotellen. Muut olivat jo raitistuneet. 0,0promillea oli aina pääsyvaatimus. Hupitapaus oli kun eräs kertoi , 7 raittiusvuotta on olleet elämäni tylsimmät
Tuota, ei kai se tarkoita että on raitistunut jos 0,0 promillea on pääsyvaatimus? Sehän vain tarkoittaa, että sen hetken pysty olemaan selvin päin, ja että on motivaatiota siihen hommaan. Ei humalaisena pysty käsittelemään asioita, eikä siitä kokouksesta edes tulisi mitään, jos koko porukka olisi kännissä.
Alkoholismista ja riippuvuuksista toipuminen vaatii kovaa itsetutkiskelua. Jotkut ovat siihen valmiita jotkut eivät niinkään. Päihderiippuvuudesta toipuminen on fyysisen riippuvuuden osalta helpoin, joskus se pelkkä katko riittää. Psyykkinen ja sosiaalinen-riippuvuus onkin sitten vaikeampi voitettava.
Ihminen joka on juonut / aineita käyttänyt ongelmakäyttöön asti, yleensä riippuvuuteen asti, käy läpi NA/ AA.n tyyppisiä ratkaisuja, joko yksin, jossain terapiassa tai ryhmässä. 12 askeleen ohjelma toimii joillekin ja joillekin ei niinkään. Sama juttu muilla kuntoutuskeinoilla ja tavoilla. Mutta ne peruspalikat ovat kuntoutumisessa aina samat ja samoja asioita se kuntoutuja aina käy läpi.
Ihmisen riippuvuus rakentuu usein pikkuhiljaa, joillekin vuosien saatossa. Matkalla riippuvuuteen he tekevät asioita, joita myöhemmin elämässään syvästi katuvat. Riippuvuuden synty on hiljainen ja pitkä traumaattinen kokemus ja ne, jotka siitä riippuvuudesta joskus irtaantuvat katsovat sitä paskaa itseään peilistä ja tekevät tiliä itsensä ja ympäristönsä kanssa - heillä on usein toivoa oman riippuvuuden taltuttamisessa.
Silloin kun tiliä tehdään, niin ihminen läpi käy asioita mitä on tehnyt saadakseen päihdettä ja jatkaakseen päihdekäyttöään, sillä riippuvuuden ollessa se primus-motor on kaikki motivaatio fokusoitunut elämässä käyttää päihdettä. Ihmisen aivot luulevat, että ilman ainetta ihminen kuolee. Kaikki evolutiivinen lajisäilymismekanismi on valjastettu ihmisen päihteen käyttöön ja sen hankintaan. Silloin viimeistään varastetaan mummoilta rahaa, tuhotaan oma ja muiden talous pikavipeillä ja lainataan rahaa kunnes "pankki" on tyhjä.
Riippuvuudessa maailma ja siinä olevat ihmiset muuttuvat resursseiksi, jota pitää hyödyntää. Silloin kusetetaan muita ihmisiä kustantamaan sitä omaa päihteenkäyttöä ja samalla tuhotaan läheisten elämää ja syytellään muita omasta toiminnasta. Aineen käytön syiksi käytetään erilaisia mt-diagnooseja ja ympäristötekijöitä, aina se on toisen syy miksi sitä kamaa pitää vetää.
Toisaalta on olemassa käyttöä tukevia tekijöitä, mutta lopullisen päätöksen käytöstä tekee aina ihminen itse. Minulle on muutamaan otteeseen toipuneet päihdekäyttäjät sanoneet, että kyllä tässä maassa apua saa, kunhan on sitä valmis vastaanottamaan.
Oletko ehkä hiukan yksinkertainen? Tietysti juopottelevalla on jännempi elämä kuin kiltti-ihmisellä.
Väkivaltarikoksia jos tekee niin on vielä jännempää.